Teemu ei saanut nähdä lapsiaan moneen kuukauteen – korona-aika toi häijyn ilmiön joihinkin eroperheisiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Teemu ei saanut nähdä lapsiaan moneen kuukauteen – korona-aika toi häijyn ilmiön joihinkin eroperheisiin

Joissakin eroperheissä koronaviruksesta on tullut tekosyy, jonka turvin yritetään kieltää lapsen tapaamiset toisen vanhemman kanssa. Teemu epäilee, että hänelle on käynyt näin.

22.11. 18:00

Aina kun tulee jokin uusi asia, kuten nyt korona, se on syy estää tapaamiset lasten kanssa, sanoo Teemu.

Yli kahdeksan vuotta sitten eronneilla Teemulla ja hänen entisellä vaimollaan on kaksi yhteistä lasta, nyt 12- ja 17-vuotiaat. Teemulle ja hänen entiselle vaimolleen määrättiin lasten yhteishuoltajuus ja isälle tapaamisoikeus. Lapset asuvat pääasiallisesti äidin luona.

IS on tutustunut oikeuden pöytäkirjoihin koskien lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä. Hovioikeus toteaa, että molemmat ovat hyviä vanhempia ja tärkeitä lapsille sekä myös sopivia lähihuoltajaksi.

Entisen avioparin välit ovat edelleen tulehtuneet, eikä lasten tapaamisista ole päästy yhteisymmärrykseen.

Isän ja lasten tapaamiset ovat onnistuneet vain oikeuden määräysten mukaan. Viime vuosina oikeuden määräämiin isän ja lasten tapaamisiin on tullut pitkiä taukoja. Teemun mukaan lapsen äiti on järjestänyt lapsille kaikkea kivaa silloin, kun on isän tapaamisviikonloppu.

– Oli leirejä ja matkoja ja muuta tällaista, mikä sinällään on positiivista. Mutta ne kivat jutut sattuivat aina isän luonapitojaksolle, Teemu kertoo.

Teemun olisi mahdollista lähteä hakemaan oikeusteitse tapaamisoikeuden toimeenpanemista. Hän ei ole koskaan tehnyt niin, koska se olisi hänen mukaansa lasten edun vastaista.

– Tilanne olisi silloin kärjistynyt. Lasten näkökulmasta se olisi näyttäytynyt niin, että saanko minä mennä tuonne leirille vai pitääkö minun mennä isän luokse, Teemu kertoo.

Tänä vuonna tapaamisiin on tullut pitkiä taukoja, koska äiti on vedonnut korona­virukseen.

– Ymmärrän, että joissain tilanteissa voi olla aito huoli terveydestä, mutta meidän tapauksessa katson, että se on vain yksi uusi syy perustella, miksi tapaamisia ei ole voitu järjestää, Teemu sanoo.

Teemu asuu uuden puolisonsa ja lapsensa kanssa Suomessa. Hän työskentelee Belgiassa, ja hän lentää lähes viikoittain Suomen ja Belgian välillä.

Korona on palauttanut sisärajavalvonnan EU-maiden välille, ja ulkomailta Suomeen matkustavia suositellaan omaehtoiseen karanteeniin jäämistä. Rajamääräyksissä huomioidaan lasten tapaamisoikeus, joka on hyväksyttävä syy matkustamiseen.

 Kun äiti sanoo 12-vuotiaalle, että jos näet isän, niin sitten olet kaksi viikkoa karanteenissa etkä pääse harrastuksiin, niin lapsi totta kai uskoo vanhempaansa.

Teemu vertaa tilannetta Uudenmaan sulkuun, jolloin lapsen tapaaminen oli hyväksyttävä syy maakunnan rajan ylittämiseen. Omaehtoinen karanteenisuositus on eri asia kuin määrätty karanteeni.

– Kun äiti sanoo 12-vuotiaalle, että jos näet isän, niin sitten olet kaksi viikkoa karanteenissa etkä pääse harrastuksiin, niin lapsi totta kai uskoo vanhempaansa. Se on hankala tilanne isälle, jos lapsi on siinä uskossa, että jos nähdään, niin hän ei saa mennä rakkaaseen jalkapalloharrastukseensa. Lapset joutuvat hirveään ristipaineeseen. Silloin on hirveän vaikea pitää tapaamisoikeudesta kiinni.

Teemu kertoo, että kun tapaamisia on jäänyt korona-syyn takia väliin, hän ei ole nähnyt lapsia pariin, kolmeen kuukauteen. Siinä ajassa varsinkin nuorempi lapsista kehittyy paljon.

– Se on tässä se kipeä asia. Kolme kuukautta omassa elämässä on lyhyt aika, mutta 12-vuotiaan elämässä se on todella paljon.

Teemu suree myös sitä, että hän tietää lasten kärsivän vanhempien riitelystä. Hän haluaa pitää lapset mahdollisimman suojassa riidoilta ja erimielisyyksiltä.

– Tilanne on itselleni tosi vaikea, koska käytännössä joutuu luopumaan lapsista. Mutta sitten kun suhteuttaa asioita, niin minun lapseni ovat elossa. Silloin kun meillä huoltoriita alkoi, samaan aikaan työkaverini lapsi kuoli onnettomuudessa. Kun asiat suhteuttaa, niin mun lapsilla ei ole hätää, eikä mulla ole mitään hätää, Teemu sanoo ääni murtuen.

Kuinka kannattaisi toimia tilanteessa, jossa vanhempien välit ovat hirvittävän tulehtuneet?

Kannattaa hakea ulkopuolista apua matalalla kynnyksellä, neuvoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.­

– Tukea kyllä löytyy, sekä kunnista että kolmannelta sektorilta. Vaikka palveluissa voi olla ruuhkaa, niin on mahdollista päästä nopeasti avun piiriin.

Keskustelutukea saa esimerkiksi kirkon perheneuvonnasta. Myös erilaiset järjestöt tarjoavat apua, myös puhelimessa tai chatissä.

– Tärkein viesti on, että ei jäädä yksin niitä vaikeita tilanteita purkamaan, Pekkarinen sanoo.

Viime joulukuussa laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui niin, että siinä painotetaan entistä enemmän lapsen mielipiteen selvittämisen merkitystä ja korostetaan vanhempien vastuuta sopia asioista ja pitää huolta lapsen läheissuhteista.

Uutta lakia ei ehditty juuri toteuttaa käytännössä, kun koronapandemia alkoi.

Koronavirus on herättänyt huolta monissa eroperheissä, joissa lapset vaihtavat säännöllisesti kotia. Erityisen vaikeaa on ollut perheissä, joissa aikuisten välisiä jännitteitä on ollut jo ennen poikkeusoloja.

 Lapsen perspektiivistä viikkojen tai kuukausien tauko tapaamisessa toisen vanhemman kanssa vastaa aikuisen perspektiivissä vuosien aikaa.

Pekkarinen muistuttaa, että myös eroperheissä, joissa ei ole mitään ristiriitatilanteita, tapaamiset ovat muuttuneet hankalammiksi. Ihmisiä väistämättä sairastuu ja on riskiryhmään kuuluvia perheenjäseniä.

– Se on ihan todellinen ongelma. Mutta hyvin valitettavaa on, jos koronatilannetta käytetään kiusanteon tai vieraannuttamisen välineenä.

Viruksesta on tullut joissakin tapauksissa tekosyy, jonka turvin yritetään kieltää lapsen tapaamiset toisen vanhemman kanssa. Myös tuomio­istuimet ovat ratkoneet näitä tapauksia. Kahdessa ratkaisussaan käräjä­oikeudet ovat painottaneet lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan.

– Lapsen perspektiivistä viikkojen tai kuukausien tauko tapaamisessa toisen vanhemman kanssa vastaa aikuisen perspektiivissä vuosien aikaa. Siksi lapsesta saattaa alkaa tuntua vieraalta tai vastenmieliseltäkin vieraaksi muuttuneen huoltajan tapaaminen. Sen takia tapaamiset täytyisi pitää säännöllisinä.

Pekkarinen kiittelee, että epidemian levittyä Suomeen oikeusministeriö tarttui huoltajuus- ja tapaamisoikeuskysymykseen rivakasti ja teki kuntien käyttöön ohjeet, joiden mukaan toimitaan.

– Näissä ohjeissa hyvin selkeästi todetaan, että pitää tukea vanhempien ja lasten tapaamista.

Pekkarinen muistuttaa, että on olemassa tilanteita, joissa on todellinen väkivallan uhka.

– Silloin lapsen etu tarkoittaa sitä, että lasta täytyy tietenkin suojella.

Teemun nimi on muutettu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?