Kommentti: Suomi kulkee jo Ruotsin tietä – nuorten raaka katuväkivalta kertoo pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan epäonnistumisesta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomi kulkee jo Ruotsin tietä – nuorten raaka katuväkivalta kertoo pohjois­maisen hyvinvointi­yhteiskunnan epäonnistumisesta

Suomessakin on syytä ottaa vakavasti alaikäisten nuorten katuväkivalta ennen kuin on myöhäistä, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Kolmen alaikäisen epäillään puukottaneen nuoren miehen kuoliaaksi Helsingin Vallilassa.­

10.11.2020 12:08

Viranomaiset ja vapaaehtoistyöntekijät ovat kauhuissaan – ja ymmällään.

Helsingin ydinkeskustassa ja lähialueilla liikuskelee nuorten jengejä, jotka eivät kaihda koviakaan otteita. Nuoria on Helsingin Sanomien mukaan noin sata, ja moni jengiin kuuluva ei epäröi tarttua teräaseeseen saadakseen rahaa tai arvotavaraa. Valtaosa jengiläisistä on maahanmuuttajataustaisia, mutta mukana on myös kantasuomalaisia. Helsingin ydinkeskustassa ja Itäkeskuksessa ei tällä hetkellä ole kaikille nuorille turvallista myöhään illalla. Näin sanoi Aseman lapset -järjestön nuorisotyöntekijä Eliisa Ahlstedt Helsingin Sanomissa.

Hän liikkuu kaduilla nuorten parissa.

Hän tietää ongelman laajuuden ehkä parhaiten.

Kerä lähti avautumaan lokakuussa, jolloin kolmen alaikäisen epäillään puukottaneen nuoren miehen kuoliaaksi Helsingin Vallilassa. Ilmiö ei ole pelkästään helsinkiläinen, vaan samansuuntaisia tapauksia on ympäri Suomea. Puukotukset ja jengiytyminen liittyvät huumeisiin ja ryöstelyyn. Huumeet ja ryöstely eivät ole uusia asioita, ei edes alaikäisistä koostuvien jengien taustalla. Uutta on silmitön väkivalta. Puukkoa käytetään herkästi, ja se tekee ilmiöstä vaarallisen – meille kaikille. Monilla tekijöillä on nuorisokotitaustaa, mutta lastensuojelun ammattilaiset kertovat, että oireilevien nuorten tapauksiin on vaikea puuttua. Kun aiemmin näki, että lapsi on levoton, kaikki ei ole kunnossa tai nuori pyrkii karkuun, siihen puututtiin ennakoivasti. Nyt pitää vain odottaa, että jotain tapahtuu ja sen jälkeen ruvetaan toimimaan, kertoo alan asiantuntija Ilta-Sanomissa.

Lastensuojelun ammattilaiset syyttävät lakimuutosta, joka vei kyvyn puuttua nuorten ongelmiin ajoissa.

Lainsäätäjä kiistää ongelman.

Helsingin ydinkeskustassa ja lähialueilla liikuskelee nuorten jengejä, jotka eivät kaihda koviakaan otteita. Kuvituskuva.­

Nuorten katuväkivallan kasvua ja raaistumista voi vähätellä tai pitää marginaalisena ilmiönä rikoksissa.

Ehkä niinkin, mutta olisiko tähän aika puuttua nyt eikä myöhemmin. Ruotsi on tyyppiesimerkki siitä, mihin maahanmuuttajataustaisten ja kantaruotsalaisten jengiytyminen johtaa. Pommit paukkuvat, talot palavat ja ruumiita tulee. Ruotsin poliisiylijohtajan Anders Thornbergin lausunto Financial Timesissa marraskuun alussa oli – lievästi sanoen – pysäyttävä: Ruotsin demokratia saattaa olla uhattuna, jos jengiväkivaltaan ja rinnakkaisyhteiskuntien syntymiseen esikaupunkialueilla ei puututa ajoissa.

Puukotukset ja jengiytyminen liittyvät huumeisiin ja ryöstelyyn. Kuvituskuva.­

Suomi menee Ruotsin perässä, hyvässä ja pahassa.

Suomi on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastojen mukaan jälkijoukoissa, kun verrataan maahanmuuttajien sosiaalistumista yhteiskuntaan. Vaikeudet alkavat jo koulussa. Nuorten väkivalta ei ole kuitenkaan pelkästään maahanmuuttajien ongelma, vaan myös kantasuomalaisten, syrjäytyneiden, koulupudokkaiden ja elämän näköalattomuudesta kärsivien nuorten ongelma. Väkivalta on äärimmäinen keino ja ilmiö, mutta sen taustalla olevat asiat ovat paljon syvemmällä koko yhteiskunnan rakenteissa, jossa ne odottavat pulpahtamista esiin. Katujen väkivalta pakottaa pohtimaan, missä pohjoismainen, demokratian ja tasa-arvon pyhättömäinen hyvinvointiyhteiskunta on epäonnistunut näin pahasti, että kaduilla joutuu pelkäämään levotonta nuorisoa.

Poliitikoilla ei oikeastaan voi olla mitään isompaa asiaa kuin olla huolissaan nuorista ja korjata sukupolvien välisiä vinoumia.

Suomessa tähän vielä ehditään puuttua.

Ennen kuin väkivalta riistäytyy käsistä – Ruotsin malliin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?