Asiantuntijat arvioivat: Nämä 8 asiaa Suomi teki oikein koronan torjumisessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat arvioivat: Nämä 8 asiaa Suomi teki oikein koronan torjumisessa

"Euroopan hiljainen koronaonnistuja" niittää mainetta maailmalla.

18.11.2020 23:10

Ulkomailla hämmästellään, miten Suomi onnistuu pitämään koronatartunnat kurissa. Suomessa on todettuja koronatartuntoja ja -kuolemia vähemmän kuin useimmissa Euroopan maissa.

On tarvittu niin määrätietoisia toimia kuin tuuriakin, arvioivat suomalaiset asiantuntijat.

1. Kansanluonne auttaa

Suomalainen kansanluonne on auttanut, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

– Suomessa on helpompi pitää etäisyyksiä muihin ihmisiin kuin Etelä-Euroopassa. Ja suomalainen luottaa viranomaisiin.

Suomalaiset ovat rauhallisesti ja kärsivällisesti ottaneet vastaan viranomaisten koronaohjeita.

Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari pitää erikoisena sitä, että suomalaista pitää erikseen kehottaa pitämään sosiaalista etäisyyttä. Suomalainen tekee sen luonnostaan.

Ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä (vas.), pääministeri Sanna Marin ja STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki pitivät tilannekatsauksen toukokuussa 2020.­

Ihmiset ovat tyypillisesti tekemisissä etupäässä ikäistensä kanssa. Sen lisäksi pienet lapset ovat tekemisissä vanhempiensa kanssa.

– Laajan vauvasta vaariin yhteisöllisyyden vähäisyys tai rajallisuus voi olla suojaava tekijä koronan näkökulmasta.

2. Kriisitietoisuus syttyi

Koronan alkuvaiheessa Suomessa otettiin käyttöön tiukat määräykset. Poikkeustila julistettiin maahan ensi kertaa toisen maailmansodan jälkeen.

Ravintolat, kirjastot ja muut ihmisjoukkoja keräävät paikat menivät kiinni. Riskiryhmäläiset eristettiin muista.

Käsidesiä Helsingin yliopiston kirjastossa.­

Diagnostiikkajohtaja Lehtonen uskoo tiukkojen rajoitusten auttaneen suomalaisten kriisitietoisuuden heräämisessä.

– Ihmiset noteerasivat, että hei, tässä pitää ihan oikeasti asia huomioida.

Heijaaminen rajoituksissa edestakaisin on ollut Lehtosen mielestä haasteellisinta koronataipaleella.

Kevään tiukkojen rajoitusten jälkeen kesällä kaikki palasi lähes ennalleen. Syksyllä olisi pitänyt taas noudattaa tiukkoja sääntöjä.

– Alkusyksynä oli pientä nikottelua, kun piti palauttaa erilaisia rajoituksia.

3. Yhteiskunta toimii

Suomi on yhteiskuntana hyvin järjestäytynyt. Prosessit toimivat. Kansalaiset luottavat viranomaisiin ja noudattavat ohjeita.

– Kun ryhdytään toimiin, ne ovat myös tehokkaita. Toimet eivät jää vain puheen tasolle, Lasse Lehtonen arvioi.

Suomalaisten mieliin ovat iskostuneet perusasiat: pidä turvaväli, huolehdi käsihygieniasta.

4. Koronamalli puree

Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari näkee koronan hoidossa kehityskaaren.

Kevät oli melkoista rämpimistä. Kesällä tuli auringon antaman suojan ansiosta taukoa koronaan ja ihmiset saivat ajatuksensa kasaan. Syksy näytti, että valmiudet ovat kunnossa.

Kasvomaskien käyttöä on alettua Suomessa suositella koronan kiihtymisvaiheessa.­

– Meillä on testauskapasiteettia, jäljityskapasiteettia ja riittävä ohjeistus, jolla merkittävässä määrin on kyetty estämään sekä taudin hallitsematon leviäminen että leviäminen riskiryhmiin.

Koukkari sanoo, että koronan hallinta on loppujen lopuksi yksinkertaista hommaa.

– Jos pysyy kaikista kaksi metriä kauempana eikä kaiva nenäänsä, mikään räkätauti ei pääse leviämään.

5. Ihmisiä testataan

Suomi ja Ruotsi eivät demograafisten tekijöiden kannalta poikkea paljon toisistaan. Koronan hallinnassa maat edustavat kahta ääripäätä.

– Suomen osalta aivan ilmeisesti matala testauskynnys, aktiiviset karanteeniin määräämiset, tartunnan jäljitykset ovat avainasemassa, Koukkari arvioi.

Maskien laajamittaista käyttöä on alettua Suomessa suositella kiihtymisvaiheessa.

6. Alueet taklaavat tautia

Suomen koronasyksy on ollut pärskähtelyä, Koukkari pelkistää.

Eri puolille maata on ryöpsähtänyt koronaryppäitä. Yksi tautipesäke oli Kuhmossa.

Kuhmo onnistui estämään uusien tartuntojen leviämisen.

– Ratkaisevaa oli hyvin aggressiivinen tartunnan jäljitys ja rajoittaminen välittömästi, kun tauti havaittiin. Ajatuksena oli, että lyödään heti lujasti.

Käsien desinfiointia Äkäslömpolossa lokakuussa 2020.­

Kuhmo pani eristyksiin kaikki ne, joilla tauti todettiin. Altistuneet joutuivat karanteeniin.

– Varotoimena Kuhmon kaupunki sulki kaiken toiminnan, johon liittyy mopoiän ylittäneiden kohtaamisia.

Kirjasto, uimahalli, kaupungintalo menivät kiinni. Lukiot ja toisen asteen opiskelijat siirtyivät etäopetukseen.

Viikon kuluttua Kuhmo pääsi purkamaan rajoituksia.

7. Rajat kiinni

Keski-Euroopassa vedotaan siihen, että korona leviää, kun rajat ovat auki. Maat ovat läpikulkumaita.

– Ei meidänkään sijaintimme mitenkään helppo ole Ruotsin ja Venäjän välissä, diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen muistuttaa.

Korona-aikana Helsinki-Vantaa ei muistuta Suomen suurinta lentokenttää.­

Koronan leviämiseen vaikuttaa pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkarin mielestä kiistatta se, että Helsinki-Vantaa muistuttaa lähinnä hautakammiota eikä Suomen suurinta lentokenttää.

8. Tuuria ollut mukana

Suomalaisilla on ollut hyvää tuuria siinä, että rajoitukset ovat osuneet oikeaan aikaan, Lehtonen arvioi.

– Jälkikäteen on helppo sanoa, että rajoitus tuli liian myöhään tai oli turha. Meillä on onnistunut hyvin rajoitusten aikataulutus.

Ravintoloiden rajoitus tuli syksyllä Lehtosen mielestä viime hetkellä, mutta tuli kuitenkin riittävän ajoissa.

– Epidemia ei ryöpsähtänyt pääkaupunkiseudulla samalla tavalla kuin Vaasassa.

Missä on lipsuttu?

Korona on mennyt kokonaisuutena hyvin, arvioi Lehtonen.

Ainoa epäonnistuminen, joka hänellä tulee mieleen, on syksy ja opintojen alkaminen.

– Nuoriso pääsi vähän irti. Oli pientä huolimattomuutta eikä muistettu, että ei voida elää ihan normaalia elämää. Vaasassa harkintakyky petti.

Koukkari toivoo, että ihmiset muistaisivat perusasiat.

– Pikkujoulut ovat tulossa ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Näkee, että paljon jämptimmin voitaisiin toimia.

Perusasioita ovat turvavälit, puhtaat kädet ja se, että ollaan terveenä liikkeellä. Turvaväliä ja puhtaita käsiä ei voi maskeilla korvata.

– Ja jos jotain sattuu, hakeudutaan testiin. Eikä niin että pörrätään räkäisenä tai pahimmillaan käydään testissä ja lähdetään sen jälkeen kauppaan.

Juttua korjattu 19.11.2020 kello 17.00: Jutussa kerrottiin ensin virheellisesti, että Suomessa olisi vähiten koronatartuntoja ja -kuolemia Euroopassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?