Hankaluuksia on myös saada riittävästi opiskelijoita muihin vieraisiin kieliin, kuten ranskaan ja italiaan.

Vieraiden kielten tutkintoon tähtäävien koulutusten hakijamäärät ovat pienentyneet tai pysyneet ennallaan kaikissa muissa kielissä paitsi englannissa.

– Yleinen kiinnostus kielen opiskeluun yliopistotasolla lienee heikentynyt, ja työllistymisnäkymiä saatetaan pitää heikkoina, kertoo Turun yliopiston opintopäällikkö Sanna Mäkilä Uutissuomalaiselle.

Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen yliopistoille lähettämästä sähköpostikyselystä, jossa kysyttiin kandidaatin- tai maisterintutkintoon tähtäävien vieraiden kielten pääaineopiskelun suosiota.

Kyselyyn vastasivat kaikki tutkintoon tähtäävää vieraan kielen opetusta tarjoavat yliopistot. Niitä ovat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi.

Muun muassa venäjän kielen koulutusohjelmaa tarjoavista yliopistoista vain Tampereella kaikki aloituspaikat saatiin tänä vuonna täytettyä. Helsingin yliopistossa venäjän opiskelupaikkoja jäi täyttämättä kolme, Itä-Suomen yliopistossa seitsemän, Åbo Akademissa kolme ja Jyväskylässä yhdeksän.