Tutkija: Venäjän tiedustelupalveluilla kymmeniä pysyviä agentteja Suomessa – kohteina nuoret sotilaat, poliitikot ja tiedemiehet - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkija: Venäjän tiedustelupalveluilla kymmeniä pysyviä agentteja Suomessa – kohteina nuoret sotilaat, poliitikot ja tiedemiehet

Everstiluutnantti Vladimir Panschin pitää todennäköisenä, että vieraan vallan vakoojia jää Suomessakin kiinni. Näistä ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen, hän sanoo.

Vuonna 2019 Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsauksessa todettiin, että Suomeen on pysyvästi sijoitettuna useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalvelujen työntekijöitä.

9.11.2020 22:04

Venäjän tiedustelupalvelut värväävät salaisia asiamiehiä Suomessa ja ovat erityisen kiinnostuneita uransa alussa olevista poliitikoista, sotilaista ja tiedemiehistä.

Näin väittää Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti Vladimir Panschinin julkaisema työpaperi Venäjän henkilötiedustelusta Suomessa. Ensimmäisenä asian huomioi Helsingin Sanomat.

Panschinin artikkeli on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu julkisiin lähteisiin. Sitä voi pitää eräänlaisena keskustelunavauksena ja sellaisena se on erittäin mielenkiintoinen.

Suomeen kohdistuvasta aggressiivisesta tiedustelusta on puhuttu jo vuosia – milloin enemmän, milloin vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2016 silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok) ja Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva totesivat, että tiedustelupalvelujen toiminta Suomessa vastaa kylmän sodan ajan tasoa.

Tuoreempiakin arvioita on. Vuonna 2019 Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsauksessa todettiin, että Suomeen on pysyvästi sijoitettuna useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalvelujen työntekijöitä.

Suojelupoliisin päämajan ovi Helsingissä.

Panschin pitää todennäköisenä, että Venäjä ei ole vähentänyt tiedusteluaan, vaan jatkaa sitä aktiivisesti.

Hänen mukaansa on mahdollista, että Suomeen akkreditoidussa Venäjän diplomaattikunnassa on yhteensä parikymmentä peitetehtävissä toimivaa tiedustelu-upseeria. Näiden lisäksi käytetään tarkoitusta varten värvättyjä henkilöitä.

Lisäksi on mahdollista, että arkaluonteisia tehtäviä hoitamaan käytetään Suomeen matkustavia tiedustelu-upseereita, jotta Suomessa vakinaisesti toimivien upseerien toiminta ei paljastu Suomen tiedustelulle. Suojelupoliisin arvion mukaan ulkomailta Suomeen tulevia vierailijoita käy vuosittain useita kymmeniä, Panschin kirjoittaa.

Luulisi, että osa tiedustelua tekevistä jää myös kiinni, mutta Suomessa näistä ei kuulla julkisuudessa. Virossa sen sijaan on vuosina 2009–2018 tuomittu vakoilusta kaksikymmentä henkilöä.

Venäjän suurlähetystö Helsingin Tehtaankadulla.

– Tässä on varmaan sellainen asia, että Suomi on valinnut linjan, jonka mukaan näistä asioista ei tulla julkisuuteen. Sinänsä olen väärä henkilö vastaamaan, sillä en kuulu organisaatioon, joka päättää asiasta. Pidän kyllä todennäköisenä, että meilläkin näitä paljastuu, Panschin sanoo.

Panschinin mukaan on yleisenä uskomuksena, että Venäjän tiedustelupalvelujen potentiaalisia värväyskohteita ovat ne henkilöt, joilla on pääsy tiedustelupalveluja kiinnostavaan tietoon joko henkilökohtaisesti tai välikäden kautta. Tieto voi olla esimerkiksi valtiollista tai kaupallista, Panschin sanoo. Turvaluokiteltuun tietoon käsiksi pääseminen ei ole välttämätöntä, vaan bonus.

Tällaisia henkilöitä voivat olla uransa alkuvaiheessa olevat kyvykkäät poliitikot, tiedemiehet ja sotilaat. Heistä arvellaan olevan hyötyä tulevaisuudessa, kun he ovat edenneet urallaan.

– Sanotaan, että jos tuiki tuntematon ihminen alkaa keskustella työhön liittyvistä kysymyksistä, niin silloin pitäisi varoituskellojen soida ja miettiä, miksi tuo henkilö haluaa tietää tästä, Panschin sanoo.

Joskus tiedustelupalveluilla on tarve saada tietoa välittömästi ja tällöin kohdetta voidaan lähestyä hyvinkin suoraviivaisesti. Toisaalta tiedustelupalveluilla, etenkin venäläisillä, on pitkät perinteet pitkäjänteisten henkilösuhteiden rakentamisessa.

– Henkilötiedustelu ei ole venäläisten yksinoikeus, mutta historiallisessa perspektiivissä heidän toimintansa perustuu hyvin pitkälti siihen. Siihen laitetaan paljon resursseja.

Panschin sanoo, että henkilötiedustelun kohteeksi joutuvat työskentelevät yleensä organisaatioissa, joista löytyy turvallisuusasioista vastaava henkilö. Mikäli epäilee joutuneensa tiedustelun kohteeksi, tulisi olla yhteydessä tähän henkilöön.

Tämä kiinnostaa tiedustelupalveluita

Alla on esimerkkejä asioista, jotka on mainittu Vladimir Panschinin työpaperissa Venäjän tiedustelupalvelujen kiinnostuksen kohteiksi.

  • Kansalaisten maanpuolustustahto, mielipiteet liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta

  • Liikenneyhteydet, varikot

  • Puolustusvoimien rauhanajan joukko-osastot

  • Puolustusvoimissa vallitseva henki

  • Sisä- ja ulkopolitiikka, talous, kauppasopimukset

  • Kiinnostavien henkilöiden keskinäiset suhteet ja sosiaaliset verkostot

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?