Alaikäisten henkirikoksia ennätysmäärä – määrä moninkertaistunut viime vuodesta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Alaikäisten henkirikoksia ennätysmäärä – määrä moninkertaistunut viime vuodesta

Vuonna 2020 alaikäiset ovat tehneet enemmän epäiltyjä henkirikoksia kuin minään viimeisenä viitenä vuonna.

13.11.2020 20:24

Vuonna 2020 poliisin tietoon on tullut 43 alle 18-vuotiaan tekemäksi epäiltyä henkirikosta tai sellaisen yritystä. Asia käy ilmi Poliisihallituksen tilastoista.

Määrä on moninkertaistunut, sillä viimeisen viiden vuoden aikana vastaava luku on vaihdellut yhdeksän ja kuudentoista välillä.

Esimerkiksi tapon yrityksiä poliisi on kirjannut tänä vuonna 35, kun taas viime vuonna niitä oli seitsemän.

Alle 15-vuotiaiden epäillyiksi tekemiä henkirikoksia on vielä vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2006–2019 aikana Suomessa on epäilty kahta alle 15-vuotiasta henkirikoksesta, vuosina 2006 ja 2016.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen kertoo, että jos väkivaltapiikin syy tiedettäisiin, se varmasti kerrottaisiin. Asia on monimutkainen, hän sanoo.

– Koronalla voi olla vaikutusta, mutta niin voi olla monella muullakin asialla.

Kilpeläinen kirjoitti asiasta myös blogiinsa, jossa hän kertoo pandemian heikentäneen ennestään niiden olosuhteita, joilla menee jo valmiiksi huonosti. Lisäksi sosiaalinen kontrolli yleisillä paikoilla on vähentynyt.

– Koulut ovat menettäneet kosketuksen pieneen osaan nuorista. Harrastukset ovat olleet jäähyllä. Lastensuojelulaitoksista luvatta poistuneiden kohdalla ei näyttäisi olevan riittävän vahvoja keinoja toimia. Huumemyönteisyys ja huumeiden käyttö on kasvanut. Neljän seinän sisällä olo on kiristänyt välejä. Kaikki eivät näytä myöskään sisäistäneen suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä, kotoutuminen ei ole onnistunut, Kilpeläinen listaa blogissaan.

Poliisi partioimassa Hietaniemen uimarannalla Helsingissä juhannuspäivän iltana 2020. Paikalle oli kerääntynyt paljon nuorisoa.

Kilpeläinen huomauttaa, että kokonaisuutena nuorten tekemät rikokset ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä. Myös tänä vuonna lievemmät pahoinpitelyrikokset ovat olleet laskussa, ja piikki koskeekin vain vakavia henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa.

Väkivaltarikollisuuteen keskittyvä Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen kertoo, että lukujen taustalla voi ainakin osittain olla myös tilastointitapa. Hänen mukaansa yhtä henkilö voidaan esimerkiksi epäillä helposti useista rikoksista.

– Jos on vaikka riehunut känni- tai huumepäissään ja sohinut puukon kanssa asunnossa, jossa on useita henkilöitä, siitä voidaan kirjata useampi asia. Myös rikosnimikkeet muuttuvat esitutkinnan kuluessa, Heikkinen sanoo.

Väkivaltaa käyttävät ”kuumakallet”

Vaikka rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana, ei voi ajatella, etteivät siitä nuoremmat ymmärtäisi tekojensa seurauksista mitään, vaikka rikollisiin tekoihin ryhtyisivätkin. Näin kertoi Tampereen yliopistosairaalan nuortenpsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Ilta-Sanomien aiemmassa, aihetta käsittelevässä jutussa.

– Alakoululainenkin ymmärtää hautajaisissa, että kuollut sukulainen on poissa eikä tule enää takaisin. Toisaalta varhaismurrosikäiset ja nuoretkin voivat vielä ajatella kuolemasta aika maagisesti. Voidaan esimerkiksi ajatella, että itsemurhan tehtyään on itse näkemässä, kuinka tutut surevat.

Kun nuori syyllistyy henkirikokseen, se tapahtuu aikuisia useammin ryhmässä, useammin julkisella paikalla, ja kohdistuu useammin tuntemattomaan. Myös päihteiden käyttö on tavallista. Suurin osa väkivaltarikoksia tehneistä lapsista on myös itse kokenut kaltoinkohtelua ja väkivaltaa.

Useimmiten vakava väkivaltarikollisuus liittyy itsehillinnän puutteeseen, impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen, sanoo puolestaan Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Alo Jüriloo.

– Useimmat väkivaltarikoksiin syyllistyvät alaikäiset ovat kuumakalleja, joilla palaa päreet, harkintakyky pettää ja nyrkki puhuu ennen kuin ehtii edes sanoa mitään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?