Poliisi: Tämä tiedetään ryöstöjä Helsingissä tehtailevista nuorista – maahan­muuttaja­tausta, huumeet ja nuorisokoti korostuvat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Poliisi: Tämä tiedetään ryöstöjä Helsingissä tehtailevista nuorista – maahan­muuttaja­tausta, huumeet ja nuorisokoti korostuvat

Poliisin mukaan nuorten ja aikuisten rikosilmiöissä on merkittäviä eroja.

10.11. 15:20

Viranomaiset ja vapaaehtoistyöntekijät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Helsingin kaduilla liikkuu 100-150 nuorta, jotka saattavat käyttää väkivaltaa ja tehdä esimerkiksi ryöstöjä ja muita väkivaltarikoksia vaihtelevan suurina joukkoina.

Viimeisimpänä esimerkkinä toimii marraskuun alussa Helsingin Vallilassa tapahtunut henkirikos, jossa 16-vuotias poika puukotti sivullista kuolettavasti.

Helsingin poliisin Rikostutkintayksikön rikoskomisario Marko Forss tuntee rikoksia tekevät nuoret. Aivan aluksi hän kertaa muutamat faktat.

Ensinnäkin nuoriin liittyvistä rikosilmiöistä suurin osa menee ohi aikuisiän koittaessa. Piikki on 18-vuoden iässä, mutta sen jälkeen rikoksiin syyllistyy enää aina vain harvempi. Nuoruus itsessään on siis yksi, mutta ei ainoa, selittävä tekijä rikoksiin.

Marko Forss. Arkistokuva vuodelta 2014.­

Puhutaan ymmärtämättömyydestä ja ajattelemattomuudesta, Forss sanoo.

Toiseksi aikuisten ja nuorten tekemien rikosten välillä on se ero, että siinä missä aikuiset toimivat yksin, nuoret toimivat ryhmässä.

Näin on erityisesti ryöstöjen ja pahoinpitelyjen osalta, Forss sanoo. Ryöstöistä tuomitaan melko kovia rangaistuksia, eikä anastetun omaisuuden arvolla ole sinällään merkitystä.

– Kun olen käynyt jututtamassa näitä meidän pääasiakkaita, en ole kuullut kenenkään valittavan, että ryöstin siksi, koska asemani yhteiskunnassa on niin huono. Enemmänkin se on sitä, että kavereiden kanssa tuli tällainen idea ja liikuin huonossa seurassa. Yksikin epäilty, joka sai tuomion viime kesältä viidestä vai kuudesta ryöstöstä, sanoi liikkuneensa huonossa seurassa, vaikka käytännössä oli itse päätekijänä useammassa jutussa. Hän sanoi, että kaverit yllyttivät.

Poliisi partioi Helsingin rautatieasemalla. Näkyvyydellä on poliisin kokemuksen mukaan suuri merkitys väkivallan ehkäisyssä.­

Nuorten tekemissä ryöstöissä on Forssin mukaan noussut esille tiettyjä teemoja. Puhutaan ensin rikoksia tekevistä nuorista.

Helsingin 100-150 nuoren joukossa on 13-20 -vuotiaita. Huomattavan monella on nuorisokotitausta.

Ilta-Sanomille puhunut pitkän linjan lastensuojelun työntekijä syytti tilanteesta parin viime vuoden aikana tehtyjä lakimuutoksia, joiden myötä lapsen itsemääräämisoikeutta korostetaan niin paljon, että lastensuojelu on käytännössä hampaaton. Lainsäätäjä taas tyrmää väitteet.

Marko Forss on samoilla linjoilla lastensuojelun kanssa. Ongelmia aiheutuu etenkin silloin, kun lastenkodeista karataan eli lähdetään hatkoille.

Forssin mukaan pelkästään Helsingin poliisilaitoksella oli viime vuonna 900 hatkoihin liittyvää tehtävää. Se ilmentää problematiikkaa, jota lastensuojelu tällä hetkellä kohtaa.

– Lapsi voi hatkata käytännössä milloin lystää. Ymmärrän, ettei viranomaisten toimintaa voi perustaa mielivaltaan, vaan lakiin ja säädöksiin. On kuitenkin eri juttu, ovatko ne tällä hetkellä kohdillaan. Huumausainerikoksia tapahtuu yhä useammin myös lastenkodeissa, koska lapset pystyvät ramppaamaan sisään ja ulos miten haluavat. Erityisen huolenpidon jaksoille, joiden on tarkoitus katkaista rikos- ja päihdekierre, taas on kuukausien jonot, Forss sanoo.

Kun jaksoille ei päästä, päädytään tutkintavangeiksi. Määrä on vuosittain pieni, noin 40 nuorta, eikä kaikissa ole kyse rikoskierteestä. Siitä huolimatta asia on Forssin mukaan huomion arvoinen.

– Ihmettelen suuresti, ettei asiaan ole kiinnitetty enempää huomiota. Onko yhteiskunta todella sellainen, että mieluummin vangitaan lapsia kuin järjestetään lastensuojelun puolelta hoitoa.

Poliisi tarkastaa Helsingin Alppipuistoon kokoontuneita nuoria. Arkistokuva.­

Ryöstöihin syyllistyvistä nuorista maahanmuuttajataustaisilla on yliedustus. Forssin mukaan voidaan sanoa, että yli puolet tapauksista on silti sellaisia, joissa ainakin yksi epäillyistä on maahanmuuttajataustainen.

Forss kertoo myös, että lisäksi on erittäin harvinaista, että ryöstöjen uhrit olisivat maahanmuuttajataustaisia. On vaikea sanoa, mistä se johtuu.

– Voisi ajatella, ettei haluta ryöstää muita maahanmuuttajia. Sellaisiakin juttuja on ollut, mutta on paljon yleisempää, että tekijäpuolella on maahanmuuttajataustaisia ja saajapuolella muita.

Forss kertoo, että ilman sen kummempaa selitystä tehtyjä ryöstöjä alkaa olla varsin vähän. On tyypillistä, että nuoret vievät toisilta nuorilta paitsi rahaa ja puhelimia, niin myös merkkivaatteita, kuten hienoja takkeja ja vöitä. On ollut jopa rikostapauksia, joissa uhreilta on viety kengätkin jalasta, Forss kertoo.

– Joissain tapauksissa kyse voi olla siitä, että itsellä ei ole varaa ostaa sellaisia. Toisissa yritetään saada helppoa rahaa. Se taas liittyy usein huumausaineisiin.

Yleisin nuorten käyttämä huumausaine on kannabis. Se kiinnostaa nuoria laidasta laitaan perheiden sosioekonomisesta asemasta riippumatta, Forss kertoo. Eniten poliisin kanssa tekemisissä olevien nuorien kohdalla taas korostuvat muut aineet.

– Puhutaan erilaisista pillereistä, amfetamiinista ja muista aineista.

Tyypillistä on, että ryöstön osapuolet ovat sopineet huumekaupoista ja jompi kumpi osapuoli yrittää viedä joko huumeet tai rahat, joilla niitä tultiin ostamaan.

Nuoret rikoksentekijät myös kantavat yhä useammin teräaseita, mikä jo itsessään lisää väkivallan uhkaa. Forssin mukaan erityisesti huumausaineisiin liittyvissä ryöstöissä tällainen on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

– Nuoret eivät sano, että olisivat olleet menossa ryöstämään ketään, vaan teräase on aina mukana omaksi turvaksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?