Pääkirjoitus: Verottajan outo salauslinjaus ei saa pysäyttää verotietojen keräämistä – IS kertoo tulot ja verot mahdollisimman kattavasti - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Verottajan outo salaus­linjaus ei saa pysäyttää vero­tietojen keräämistä – IS kertoo tulot ja verot mahdollisimman kattavasti

Verottajan omaehtoinen julkisen tiedon salaaminen EU:n tietosuoja-asetuksen perusteella on askel vaaralliseen suuntaan.

Median tehtävä on koota julkisista tiedoista mahdollisimman kattava aineisto, jotta syntyy oikea kuva suomalaisesta verotuksesta.­

3.11.2020 6:00

Tänään on taas se päivä, kun kansalaisten tulot ja verot tulevat julki. Tiedotusvälineet kertovat kattavasti valtakunnan ja maakuntien tulokärjet pääoma- ja ansiotulojen perusteella.

Listoista löytyvät myös Suomen parhaat veronmaksajat.

Verotietojen analysointi on kiinnostavaa ja merkittävää yhteiskunnan läpinäkyvyyden kannalta. Verotietojen julkisuus ja julkistaminen antavat pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle tulonjaosta ja verotuksen oikeellisuudesta.

IS:n pitkäjänteisen työn ansiosta verottaja alkoi lähettää pyynnöstä medialle sähköisiä listoja, joita jokainen väline voi käyttää verojuttujensa pohjana haluamallaan tavalla. Viime vuonna verottaja luki tarkkaan EU:n tietosuojavelvoitetta ja päätyi ratkaisuun, että kansalaisella on oikeus salata tietonsa verottajan medialle antamassa massaluovutuksessa. Salausta pyytäneenkin tiedot ovat edelleen julkisia. Ne pitää vain kysyä erikseen. Viime vuonna tietojen salausta pyysi muutama sata henkilöä, nyt pyyntöjä oli 4 600.

Lähes kaikki salausta pyytäneet ovat sen myös saaneet.

Selvää on, että enää ei voida varmasti sanoa, ketkä ovat suurituloisimpia Suomessa. Vanhoista listoista voi löytää osan nimistä, mutta viime vuoden yllättäjät saattavat jäädä pimentoon, jos he ovat salanneet tietonsa. Median tehtävä on koota julkisista tiedoista mahdollisimman kattava aineisto, jotta syntyy oikea kuva suomalaisesta verotuksesta. Tätä työtä Ilta-Sanomat tekee tänäkin vuonna. Erityisen tärkeää tämä työ on tuloluokkien yläpäässä, jossa on enemmän mahdollisuuksia järjestellä omaa verotustaan.

Ilta-Sanomat on sinnikkäällä verotietojen julkaisulla pystynyt vuosien varrella nostamaan tärkeitä asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Nokian johtajien satumaiset optiovoitot siirrettiin ansiotuloverotuksen piiriin ja samalla tukittiin mahdolliset porsaanreiät 1990-luvulla, kiitos IS:n veroselvityksen.

Vuonna 1993 verojärjestelmä jaettiin ansiotuloihin ja pääomatuloihin. IS:n selvitykset ovat osoittaneet, että progressiivisesti verotettuja ansiotuloja on siirtynyt matalammin verotettaviksi pääomatuloiksi. Tälle rakenteelliselle vinoumalle poliitikot eivät ole pystyneet tekemään mitään. Pääomatuloista ei makseta kuntaveroa. Pitäisikö? Se on hyvä kysymys kuntatalouden katastrofaalisessa tilanteessa.

 Rehellisesti tienatuissa tuloissa ja niistä maksetuissa veroissa ei pitäisi olla mitään hävettävää tai peiteltävää.

Verotietoja kerättiin ennen sähköistä massaluovutusta käsin, ja niin on tehty myös massaluovutuksen aikana. Tietojen salaaminen massaluovutuksessa toki vaikeuttaa niiden keruuta, mutta median reaktio ei todellakaan voi olla tiputtaa rukkaset käsistä. Verotietojen julkistaminen on yhteiskunnan avoimuuden kannalta tärkeää ja merkittävää. Valitettavasti monet, merkittävät ansiotiedot jäävät nyt pimentoon, ja se hämärtää kuvaa suomalaisen yhteiskunnan tulonjaosta.

On selvää, että julkisten verotietojen salaaminen massaluovutuksessa ei ole julkisuuslainsäädännön hengen mukaista.

Asiasta on tehty kanteluita. Niihin saataneen ratkaisut ensi vuoden puolella.

Samalla kun yhteiskunnassa pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, toisella kädellä järjestelmää liikutetaan päinvastaiseen suuntaan. Suomessa verotiedot ovat julkisia, ja totta on, että se on harvinaislaatuista maailmalla. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin verotietoja metsästettiin vuosia.

Suomessakin kuuluu aika ajoin vaatimuksia kaikkien verotietojen salaamisesta. Koko keskustelu on outo: eihän rehellisesti tienatuissa tuloissa ja niistä maksetuissa veroissa pitäisi olla mitään hävettävää tai peiteltävää. Eihän?

Verottajan omaehtoinen julkisen tiedon salaaminen EU:n tietosuoja-asetuksen perusteella on askel vaaralliseen suuntaan.

Mikä on seuraava etappi?

Onko tietosuoja-asetuksesta tulossa keppihevonen, jota käytetään varmuuden vuoksi, ennakoiden?

Totuus on, että Suomessakin tiedotusvälineiden ja journalistien työtä sekä kansalaisten oikeutta saada tietoa yritetään hankaloittaa viranomaismääräyksillä. Se ei tapahdu rysähtämällä vaan pikkuhiljaa, hivuttamalla. Poliitikkojen pitäisi olla tässäkin asiassa hereillä – ennen kuin on myöhäistä. Median toimintavapauksissa ja tiedonsaannissa Puolan ja Unkarin tie ei todellakaan ole meidän tiemme.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?