Hankaluuksia on myös saada riittävästi opiskelijoita muihin vieraisiin kieliin, kuten ranskaan ja italiaan.
Vieraiden kielten tutkintoon tähtäävien koulutusten hakijamäärät ovat pienentyneet tai pysyneet ennallaan kaikissa muissa kielissä paitsi englannissa.
– Yleinen kiinnostus kielen opiskeluun yliopistotasolla lienee heikentynyt, ja työllistymisnäkymiä saatetaan pitää heikkoina, kertoo Turun yliopiston opintopäällikkö Sanna Mäkilä Uutissuomalaiselle.
Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen yliopistoille lähettämästä sähköpostikyselystä, jossa kysyttiin kandidaatin- tai maisterintutkintoon tähtäävien vieraiden kielten pääaineopiskelun suosiota.
Kyselyyn vastasivat kaikki tutkintoon tähtäävää vieraan kielen opetusta tarjoavat yliopistot. Niitä ovat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi.
Muun muassa venäjän kielen koulutusohjelmaa tarjoavista yliopistoista vain Tampereella kaikki aloituspaikat saatiin tänä vuonna täytettyä. Helsingin yliopistossa venäjän opiskelupaikkoja jäi täyttämättä kolme, Itä-Suomen yliopistossa seitsemän, Åbo Akademissa kolme ja Jyväskylässä yhdeksän.