Kommentti: Näin helposti jäin pelikoukkuun 15-vuotiaana – ”Jos seuraavana päivänä rahapelissä onnistaa, pääsemme taas syömään hyvin” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Näin helposti jäin pelikoukkuun 15-vuotiaana – ”Jos seuraavana päivänä rahapelissä onnistaa, pääsemme taas syömään hyvin”

Suomalaisnuoret pelaavat muita enemmän rahapeliautomaatteja. Tutkimustulos ei yllätä, kirjoittaa toimittaja Heini Särkkä.

13.11.2020 16:06 | Päivitetty 13.11.2020 16:20

Olin yläasteikäinen tyttö, kun yhtenä jouluna meidän perheen lapset saivat tavaroiden sijaan lahjaksi rahaa.

Joulun jälkeen laskettelureissulla markat polttelivat takin taskussa.

Kun pysähdyimme rinnekahvilaan, oli minulla kaakaon ja munkin lisäksi varaa pelata pari hedelmäpeliä. Voitot jaoin solidaarisesti serkkutytön kanssa tasan.

Pelaaminen jatkui usein koulun jälkeen kylän lähikaupassa. Rahoilla pääsi mukavasti ennen tanssituntia syömään Mäkkäriin tai Rossoon. Ja välillä saattoi tarjota kaverillekin. Joskus iltaisin nukkumaan mennessä mietin, että jos seuraavana päivänä rahapelissä onnistaa, pääsemme taas syömään hyvin.

Nuoruusmuistot tulivat mieleen, kun luin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteesta eurooppalaisesta ESPAD-tutkimuksesta (European School Survey Project on Alcohol and other Drugs), joka seuraa koululaisten päihteiden käyttöä neljän vuoden välein.

Tutkimuksessa oli paljon Suomen kannalta ilahduttavia tuloksia: suomalaisnuoret ovat raittiimpia kuin muualla Euroopassa ja tupakoivat vähemmän kuin muualla. Yhdestä tutkimuksen tuloksesta emme kuitenkaan voi olla ylpeitä: suomalaiset 15–16-vuotiaat nuoret pelaavat rahapeliautomaatteja enemmän kuin nuoret missään muussa tutkimuksessa mukana olleessa maassa.

Jostain syystä en ole tiedosta yllättynyt.

Suomessa jokaisen kaupan, kioskin ja huoltoaseman nurkassa hehkuvat peliautomaatit pistävät tänne muuttavien ja täällä käyvien ulkomaalaistenkin silmään. Vastaava näky ole yhtä arkinen missään muualla. Kun maailmalla asiaan vihkiytyneet herrasmiehet käyvät pelaamassa ja juomassa drinkkejä kasinolla, Suomessa eläkeläisten päivä kuluu lähikaupassa automaatin nappeja painellen.

 Ymmärsin, että pelaamiseni oli mennyt liian pitkälle.

Omien lähes 20 vuoden takaisten kokemusten jälkeen pelien ikärajoja on tiukennettu. Tuore tutkimus osoittaa kuitenkin, että alaikäiset pelaavat automaateilla yhä. Pelaaminen ei ole myöskään siirtynyt verkkoon niin kuin usein väitetään: tutkimuksen mukaan Suomessa rahapelaaminen on internetissä harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin.

Aivan viimeisen vuoden aikana peliautomaattien asema on Suomessa hiukan horjunut.

Veikkaus tiedotti vuosi sitten vähentävänsä tuhansia peliautomaatteja. Keväällä automaatit suljettiin koronarajoitusten vuoksi. Silti monet urheilu-, hyväntekeväisyys ja kulttuurijärjestöt ovat edelleen riippuvaisia rahapelien tuotoista. Nurinkurisinta on, että pelihaittojen ehkäisyä, hoitoa ja tutkimusta rahoitetaan Veikkaus-varoin.

Tutkimusten mukaan rahapeliongelmat kasautuvat helpommin ihmisille, joilla ennestään isoja ongelmia elämässään: huono-osaisuutta, mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Oma tarinani päättyi onnellisesti.

Yhtenä iltapäivänä säikähdin, kun taskun pohjalla ei ollutkaan enää markan markkaa. Peliautomaatit olivat syöneet koko joululahjarahapottini. Kirjakaupassa törmäsin serkkuuni: kerroin hänelle tohkeissani, että kaikki oli mennyt.

Ymmärsin, että pelaamiseni oli mennyt liian pitkälle.

Koneet koukuttavat antamalla helppoja voittoja, mutta nielevät lopulta kaiken, minkä saavat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?