Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset saavat koronavirusrokotteen Suomessa todennäköisesti viimeisinä.
Ilta-Sanomat soitti läpi useita tartuntatautien asiantuntijoita, ja viesti oli hyvin yhteneväinen: ensin pitää rokottaa terveydenhoitohenkilöstö ja kovimpaan riskiin kuuluvat.
Jonon toisessa ääripäässä ovat ne ryhmät, joiden riski sairastua koronaviruksen aihettaman covid-19-infektion vakavaan tautimuotoon on kaikkein pienin eli lapset, nuoret ja nuoret aikuiset.
– Voi ajatella, että perusterveet lapset ja nuoret eivät ole ihan etulinjassa, Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin infektioylilääkäri Esa Rintala muotoilee.
Ensimmäiset koronavirusrokoteannokset saattavat tulla Suomeen parhaassa tapauksessa jo ensi vuoden alkupuolella. Ensimmäisestä erästä ei kuitenkaan riitä rokotetta kaikille, joten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän Krarin on laadittava rokottamisjärjestys.
Krar kokoontuu seuraavan kerran keskustelemaan asiasta 17. marraskuuta.
Asiantuntijoiden mukaan ensimmäisenä pitää rokottaa terveydenhoitohenkilöstö, varsinkin avainhenkilökunta, jotta terveydenhuollon kriittiset osat saadaan pidettyä pyörimässä.
– Covid-potilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa, Rintala huomauttaa.
Toisessa ryhmässä tulevat riskiryhmäläiset. Yli 65-vuotiailla ja joitakin perussairauksia sairastavilla – esimerkiksi diabeetikoilla – on huomattavasti suurempi riski sairastua vakavasti ja joutua sairaalahoitoon.
Lääkeyhtiö Pfizer kertoi 9. marraskuuta, että sen ja Biontechin yhdessä kehittämä koronavirusrokote antaa yli 90-prosenttisen suojan koronaviruksen aiheuttamalle covid-19-infektiotaudille.
– He ovat suuremmassa vaarassa, ja heillä on isompi kuolleisuusriski, Oulun yliopiston kliinisen epidemiologian professori Jouko Miettunen kuvaa.
– Siinäkin on iso kysymys, onko tässä ryhmässä kriteeri ikä- vai sairausperusteinen, Rintala pohtii.
Tähän vaikuttaa suuresti se, miten hyvin mikäkin saatavilla oleva rokote toimii esimerkiksi ikäihmisillä. On vielä avoin kysymys, mikä on paras rokotetyyppi eri ryhmille. Helppoja ja yksinkertaisia vastauksia ei ole.
Mutta entä sen jälkeen?
Tyksin tartuntatautien ylilääkäri Jarmo Oksi ja Oulun kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jarkko Huusko lähtisivät ikäporrastetusta rokottamisesta.
– Olisivatko seuraavana jonossa sitten ei-riskiryhmiin kuuluvat 40–64-vuotiaat? Oulussakin on kuitenkin ollut 40 vuotta täyttäneitä perusterveitä, jotka ovat joutuneet sairaala- ja jopa tehohoitoon, Huusko miettii.
Turun yliopistollisen keskussairaalan infektioylilääkäri Esa Rintala sanoo olevansa hyvin optimistinen, että toimiva rokote saadaan Suomeenkin piakkoin.
– Sairaalahoidon tarve ja kuolleisuus lähtevät jo 60 ikävuoden jälkeen selvään nousuun. Sairaalahoidon tarve on ollut ehkä yllättävänkin alhaista alle 50-vuotiailla. Se selittää tämän toisen aallon vähäisen näkyvyyden sairaalan sisällä. Sairaalahoidon tarve ei ole kovin paljon lisääntynyt, ja se näkyy täällä Tyksissäkin, Oksi sanoo.
– Olisiko sitten niin, että tietyn ikäryhmäpoiminnan jälkeen aletaan rokottaa kaikkia? Oksi lisää.
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkärin Markku Broasin mielestä muu aikuisväestö on yhdenmukaista.
– Kun sote-henkilöstö ja riskiryhmäläiset on rokotettu, sen jälkeen suunnitellaan muut. En näe siellä erityisryhmiä, Broas sanoo.
Lue lisää: Suomalaisasiantuntija: Ylistetty koronarokote suojaa vain sen saajaa – ei estä tartuntoja
Viimeiseksi rokotettavien joukkoon jäisi nuorin väestö eli lapset ja nuoret.
– Ainakin nykytiedon mukaan nuoret sairastavat tyypillisesti hyvin lievän taudin, Huusko sanoo.
Euroopan Unioni ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat jo antaneet periaatteellisia suosituksia, mitä valtioiden täytyy pitää mielessä rokotusjärjestystä pohtiessaan. Ne ovat hyvin samankaltaiset kuin IS:n haastattelemien asiantuntijoiden esiin nostama järjestys.
Eri maista ainoastaan Britannia on toistaiseksi julkistanut oman rokotejärjestyksensä. Se nojaa aika pitkälti ikäjärjestykseen alkaen vanhemmista ikäluokista.
Asiantuntijat ovat myös yhtä mieltä siitä, että epidemian pysäyttämisen kannalta tarvitaan mahdollisimman suuri rokotekattavuus.
– Yli 60 prosenttia väestöstä pitää olla rokotettu. Sekään ei vielä anna täydellistä suojaa, sillä lähes 40 prosenttia väestöstä olisi yhä rokottamatta, Broas vertaa.
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas toivoo, että suurin osa suomalaisista saadaan rokotettua vuodessa siitä, kun rokotetta Suomeen saadaan.
Kattavan suojatason aiheuttavasta rokottamisajasta tullee pitkä jo haastavan kuljetus- ja jakeluketjun takia. Nykytiedon mukaan rokotetta täytyy säilyttää poikkeuksellisen kylmässä eli –70 asteen lämpötilassa.
– Ei se ihan influenssarokotuksen kaltaisesti noin kuukaudessa suju, Rintala myöntää.
– Toivoisin, että vuosi on riittävä siihen, että isot väestörokotukset on tehty. Eli toivottavasti vuoden 2021 aikana, Broas esittää.
