Euroopan koronakartta hohkaa tuli­punaisena – joukosta erottuu vain pieni vihreä Länsi-Suomi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Euroopan koronakartta hohkaa tuli­punaisena – joukosta erottuu vain pieni vihreä Länsi-Suomi

Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat uskovat maan onnistuneen koronapolitiikan nivoutuvan läheisesti suomalaiseen kansanluonteeseen.

Vihreä väri kartalla kuvaa muun muassa alle 25 tartuntatapausta 100 000 ihmistä kohden kuluneen 14 päivän aikana.­

14.11.2020 12:49

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n tuoreimmassa koronakartassa liki koko maanosa hehkuu uhkaavan punaisena, mutta yksi vakaata tartuntatilannetta kuvaava vihreä läiskä räiskähtää läntiseen Suomeen.

Läiskän sisään sijoittuvat Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Satakunta. Kuluneen kahden viikon aikana koronaviruksen ilmaantuvuusluku on ollut näissä maakunnissa 100 000 ihmistä kohden alle 25 tapausta.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo kartan mittaavan ilmaantuvuuslukujen lisäksi alueiden testimäärää ja testien positiivisuusosuutta. Vaikka Lehtonen korostaa tartuntatilanteiden olevan arvaamattomia ja horjahtavan helposti pahempaan suuntaan, antaa nykytilanne hänen mukaansa aihetta tyytyväisyyteen.

– Toistaiseksi näyttää melkein yhtä hyvältä kuin Pariisin jalkapallomatsissa. Ilmaantuvuus on pysynyt kurissa ja laskenutkin. Samalla useimmilla paikkakunnilla positiivisten testitulosten osuus on alle 4 prosenttia.

Mutta miksi Suomi näyttää pärjäävän viruksen hallinnassa muita Euroopan maita paremmin?

Lehtosen mukaan harvan asutuksen lisäksi asiaa selittää maantieteellinen sijainti, joka ei ruoki esimerkiksi keskieurooppalaisten maiden tavoin laajaa läpikulkuliikennettä. Tämä supistaa ulkomailta kantautuvien tartuntojen riskiä.

– Toisaalta Suomi sijaitsee Ruotsin ja Venäjän välissä, eli meillä on kaksi aika huonosti pärjännyttä naapuria. Tartunnat eivät ole kuitenkaan kaatuneet näistä maista Suomeen.

Diagnostiikkajohtaja arvelee onnistuneen epidemianhallinnan kytkeytyvän maantieteellisten seikkojen sijaan läheisemmin suomalaiseen kansanluonteeseen.

– Emme me muutenkaan paljon tuntemattomia puhuttele saati mene kahta metriä lähemmäs, ellei ole aivan pakko.

Samansuuntaisia ajatuksia jakaa Ilta-Sanomille Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Matti Rekiaro. Rekiaro korostaa, että vaikka STM:n sittemmin suosittelemat maskit ehkäisevät tutkitusti tartuntojen leviämistä, ratkaistiin epidemiatilanne keväällä niiden puutteesta huolimatta.

– Etäisyys on kaikki. Ihmisten on sekä eteläpohjalaisesti että kansallisesti helpompi olla yksin ja tottua sosiaalisen etäisyyden pelisääntöihin. Lisäksi suomalaiset ovat aika kuuliasta kansaa ja noudattavat virnanomaissuosituksia.

Etelä-Pohjanmaalla epidemian kansallisesti määritelty kiihtymisvaihe alkoi 5. lokakuuta, mutta pysähtyi jo 28. päivä samaa kuuta. Rekiaro kertoo käänteen olevan epidemian toista aaltoa läpi käyvässä Euroopassa harvinaista lajia.

– Muualla epidemia kiihtyy kiihtymistään ja alkaa hiipua vasta saatuaan aikaan paljon tuhoa. Kannattaa myös huomioida, että Euroopan tasolla meidän kiihtymis- ja leviämisvaiheessamme puhutaan aika matalista luvuista.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen nostaa esiin, ettei korona ole lamauttanut suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää koko pandemian aikana.­

HUSin Lehtonen huomauttaa, että Suomessa tartunnoilta on välttynyt erottuvan hyvin myös terveydenhuollon henkilökunta. Samalla kotimainen terveydenhuoltojärjestelmä on säilyttänyt koko pandemian halki kantokykynsä

Vastakkaisena tapauksena Lehtonen näkee esimerkiksi Etelä-Italian ruuhkautuneet sairaalat, joiden vuoksi terveydenhoitajat ovat joutuneet hoitamaan osaa potilaista autoissa.

– Olemmehan me siihen nähden onnistuneet aivan loistavasti, Lehtonen huomauttaa.

Rekiaron mukaan terveydenhuollon puolella viruksen leviämistä on jarruttanut runsas ja nopeasti aloitettu testaaminen. Viranomaiset ovat tehostaneet tartuntaketjujen jäljittämistä ja toimineet ensimmäisten esiintyessä nopealla aikajänteellä.

Etelä-Pohjanmaalla tartuntojen jäljityksestä ovat vastanneet infektioiden torjuntayksikkö ja terveyskeskusten tartunnanjäljittäjät. Rekiaro kertoo maakunnan terveyskeskusten henkilökuntien tehneen ylitöitä maaliskuusta saakka.

– Näkemyksemme mukaan on tärkeää, että epidemiatoimenpiteet aloitetaan jo ennen leviämisvaihetta. Siihen ei pidä odottaa, koska sen jälkeen epidemian pysäyttäminen on hyvin hankalaa.

Etelä-Pohjanmaan ylilääkäri Matti Rekiaro kertoo sairaanhoitopiirin panostaneen erityisesti tartuntaketjujen nopeaan jäljittämiseen.­

Kehuja epidemian hillitsemisestä saavat Lehtoselta kansalaisten lisäksi Suomen valtioneuvosto ja verrattain yhteistyökykyinen eduskunta. Diagnostiikkajohtaja huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloista poiketen Suomessa kaikki poliittiset puolueet ovat alusta alkaen sitoutuneet viruksen torjuntaan.

– Tietysti politiikassa pitää aina nostaa asioita esiin ja aina löytyy jotain parannettavaa, mutta kukaan ei ole kyseenalaistanut, pitäisikö kansalaisten henkeä suojata. Aika lailla olemme puhaltaneet yhteen hiileen.

Suomen erottuva koronatilanne ei ole jäänyt vaille huomiota kansainvälisillä areenoillakaan. Mielenkiintoa ovat osoittaneet Lehtosen mukaan esimerkiksi Italian, Kiinan ja Ranskan asiantuntijat.

– Olemme YK:n tilastoissa jo valmiiksi maailman onnellisin maa, eikä tämä epidemianhallinta sitä arvostusta ainakaan huononna.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Rekiaron mukaan politiikan ohessa yhtenäisyyttä ovat sementoineet terveydenhuollon ammattilaisten ja median yhtenevä viestintä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?