Wilma Ruohiston kolumni: Työntekijät uupuvat ja se tulee Suomelle kalliiksi, vaikka kyse ei edes ole rahasta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Wilma Ruohiston kolumni: Työntekijät uupuvat jo uransa alussa – se tulee Suomelle kalliiksi, vaikka kyse ei edes ole rahasta

Päivittelyn sijaan tulisi ymmärtää, ettei työ ole tulevaisuuden tekijöille enää pelkkää työtä.

12.11.2020 8:40

Kenkäsuunnittelija Minna Parikka, 40, kertoi maanantaina lopettavansa nimibrändinsä ja shokkiuutinen oli valmis. Erityisesti siksi, että Parikan kansainvälisestikin menestynyt yritys on suosionsa huipulla ja takoi kovaa tulosta.

Miksi, Parikalta tentattiin ja hän kertoi: Siksi, että vielä aiemmin inspiroineet, kiksejä tuottaneet asiat tuottivat nyt vain stressiä.

Monet ihmettelivät, mutta eivät kaikki. Instagramissa Parikkaa rohkeasta päätöksestä onnittelivat niin laulaja Anna Puu, näyttelijä Krista Kosonen kuin somevaikuttaja Miisa Rotola-Pukkilakin.

Olen tehnyt kymmeniä henkilöhaastatteluita, joissa joku julkisuudesta tuttu on jäänyt tauolle, vaihtanut alaa tai ihan vain lopettanut, sillä työ ei ole enää tuntunut samalta kuin ennen.

Sillon kaupallisen menestyksen rooliksi jää vain mahdollistaa luova tauko.

***

Tuttu kuvio palasi mieleeni, kun työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tiistaina vuoden 2019 Työolobarometrin tulokset. Eli mitä suomalaisille työntekijöille kuuluu, kuten työministeri Tuula Haatainen (sd) tiedotustilaisuudessa jo vuodesta 1992 tehtyä tutkimusta luonnehti.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten palkansaajien työoloja muun muassa työn kuormittavuuden ja työelämän laadun kannalta. Tällä kertaa siinä kyseltiin myös työuupumuksesta ja sen oireista.

Tulokset ovat karua luettavaa: Mielenterveysongelmat, haitallinen stressi, uupumus ja kiire varjostavat työntekijöiden arkea yhä enemmän.

Erityisen huolestuttavaa raportin mukaan on työuraansa vasta aloittavien uupuminen.

Suomessa tehdään töitä kokonaisvaltaisesti, kertoi Tilastokeskus jo lokakuussa. Lähes puolet suomalaisista lukee työsähköposteja lomallaan. Suomalaiset kokevat työnsä myös vaativan joustamista reilusti useammin kuin muissa EU-maissa. Samoihin, yli 30 prosentin lukuihin pääsee vain Luxemburg.

Työolobarometrin mukaan kuormituksesta huolimatta valtaosa kokee saavansa silti työltään paljon. Niitä kiksejä siitä, mitä tekee.

Raportissa ristiriitaa kuvaillaan kiinnostavaksi, mutta se kuulostaa minusta enemmänkin huolestuttavalta.

Sillä työ ei ole enää vain työtä, vaan intohimon lähde ja kohde. Minna Parikka ja hänen päätöksensä on siitä vain yksi ajankohtainen esimerkki.

Parhaassa iässä olevat työntekijät hakevat motivaatiota työhönsä uusin keinoin, koska sirpaleinen urapolku säännöllisen kuukausipalkan ja työsuhde-etujen nimeen vannovassa yhteiskunnassa pakottaa etsimään työlle muutakin merkitystä kuin takaamaan asuntolainaa.

Globalisaatiolla, digitalisaatiolla ja niiden perusteellisella vaikutuksella on yhtälössä oma nilkkapainonsa. Työltä haetaan muun muassa yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä, tunnetta siitä, että on osa jotain suurempaa tarinaa.

Puolijulkisena someaikana tuloksena on helposti ihanne, joissa työn ja jatkuvuuden sijaan tärkeämpää on se, millaisen kuvan ura ja sen tavoitteet antavat tekijästään. Eli kun joku sattuu kysymään, että hei, mitä sä teetkään? (Siis Suomessa aina, kun keskustelu kestää yli kolme minuuttia.)

Tuo kiiltokuvamainen ihanne saa helposti eläkevirkansakin lunastaneet ahdistumaan tasaisesta arjesta ja haaveilemaan uusista tavoitteista.

Tai ainakin siitä luovasta tauosta.

Ei siis ihme, että nuoria tutkitusti pelottaa siirtyä työelämään. Itse asiassa vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan vain harva kelpuuttaisi mikä tahansa työtä, vaikka siitä maksettaisiin riittävästi.

Työhön ollaan kuitenkin sitoutuneita, sillä valtaosa 15–29-vuotiasta vastaajista tekee mieluummin töitä kuin on yhteiskunnan elätettävänä, vaikka työn tekeminen ei nostaisi elintasoa lainkaan.

Työikäisten määrä vähenee vuosittain, mutta suomalaisten yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen eivät enää ole tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työkyvyttömyyttä seuraa eniten mielenterveysongelmista, joista kärsitään juuri uran alussa.

”Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa polttaa ihmisiä loppuun”, totesi työministeri.

Onneksi tulevaisuuden tekijät tietävät, ettei kaikkea tarvitse mitata rahassa.

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien toimittaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?