Lääkeyhtiö Moderna antoi toivoa pandemian keskellä kertomalla maanantaina läpimurrosta koronarokotteensa kehityksessä. Lääkeyhtiön tutkimusten mukaan sen lähetti-rna-rokotteen suojateho koronan on peräti 94,5 prosenttia.
Vain viikkoa aiemmin lupaavista rokotetuloksistaan tiedottivat lääkeyhtiöt Pfizer ja BioNTech. Yhtiöt kertoivat oman rokotteensa suojaavuudeksi 90 prosenttia.
Jäsenmaidensa rokotehankinnoista vastaava EU on laatinut Pfizerin ja BioNTechin kanssa 300 miljoonaa annosta kattavan sopimuksen. Tällä hetkellä komissio käy neuvotteluja myös Modernan kanssa. Kumpikaan rokote ei ole saanut vielä myyntilupaa.
Mutta mikäli molemmat rokotteet saapuvat jakeluun Suomessakin, kumman ottaminen on kannattavampaa ja mitä muuta uuden koronarokotteen saapuminen merkitsee? Ilta-Sanomat kysyi maanantaina asiasta Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtajalta Mika Rämetiltä ja THL:n ylilääkäriltä Hanna Nohynekilta.
1. Moderna on kertonut rokotteensa suojaavuuden olevan noin viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Pfizerin ja BioNTechin. Olisiko siis Modernan rokotteen ottaminen kannattavampaa?
Mika Rämet: – Kummastakaan ei ole olemassa vertaisarvioituja julkaisuja, ja tehokkuuden osalta näytetään olevan pienen vaihteluvälin sisällä. Käytännössä molemmat rokotteet ovat huomattavan tehokkaita. Suojavaikutus on todella hyvä verrattuna esimerkiksi kausi-influenssarokotteisiin. Odotamme tämän vuoden aikana positiivisia uutisia myös AstraZenecan rokotteesta.
2. Modernan rokote säilyy 30 päivää jääkaapissa, kun Pfizerin ja BioNTechin rokotteen säilyvyys on vain viisi päivää. Lisäksi Modernan rokote vaatii - 20 asteen pakkassäilytyksen, kun toinen rokote vaatii - 70 astetta. Miten paljon tämä helpottaa rokotteiden jakelua?
Hanna Nohynek: – Tietysti tämä vaikuttaa varsinkin ajatellen alhaisen tulotason maita, joissa kylmäketjulogistiikka ei ole samaa luokkaa kuin meillä rikkaassa maassa. Moderna on toisaalta hyvin pieni yritys, jonka tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä paljon BioNTechia ja Pfizeria pienempi. He ovat ilmoittaneet voivansa tuottaa tämän vuoden puolella 20 miljoonaa annosta, ja heillä on jo sopimus Yhdysvaltojen kanssa.
Mika Rämet: – En ole ollut erityisen huolissani jakelusta Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Meillä on Suomessakin yliopistopaikkakunnilla ja kampuksilla paljon –70 asteen pakkastiloja, joten säilöntä on helppo järjestää. Kehittyviä maita ajatellen perässä on tulossa vielä paremmin säilyviä rokotteita.
”Emme vielä tiedä, suojaako se (Modernan rokote) vain laboratoriovarmistetulta taudilta, vai suojaako se myös tarunnoilta ja tartuttamiselta”, huomauttaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
3. Jos Suomeen tulee useita eri rokotteita melkein yhtä aikaa, kuka päättää mitä rokotetta annetaan kellekin?
Mika Rämet: – Arvioinnissa keskeinen toimija on Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR), joka vertailee eri rokotteiden tuloksia. THL tekee KRARin arvion pohjalta ehdotuksen, ja lopullisen päätöksen tekee STM. Olennainen tekijä tässä on saatavuus, koska hintalapuilla tuskin on suurta eroa. Jakeluun vaikuttaa se, mitä on parhaiten saatavilla.
4. Voiko ihminen itse päättää, minkä koronarokotteista ottaa?
Mika Rämet: – Uskoakseni tämä menee asiantuntija-arvion perusteella. Tässä vaiheessa keskustelu on hyvin spekulatiivista, koska rokotteilla ei ole vielä myyntilupaa. Apteekista rokotetta ei ainakaan vähään aikaan voi mennä ostamaan tai valitsemaan. On myös selvää, että ketään ei pakoteta ottamaan rokotetta.
5. Milloin Modernan rokote on tulossa Suomeen?
Hanna Nohynek: – Moderna on tähän saakka ollut EU:n komission kanssa vasta esineuvotteluissa, mutta mitään osto- tai oikeussopimusta ei ymmärtääkseni olla vielä tehty. Millään rokotteella ei ole vielä myyntilupaa, ja yhtiöillä on vain alustavia tuloksia. Lääkeviranomaiset arvioivat nyt eläinkokeiden ja ihmisillä tehtyjen kliinisten tutkimusten perusteella, voidaanko lupa myöntää ja onko lupa ehkä ehdollinen. Usein valmistajaa velvoitetaan seuraamaan myyntiluvallisen rokotteen tehokkuutta ja turvallisuutta myös myyntiluvan saamisen jälkeen.
Mika Rämet: – Kiinnostuneita yhteisöjä on toki useita Kanadasta Yhdysvaltoihin. Eiköhän Eurooppa ole kuitenkin aika kärkilinjassa.
6. Mikä Suomen osuus hankintasopimuksesta on ja minkä verran saa milläkin aikataululla EU-alueelle?
Mika Rämet: – EU:ssa näitä katsotaan väestön koon perusteella, ja Euroopan yhteishankinnassa Suomen osuus on 1,23 prosenttia. Aikataulu riippuu paljon siitä, miten toimijat pystyvät rokotteita tuottamaan.
7. Onko Modernassa sama kuin BioNTechin ja Pfizerin rokotteessa, että tilatut rokotteet tulevat Suomeen useammassa erässä?
Hanna Nohynek: – Kaikkien rokotteiden kohdalla on harvinaisen selvää, ettei kaikkia ostosopimuksissa luvattuja annoksia voida toimittaa kerralla vaan vaiheittain. Pitää varautua siihen, että ensin niitä on tarjolla vain esimerkiksi 10–15 prosentille väestöstä, minkä jälkeen saatavuus vähitellen lisääntyy.
Mika Rämet: – Kysyntä on aivan valtava, ja alkuun prosessi menee varmaan niin, että KRAR tekee arvioita, miten paljon rokotteita Suomeen saadaan ja miten saatavissa olevasta rokotemäärästä saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti.
8. Vaatiiko Moderna Pfizerin tavoin kaksi rokotuskertaa?
Hanna Nohynek: – Heidän tutkimaansa rokoteohjelmaan kuuluu kaksi annosta.
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet uskoo tulevien koronarokotteiden säilyvyyden olevan vielä Modernaakin parempi. Lupaavia tuloksia odotellaan muun muassa brittiyhtiö AstraZenecalta.
9. Miten huolettomasti ihminen voi rokotuksen saatuaan elää? Tarvitseeko rokotetun esimerkiksi käyttää edelleen kasvomaskeja tai vältellä joukkotapahtumia ja ulkomaanmatkoja?
Hanna Nohynek: – Se, miten huolettomasti rokotettu voi elää, riippuu rokotteen suojaavuudesta. Emme vielä tiedä, suojaako se vain laboratoriovarmistetulta taudilta vai myös tartunnoilta ja tartuttamiselta. Jos rokote suojaa myös tartuttamiselta, pääsemme varmasti nopeammin tilanteeseen, jossa etäisyyksistä ei tarvitse enää olla niin huolissaan. Emme tiedä vielä myöskään yksityiskohtia rokotteiden turvallisuudesta tai siitä, miten hyvin ne suojaavat eri ikäryhmiä, tai kuinka pitkäkestoinen rokotteen antama suoja on.
Mika Rämet: – Tämänhetkisen tiedon pohjalta varovaisuutta kannattaa vielä rokotettunakin noudattaa. Tärkeintä on suojella riskiryhmäläisiä ja iäkkäitä. Toivon mukaan saatavuus korjaantuu ja tietämyksemme rokotteista karttuu. Toisaalta, jos rokote ehkäisee 95 prosenttia taudeista ja lieventää samalla taudin vaikeusastetta, kyllä riski rupeaa olemaan jo kohtalaisen pieni. Kauppoja, jääkiekkopelejä tai ravintoloita ei tarvitse ainakaan enää pelätä. Hoitokodeissa olevien vanhusten näkemistä tulee tuskin enää kokonaan välttää. Varmuuden vuoksi voi käyttää vielä hengityssuojainta.
10. Onko rokotteiden haittavaikutuksissa eroja? Millaisia haittavaikutuksia Modernassa on?
Hanna Nohynek: – Molemmilla rokotteilla haittavaikutuksia on ilmaantunut enemmän toisen annoksen jälkeen. Mitään harvinaista haittaa ei ole toistaiseksi tullut tietoon. Punoitusta, kuumotusta, turvotusta pistospaikassa, pään- ja jäsensärkyä, kuumettakin.
Mika Rämet: – Modernan rokotteilla haittavaikutukset ovat olleet aiemmin kohtalaisen lieviä ja ohimeneviä.
11. Voidaanko kumpaakin antaa potilaalle ristiin?
Mika Rämet: – Periaatteessa kyllä. Tutkimukset on tehty lähtökohtaisesti tietyllä mallilla ja sekä rokote- että hoitokäytännöt pohjautuvat aina siihen, mitä on tutkittu. Periaatteessa ne voisivat siis muodostaa yhdessä tupla-annoksen.
12. Kumpaa rokotetta itse ottaisit?
Hanna Nohynek: – Rokotteen annosten käsittelyä ja logistiikkaketjua ajatellen Modernan rokote olisi toki helpompi. Mutta jos niitä ei ole saatavilla, tärkeintä on että pääsemme rokottamaan mahdollisimman nopeasti.
Mika Rämet: – Tehokkuus on samaa, yllättävänkin hyvää luokkaa. Molempia on tutkittu kymmenillä tuhansilla ihmisillä, joten suurta eroa tässä ei ole. Se ratkaisee, kumpaa on saatavilla.