THL:n Mika Salminen kirjoittaa korona­keväästä ja kertoo, mitä tekisi nyt toisin – ”Siitä olisi totisesti ollut apua” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL:n Mika Salminen kirjoittaa korona­keväästä ja kertoo, mitä tekisi nyt toisin – ”Siitä olisi totisesti ollut apua”

THL:n Salminen kertoo, että aika monta muistiota kirjoitettiin tammi–helmikuun vaihteessa ennen kuin alkoi tapahtua.

16.11. 20:58

Koronakriisin keskiössä kuukausia pitkiä työpäiviä tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen palaa Tieteessä tapahtuu -julkaisun kirjoituksessaan koronakriisin alkuaikoihin.

Salminen valottaa julkaisussa, että hänen piti herätellä päättäjät kriisin vakavuuteen.

  • Yllä olevalla videolla Mika Salmisen puheenvuoro koronatyöryhmän tiedotustilaisuudessa 13. marraskuuta.

Tieteeseen perustuvia päätöksiä piti tehdä nopeasti. Valinnat piti tehdä sen mukaan, mikä on mahdollista eikä pelkästään sen mukaan, mikä olisi parasta.

– Viime vuodenvaihteessa ei olisi voinut kuvitellakaan, että muutaman kuukauden sisällä olemme tehneet jotain sellaista, jota ei ole edes harkittu keskiajan jälkeen. Julistimme poikkeusolot, suljimme rajat ja yhteiskunnan, koulut ja työpaikat autioituivat ja estimme jopa liikkumisen Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Ei tainnut kukaan muukaan sellaiseen maailmassa uskoa – tai edes Suomessa, hän kertoo jutun alussa.

Salminen kertoo, että THL sai helmikuun lopulla kutsun maan ylimpien päättäjien puheille.

– Suomessa kului jonkin aikaa herätellä päättäjät siihen, että nyt todellakin on tosi kyseessä. Aika monta muistiota kirjoitettiin erilaisista skenaarioista – myös pandemiasta tammi–helmikuun vaihteessa ennen kuin alkoi tapahtua.

Salmisen mukaan THL sai 26. helmikuuta ensimmäisen kutsun osallistua Valtioneuvoston työkokoukseen. Siellä THL, Salmisen mukaan, totesi hallitukselle, että Suomessa on välittömästi varauduttava poikkihallinnollisesti pandemiaan.

– Tuossa kokouksessa päätettiin valtioneuvoston COVID-19-koordinaatioryhmän perustamisesta, johon THL:lle osoitettiin pysyvän asiantuntijan paikka, Salminen kirjoittaa.

Salminen kiittää poliitikkoja siitä, että Suomessa he ”melko hyvin” luottavat tieteeseen ja haluavat toimia näyttöön perustuen. Salmisen mukaan tieteen ja politiikan vaikein törmäys oli kevään tukahduttamiskeskustelu. Toiset vaativat, että korona pitää tukahduttaa keinolla millä hyvänsä. THL ei ollut tällä linjalla.

– Ihmisten pelko tuntemattoman edessä ajoi myös päättäjät (ja monta eri alojen tutkijaa – ei tosin infektioepidemiologeja) pohtimaan, pitäisikö se ottaa tavoitteeksi, vaikka kaikki aiempi tieto vahvasti osoitti tämän mahdottomaksi ilman rokotetta vähänkään pidemmällä aikajänteellä.

Salminen myös nostaa esiin asian, jonka olisi voinut tehdä toisin kevään kokemusten pohjalta. Salminen kirjoittaa, että jos hän nyt palaisi tammikuuhun, hän kokoaisi THL:n tueksi laajan korkeakoulujen eri alojen asiantuntijoiden neuvonantajapaneelin.

– Siitä olisi totisesti ollut keväällä apua.

Salminen viittaa THL:ään viime vuosina kohdistuneisiin leikkauksiin, jotka ovat, hänen mukaansa, haitanneet ja hidastaneet tutkimustiedon seuraamista pandemian aikana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?