Niin kauas ei ollut yksikään heistä vielä marssinut – Alikersantti Halonen teki haamutuloksen Jääkärimarssilla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Niin kauas ei ollut yksikään heistä vielä marssinut – Alikersantti Halonen teki haamutuloksen Jääkärimarssilla

”Jalkapohjat ovat palautuneet suhteellisen hyvin rakkojen osalta.”

12.11. 20:26

Jääkärimarssi on Jean Sibeliuksen vuonna 1917 säveltämä sotilasmarssi jääkäri Heikki Nurmion kirjoittamiin sanoihin.

Tasan sata vuotta myöhemmin vuonna 2017 Jääkärimarssi sai uuden sisällön ja aivan erilaisen poljennon Suomen pohjoisimmassa joukko-osastossa Jääkäriprikaatissa.

Kiimingistä Oulun kyljestä kotoisin oleva alikersantti Halonen tai kuten siviilimaailmassa sanottaisiin alikersantti Atte Halonen, 20, teki kuluneella viikolla uuden Jääkärimarssin ennätyksen.

Niin kauas ei ollut yksikään heistä vielä marssinut. Kauas muiden eteen, kuvainnollisesti.

Halonen ehti 24 tunnin aikana marssia 120 kilometriä eli hän eteni niin sanotulla tasaisen marssin taulukolla viisi kilometriä tunnissa.

Marssi Sodankylässä alkoi tiistaina kello 10 ja päättyi keskiviikkona kello 10.

– Erittäin hyvät tuntemukset muuten, mutta lihakset ovat vielä pikkuisen jumissa, Halonen vastasi torstaina illan suussa klassiseen kysymykseen, miltä nyt tuntuu.

– Jalkapohjat ovat palautuneet suhteellisen hyvin rakkojen osalta. Molempiin kantapäihin tuli muutama rakko.

Halosen esimies, Jääkäriprikaatin 2. komppanian päällikkö kapteeni Jaakko Kuivila kertoo vuonna 2017 syntyneen Jääkärimarssin olevan yksi koulutustapahtuma ja ”henkilökohtaisen sotilaskunnon mittari”.

2. Jääkärikomppania on niin sanottu valmiusyksikkö, joka osallistuu kotimaan harjoitusten lisäksi ulkomailla järjestettäviin kahdenvälisiin ja monikansallisiin harjoituksiin.

Halosen saapumiserä on valmiudessa joulukuun puoliväliin asti.

Jääkäriprikaatin komentaja eversti Sami-Antti Takamaa onnitteli prikaatin Facebook-sivuilla ”kovakuntoista ja sitkeää joukkoa”.

Kaikki vähintään 100 kilometriä marssineet saavat Jääkärimestarin arvonimen. Keskiarvo on perinteisesti ollut 75–80 kilometriä. Entinen ennätys oli 110 kilometriä.

Halonen ei yritä teeskennellä, että hän lähti vain marssimaan ja katsomaan. mihin se riittää.

– Olin varma, että se 110 kilometriä menee ainakin.

Normaalisti vuoden toinen Jääkärimarssi kävellään, toinen hiihdetään, mutta tällä viikolla lunta ei riittänyt suksen alle.

– Keli oli aika haastava, maa kovaksi jäätynyt ja epätasainen, Kuivila kuvailee marssiolosuhdetta.

Säännöt vaativat marssille mukaan otettavaksi kuusi kiloa painavan repun tai taisteluvyön sekä rynnäkkökiväärin. Reitti on 15 kilometriä pitkä, ja sen varressa on tauko- ja huoltotukikohta.

Halonen kertoo marssineensa ensimmäiset 90 kilometriä porukassa, jossa oli mukana neljä muuta jääkäriä. Yksi heistä oli korpraali Sini Ruokanen.

– Yksin olisi voinut tuottaa vaikeuksia pääkopan kanssa, nyt oli juttuseuraa.

– Pääasiassa juteltiin maaston vaihtelusta ja jalkojen kunnosta ja seuraavasta tauosta, mutta kyllähän siinä kerkiää kaikkea muutakin, Halonen kertoo.

Kärkiporukan pisin tauko oli 35 minuuttia, muut enintään 15 minuuttia. Yöllä mentiin otsalampun valossa, tai osa marssijoista ilman otsalamppua.

Viimeiset 27 kilometriä Halonen tuli yksi. Muut tekivät tuloksen 112 kilometriä.

Seuraava tavoite on jo tiedossa.

– Siviiliin, aamuja on 35, Halonen kertoo.

Siviilissä odottaa yksi tavoite.

– Tarkoitus olisi juosta kesällä jossain ensimmäinen puolimaraton, Halonen kertoo. Hän harrastaa lenkkeilyä, hiihtoa ja salibandya, mutta ei kilpatasolla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?