Yksi Vallilan puukotuksen epäillyistä on alle 15-vuotias poika – kokenut poliisi järkyttyi: ”Sitä jää pohtimaan, että miksi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Yksi Vallilan puukotuksen epäillyistä on alle 15-vuotias poika – kokenut poliisi järkyttyi: ”Sitä jää pohtimaan, että miksi”

Suomessa on vuosien 2006–2019 aikana epäilty alle 15-vuotiasta henkirikoksesta vain kahdesti.

5.11. 15:13

Tutkija Martti Lehti oikeuspoliittisesta instituutista kertoo, että tapaukset, joissa alle 15-vuotiaita on epäilty henkirikoksesta, ovat Suomessa hyvin harvinaisia.

Keskiviikkona Helsingin käräjäoikeus vangitsi 16-vuotiaan pojan todennäköisin syin epäiltynä Helsingin Vallilan taposta. Nuorta miestä puukotettiin lauantaina aamuyöllä Vallilassa Alepan edustalla. Puukotuksessa kuoli vuonna 2001 syntynyt mies. Poliisi epäilee vangitun lisäksi taposta toista 16-vuotiasta poikaa, jota esitettiin vangittavaksi torstaina. Kolmas epäilty on 14-vuotias poika.

Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2006–2019 aikana Suomessa on epäilty kahta alle 15-vuotiasta henkirikoksesta, vuosina 2006 ja 2016. Lehden mukaan vuodesta 2003 alkaen tapauksia on tiedossa kaikkiaan kolme.

– Eli tämä ei todellakaan ole yleistä, ja kahdessa näistä aiemmista tapauksista teko on kohdistunut omaan perheeseen, Lehti sanoo.

Yllä olevalla videolla rikoskomisario kertoo Vallilan tapauksesta.

Vuosien 2006–2019 välillä henkirikoksesta on ollut epäiltynä kaikkiaan 22 nuorta, jotka olivat iältään 15–17-vuotiaita.

Tekijöiden ikä ei vaikuta rikostutkintaan.

– Jokainen henkirikos tutkitaan saman kaavan mukaan huolimatta siitä, kuka on tekijä tai tunnetaanko tekijää ylipäätään, Lehti toteaa.

Vallilan henkirikospaikalle oli tuotu kynttilöitä viikonlopun aikana.­

Vallilan taposta epäiltyä 16-vuotiasta nuorta epäiltiin puukolla tehdystä tapon yrityksestä Tampereella jo kuukausi sitten.

Poliisi esitti nuoren vangitsemista jo ensimmäisen Tampereen Kaukajärvellä tapahtuneen väkivallanteon jälkeen. Tampereen käräjäoikeus päästi nuoren kuitenkin vapaalle.

Yli 30 vuotta poliisina työskennellyt, nykyisin Poliisihallituksessa väkivallan väkivaltarikostorjunnasta vastaava poliisitarkastaja Pekka Heikkinen pitää Vallilan henkirikosta järkyttävänä.

– Vaikka näitä on virkauralle sattunut, niin kyllähän tällaiset tapaukset joka kerta järkyttävät. Sitä jää pohtimaan niitä syitä, että miksi.

– Haluaisinkin kääntää keskustelua vahvasti ennalta estävän toiminnan suuntaan. Pitäisi pystyä näiden asioiden päivittelyn ohessa keskustelemaan siitä, miten yhteiskunta pystyisi ennaltaehkäisemään tällaisia tilanteita, Heikkinen jatkaa.

Heikkinen pohtii muun muassa lainsäädännön muuttamista.

– Kyllä tällaiset tapaukset osoittavat sen, että voisi olla lainsäädännön pohdinnan paikka, pitäisikö tällaisissa vakavissa rikoksissa olla kovempia keinoja, joilla voitaisiin alaikäisiä jopa eristää ja totaalisesti katkaista se kierre. Tämä tehtävä kuuluu luonnollisesti lainsäätäjille ja liittyy vahvasti muun muassa ihmisoikeuskysymyksiin ja lapsen etuun.

– Viranomaiset tietysti toimivat lain puitteissa, eli poliisi pyrkii käyttämään niitä keinoja, joita lainsäädäntö suo estääkseen rikollisen toiminnan jatkamisen. Sitten voidaan jälkiviisaasti ihmetellä sitä, että jos olisi tehty toisin, niin ei olisi sattunut sitä, mitä Vallilassa tapahtui, Heikkinen toteaa.

Alle 15-vuotiaalle tuomioistuin ei voi tuomita rikoksesta rangaistusta, vaan asia siirtyy lastensuojelun piiriin.

Alle 15-vuotiasta voidaan pitää kuulusteltavana pääsääntöisesti korkeintaan 12 tuntia, mutta erityisen painavista syistä korkeintaan 24 tuntia.

– Tässä se on varmasti 24 tuntia, kun kyseessä on niin vakava rikos. Välillä pitää päästää pois, mutta voihan sitä sitten uudestaan kuulustella, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.­

Suomessa rikosoikeudellinen vastuuikäraja on 15 vuotta. Pakkokeinolaki sanoo, että alle 15-vuotiasta ei voida pidättää tai vangita, vaikka tätä epäiltäisiin henkirikoksesta. Lapsi ei voi syyllistyä rikokseen – ainoastaan rikollisiin tekoihin.

Tolvanen muistuttaa, että myös alle 15-vuotias on silti vahingonkorvausvelvollinen.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan Vallilan tapaus nostaa pintaan keskustelun rikosoikeudellisesta vastuuikärajasta.

– Tämä tietysti herättää jälleen kerran sitä pohdintaa, pitäisikö Suomessa lainsäädännöllisesti alentaa sitä rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa. Tämä keskustelu varmasti nousee pintaan tämäntyyppisissä tapauksissa.

Heikkinen toteaa, että vakavien tekojen taustalla on usein paljon muita ongelmia.

– Pitäisi miettiä sitä, mitä pystyttäisiin tekemään jo aikaisemmin, ettei tällaisia tilanteita pääsisi tapahtumaan. Hyvin usein, kun nuori henkilö syyllistyy vakaviin rikoksiin, siellä taustalla on pitkä lista erilaisia ongelmia.

– Kyllähän meidän pitäisi yhteiskuntana pystyä siihen, että pystyttäisiin turvaamaan lasten ja nuorten kasvu ja koulunkäynti sekä hyvät harrastukset, että elämä pysyisi terveillä raiteilla eikä ajautuisi tällaisiin äärimmäisiin asioihin, Heikkinen jatkaa.

Poliisi ottaa aina yhteyttä huoltajiin ja sosiaaliviranomaisiin, jos lapsi on epäiltynä rikoksesta. He ovat läsnä myös kuulusteluissa. Alaikäisen ollessa rikoksesta epäiltynä, arvioidaan lähes aina lastensuojelun tarve.

– Kun on näin vakavasta rikoksesta kyse, saatetaan edetä nopeasti arvioimaan sitä, onko oma koti oikea paikka olla, vai onko edettävä kodin ulkopuoliseen sijoitukseen, kertoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen käytännöistä.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.­

Lapsiasiavaltuutetun mukaan vankila ei ole oikea paikka alaikäiselle.

– Suomessa on ongelmana alaikäisten vankien sijoittaminen. Kansainvälisten sopimusten nojalla aikuisten vankila ei ole heille lainmukainen eikä ollenkaan oikea paikka, Pekkarinen sanoo.

– Tiedetään, että hyvin nuorena vankilaan joutuminen on yleensä alkusoittoa aika pitkälle rikolliselle uralle.

Vallilan taposta epäiltyä 16-vuotiasta nuorta epäiltiin puukolla tehdystä tapon yrityksestä Tampereella jo kuukausi sitten.

Koulukodista karkumatkalla ollut poika yritti toverinsa kanssa ryöstää satunnaiselta ohikulkijalta rahaa bensaan. Poliisi vaati poikaa vangittavaksi, mutta Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi tämän vangitsemisen sijasta matkustuskieltoon.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan alaikäisten tekemät vakavat rikokset ovat harvinaisia. ”Samaan aikaan tiedetään, että impulsiivinen ja väkivaltainen käytös on joillakin yksilöillä iso käytösongelma, jota ei ole pystytty ratkaisemaan lastensuojelun toimenpiteillä”, Pekkarinen kertoo.­

Lapsiasiavaltuutetun mukaan nuorten karkumatkat lastensuojelulaitoksista ovat yleisiä.

– Sehän ei ole tavatonta, että lapset ovat hatkassa lastensuojelulaitoksista ja että he näiden hatkareissujen aikana paitsi syyllistyvät rikoksiin, niin joutuvat myös rikosten uhreiksi. Se on sellainen ongelma, mitä Suomessa on yritetty ratkoa jo hyvin pitkään, Pekkarinen kertoo.

Myös Pekkarinen toteaa, että alaikäisten tekemät vakavat rikokset ovat ”äärimmäisen harvinaisia”.

– Onhan hyvin poikkeuksellista, että näin nuori tekee näin vakavia henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia toistuvasti. Samaan aikaan tiedetään, että impulsiivinen ja väkivaltainen käytös on joillakin yksilöillä iso ongelma, jota ei ole pystytty ratkaisemaan lastensuojelun toimenpiteillä.

Lastensuojeluyksiköissä on keinoja rajoittaa mahdollisesti vaarallisten nuorten liikkumisvapautta.

– Mahdollisia rajoitustoimenpiteitä on useita, on liikkumisvapauden rajoitus, yhteydenpidon rajoitus, sitten on eristäminen ja kiinnipito, jotka ovat tietysti lyhytaikaisia, lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen toteaa.

– Kyllä niitä keinoja on estää vaarallisena pidetyn nuoren liikkuminen kadulla. Kenelläkään ei vaan ole sitä kristallipalloa, eli ennakoiden ei voida oikeusvaltiossa ketään eristää.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä alaikäisen paikka ei ole vankilassa. "Suomeen ei tietenkään haluta lapsivankiloita, mutta joku muu ratkaisu täytyy olla kuin se, että nämä nuoret menevät sinne aikuisten vankilaan", kertoo Elina Pekkarinen.­

Pekkarinen muistuttaa, että lastensuojelun päämääränä ei ole rangaista, vaan turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys.

– Lapselle turvataan koulunkäynti ja järjestetään vapaa-ajalle järkevämpää tekemistä kuin kaduilla hengaileminen yöaikaan.

Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin uskoo, että huonoistakin lähtökohdista on mahdollista nousta.

– Lohduttavaa on se, että lapset eivät ole läpeensä pahoja, vaan ovat voineet toimia ajattelemattomuuttaan tai typeryyttään.

– Kyllä ihminen voi aina kuntoutua ja integroitua yhteiskuntaan ja siihen meidän koko lastensuojelujärjestelmä, sosiaalihuolto ja vankeinhuolto pyrkivät.

Vahvalla ammattitaidolla lasta voidaan auttaa ja hänet voidaan vielä ohjata kaidalle polulle.

– Paatuneesti pahoja lapsia ei ole.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?