Poliisihallitus huolissaan toteen käyvästä vitsistä – partiopoliisit ”lössähtävät” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Poliisihallitus huolissaan toteen käyvästä vitsistä – partiopoliisit ”lössähtävät”

Vanha poliisivitsi voi olla kohta totta, mutta uudella tavalla, eikä se ole enää vitsin asia.

7.11.2020 7:03

Vanha poliisivitsi uhkaa muuttua uudessa muodossa todellisuudeksi eikä se ole silloin enää vitsin asia.

Vitsissä kaksimiehisessä poliisipartiossa toinen konstaapeli osasi lukea, toinen kirjoittaa.

Tulevaisuudessa saattaa olla niin, että toinen konstaapeli on fyysisesti loistavassa kunnossa, toinen jopa kiusallisen huonossa kunnossa.

Katoava luonnonvara ovat keskivertopoliisit.

Ja silloin ovat vitsit vähissä, sillä kysymys on työturvallisuudesta.

Vääristymästä kertoi Maaseudun Tulevaisuus perjantaina. Poliiseja alkaa olla enää kahteen fyysiseen lähtöön. Kuntotestausten tulokset ovat polarisoituneet: yhä useammin tulos on joko huono tai erittäin hyvä.

Lehti kysyi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselta, onko mahdollista, että ”keskivertosuoritusten” väheneminen johtaa siihen, ettei tulevina vuosina ole käytettävissä riittävästi kenttäkelpoisia poliiseja.

"On tiedostettava, että tällainen mahdollisuus on, mutta uskon, että teemme kaikkemme, ettei se riski konkretisoidu", Kolehmainen vastasi.

Poliisihallituksessa henkilöstön kehittämisen päällikkönä toimiva Satu Koivu kertoo lisää kimurantista tilanteesta.

Fyysisen kunnon lisäksi työkuntoon liittyy henkinen työkunto. Yksi mittari kumpaankin ovat sairaspoissaolot, joissa on selviä eroja eri poliisilaitosten kesken.

Sairaspoissaolopäivien / henkilötyövuosi keskiarvo on 8,6 päivää. Sairaimpia ovat Kaakkois-Suomen (12,7), Itä-Suomen (10,5) ja Lapin (10,2) poliisit.

Kaikissa muissa poliisilaitoksissa operoitiin keskiarvon tuntumassa (8,1–9,2).

– Tässä vaikuttaa ikärakenne, Koivu sanoo.

– Mitä enemmän tulee ikää, sen enemmän fyysinen työkyky heikkenee.

– Valmistuneet poliisit työllistyvät tyypillisesti isoihin kaupunkeihin. Myöhemmin hakeudutaan kotiseudulle ja vietetään siellä virkauran loppuaika.

Keskiarvo ei tietenkään olisi ollut mahdollinen ilman terveimpiä poliisiyksiköitä eli Poliisiammattikorkeakoulua 4,5, Poliisihallitusta 4,6 ja Keskusrikospoliisia 7,0.

Edellinen ei selitä fyysisen kunnon tulosten polarisoitumista. Koivukin on hiukan ymmällään.

– Siihen ei ole varmaa vastausta, mutta kun perheet perustetaan ja ruuhkavuodet alkavat, toisilla liikunta säilyy isommassa roolissa kuin toisilla.

– Toisilla se on koko työuran aktiivisempaa, osa lössähtää, Koivu tiivistää.

Poliisien fyysinen työkunto testataan kahden vuoden välein, tai vuodenkin välein, jos tulos on ollut huono.

– Palautteen mukana tulee ohjausta ja ohjelmaa ja kannustetta, Koivu kertoo.

Aina sekään ei auta. Jos fyysinen testi jää läpäisemättä, edessä saattaa olla siirto pois kenttätehtävistä. Tapauksia on vuosittain, mutta numeroita Koivulla ei ole antaa.

– Tämä on meillä työturvallisuuskysymys. Kyse ei ole vain omasta, vaan myös työparin työturvallisuudesta, Koivu muistuttaa.

– Se on iso asia työssä, jossa koskaan ei voida poistaa kaikkia riskejä.

Koivu lohduttautuu sillä, että alunperin kaikki poliisit ovat hyvässä fyysisessä kunnossa, sillä poliisiksi ei pääse ilman pääsykoetta, jossa on myös fyysiset testit.

– Suorituskyvyn pitää olla olemassa.

Säilyykö se, on eri asia.

– Yritämme huolehtia työkyvystä. Siihen panostetaan. Viikossa saa käyttää kaksi tuntia työaikaa työkunnon ylläpitämiseen, jos työtilanne vain sallii.

– Voi käydä salilla, lenkillä, uimassa, sählyssä, hiihtämässä, joogassa..., Koivu luettelee.

Poliisiammattikorkeakoulun liikunnan lehtori Aki Sipilä on reilun kahden kymmen vuoden aikana nähnyt, mistä tullaan, missä mennään ja minne mennään.

– Meidän fyysinen pääsykokeen tavoite on varmistaa, että valituilla on valmiudet pärjätä koulutuksessa ja sitten myöhemmin kenttätyössä.

Puolustusvoimat on havahtunut nuorten miesten kuntopohjan rapautumisen. Pääesikunnan mukaan kestävyyskunto on ollut laskussa vuodesta 1980 lähtien ja lihaskunnoltaan heikkojen määrä on lisääntynyt vuosien 1992–2010 aikana.

Joka neljäs nuori mies on heikossa fyysisessä kunnossa aloittaessaan palveluksen, joka kolmas on ylipainoinen.

Poliisikoulukaan ei ole irrallaan yhteiskunnasta. Pääsykokeetkin ovat leikkaus nousevasta nuorisosta.

– Kyllä kestävyyskunto on keskiarvoisesti laskenut, samoin on havaittavissa alaspäin menoa motorisissa koordinaatiokyvyissä, Sipilä kertoo.

– Onhan se huolestuttavaa.

– Mutta meillä pääsykoe tasoittaa ilmiötä. Se ”romahdus” ei näy niin vahvasti. Toki keskiarvotasolla on tullut heikennystä vuosikymmenten aikana.

– Juuri kestävyyskunto on 1980-luvulta lähtien tippunut joka vuosikymmen aina vähän, mutta muutos ei ole dramaattinen, Sipilä kertoo.

Poliisikoulun pääsykokeessa mitataan kestävyyttä 1 500 metrin juoksulla, motorista koordinaatiota tehtäväradalla sekä lihasvoimaa naisilla ylätaljalla (70% omasta painosta), miehillä leuanvedolla sekä kummallakin sukupuolella penkkipunnerruksella.

1500 metrillä naisten pitää päästä vähintään 7,45, täydet viisi pistettä saa tuloksesta 6.14 tai parempi. Miehillä vastaavat luvut ovat 7,00 ja 5,24.

Koordinaatioradalla otetaan aikaa aidanylityksistä, aidan alituksista, kuperkeikoista, penkin ylityksistä ja niin edelleen.

Leuanvedossa tai ylätaljassa vähimmäistulos on 4 ja täydet pisteet antaa vähintään 16.

Penkiltä pitää saada ylös 35 kiloa (naiset) tai 65 kiloa (miehet) niin sanottuna sotilaspenkkinä eli jalat ilmassa tai penkin päällä. Minimi on kaksi suoritusta, yhdeksällä saa täydet pisteet.

Edellinen ei tarkoita, että neljällä leualla pääsee poliisikouluun.

Kokonaispisteet ratkaisevat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?