Kommentti: Kaksi asiakirjaa kertoo, että Suomi on hereillä – vaikka turvallisuusuhkista ei puhutakaan aivan suoraan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kaksi asiakirjaa kertoo, että Suomi on hereillä – vaikka turvallisuusuhkista ei puhutakaan aivan suoraan

Sekä suojelupoliisi että valtioneuvosto nimeävät Venäjän ja Kiinan uhkiksi Suomen turvallisuudelle, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Yhteistyö Naton kanssa pysyy tiiviinä. Puolustusvoimat otti osaa Naton Trident Juncture -sotaharjoitukseen Norjassa kaksi vuotta sitten.­

29.10. 20:57

Suojelupoliisi julkaisi kansallisen turvallisuuden katsauksen torstaiaamuna. Iltapäivällä seurasi ulkoministeriö, joka antoi julkisuuteen ministeri Pekka Haaviston (vihr) johdolla laaditun valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Se piti julkaista jo keväällä, mutta korona sotki suunnitelmat.

Ei liene sattumaa, että kansalaiset pääsevät lukemaan näitä papereita samana päivänä. Asiakirjoissa on yhteistä kosketuspintaa, sillä ne käsittelevät Suomen asemaa ja Suomeen kohdistuvia uhkia.

Venäjä on sijoittanut Kaliningradin alueelle pitkälle kehitettyjä ohjusjärjestelmiä. Kuvassa kauas kantavien S-400-ilmatorjuntaohjusten laukaisualusta Kaliningradissa viime vuoden maaliskuussa.­

Julkaisujen ajankohta osuu hyvin poikkeukselliseen hetkeen. Maailma on keskellä koronaviruspandemiaa. Euroopassa maa toisensa jälkeen julistaa ulkonaliikkumiskieltoja ja pelkää terveydenhuoltojärjestelmänsä romahdusta. Epävakaus ja polarisaatio ovat päivän sanoja. Samoin kyberuhkat ja hybridivaikuttaminen. Valko-Venäjällä kuohuu. Venäjä kehittää ja käyttää kemiallisia taisteluaineita ja käyttää niitä hallinnon vastustajiin.

Suurvaltojen välinen kilpailu kiristyy, ja Yhdysvallat ja Venäjä ovat lähellä uuden kovan varustelukilvan aloittamista. Suurvaltapelin dynamiikka voi muuttua ensi viikolla, jos demokraattien Joe Biden valitaan Yhdysvaltain presidentiksi. Jos Donald Trump saa jatkokauden, silläkin on oma merkityksensä.

Supo kiinnittää erityistä huomiota äärioikeistolaisen terrorismin kasvavaan uhkaan, ja myös radikaali-islamistisen terrorismin uhka on edelleen syytä ottaa vakavasti. Isis ei ole kadonnut maailmasta, ja al-Qaidaan kytkeytyvät verkostot ovat nekin hereillä. Sananvapauden puolesta taisteleva Ranska on joutunut veristen iskujen kohteeksi. Terrorististen tekojen mahdollisuutta Suomessa ei voi sulkea pois – supo seuraa henkilöitä ja ryhmiä, joilla on niihin kykyä.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari esitteli turvallisuuskatsauksen torstaina verkkotilaisuudessa. Kuva maaliskuulta 2019.­

Tällaisessa ympäristössä Suomi luovii ja yrittää olla kokoaan suurempi vaikuttaja. Paineen kasvu tuntuu täällä Pohjolan perukoilla. Aseellisen konfliktin uhka ei kuitenkaan ole kasvanut.

Mutta meistä ollaan kiinnostuneita. Näin suojelupoliisi torstaina suurvalloista:

Suomen vastainen vieraiden valtioiden harjoittama tiedustelutoiminta jatkuu laajamittaisena. Merkittävimmän uhkan Suomelle aiheuttaa Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluiden pitkäkestoinen toiminta suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreilla.

Ja näin supon erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki aamun tiedotustilaisuudessa:

– Systemaattista kybervakoilua Suomeen kohdistavat samat maat, joita Suomi kiinnostaa muutenkin tiedustelullisesti, eli Venäjä ja Kiina.

Näin puolestaan valtioneuvoston selonteko Venäjästä:

Venäjän voimapolitiikan vaikutukset heijastuvat Itämeren alueelle, jolla Venäjän synnyttämä negatiivinen kierre on kasvattanut jännitteitä ja lisännyt sotilaallista toimintaa. Alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut, ja Suomen lähialueille sijoitetaan teknologisesti kehittyneimpiä ja entistä suorituskykyisempiä asejärjestelmiä. Venäjä nostaa joukkojensa valmiutta ja parantaa kykyään keskittää alueelle nopeasti lisävoimaa.

Kiina on nouseva sotilasmahti, joka esittelee voimaansa yhä avoimemmin. Kuva sotilasparaatista Pekingistä vuodelta 2015.­

Ja Kiinasta:

Taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvistunut Kiina pyrkii muuttamaan yhteisesti hyväksyttyä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää sisältäpäin niin, että se vastaa sen omia näkemyksiä.

EU:n Kiina-politiikan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus on Suomelle tärkeää. Kiina on EU:lle ja Suomelle samanaikaisesti yhteistyökumppani, taloudellinen kilpailija ja järjestelmätason haastaja. Suomi vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Kiinaan liittyvissä kysymyksissä.

Kyllä tämä on varsin selkää kieltä. Kiinan suhteen selonteko on sävyltään miedompi kuin Venäjän. Syyttelevää sormea ei nosteta. Tekstiä lukiessa käy kuitenkin selväksi, että Suomen on hyvä hakea samanmielisiltä kumppaneilta tukea, kun ollaan tekemisissä itsetietoisen ja nousevan Kiinan kanssa.

Sotilaallisiin uhkiin on varauduttava jatkossakin. Ilmavoimat järjesti Ruska-harjoituksen lokakuussa. Kuvassa Hornet-hävittäjä nousee varalaskupaikalta Rovaniemellä.­

Samanmielisten kumppaneiden puhelinnumeroita on hyvä olla myös silloin, kun vastataan sotilaallisiin uhkiin.

Tässä mielessä selonteko ei tuo esille muutosta. Suomi syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa ja pysyy tiiviissä suhteessa puolustusliitto Natoon. Se kuuluisa optio on auki, niin kauan kun Nato jatkaa avointen ovien politiikkaa.

Suomi käyttää Naton tarjoamia kumppanuustyökaluja ja yhteistyöohjelmia tehokkaasti oman puolustuskykynsä vahvistamiseen ja tekee laaja-alaista, käytännönläheistä ja molempia osapuolia hyödyttävää kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa, selonteko kirjaa.

Suomeksi sanottuna: sotilaallisessa yhteistyössä menemme niin pitkälle kuin se Naton kumppanimaana on mahdollista. Se merkitsee muun muassa osallistumista Naton sotaharjoituksiin, joiden skenaariot ovat hyvin usein kytköksissä puolustusliiton peruskirjan 5. artiklaan, yhteiseen puolustukseen ja turvatakuisiin. Tästä on jo esimerkkejä.

Artikla 5 -harjoituksissa Suomi pitää itseään vain kumppanimaana, mutta raja on veteen piirretty. Suomen pojat ja tytöt toimivat maalla, merellä ja ilmassa samalla tavalla kuin muidenkin harjoituskumppanien joukot, ja teemana on puolustautuminen yhteisiä uhkia vastaan. Ainoa potentiaalinen vastustaja on Venäjä. Ovet ovat Suomelta kiinni vain korkeimpiin esikuntiin, joissa tehdään strategista suunnittelua.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko laadittiin ulkoministeri Pekka Haaviston johdolla.­

Selonteko painottaa – totta kai – Suomen halua ylläpitää kansainvälistä, sopimuspohjaista järjestelmää ja kehittää suhteita kaikkiin valtioihin ja toimijoihin. Emme oikein voi samalla olla pitämättä yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa. Myös Venäjä-suhteissa on hyvä hakea silloin tällöin selkänojaa Euroopan unionista, samalla tavalla kuin suhteissa Kiinaan.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on kerran hallituskaudessa julkaistava linjapaperi – julkinen dokumentti siitä, miten Suomi näkee asemansa ja toimintaympäristönsä. Se ei paljasta sitä, mitä Suomen hallitus ja tasavallan presidentti oikeasti ajattelevat. Se ei paljasta myöskään Suomen kykyjä vastata uhkiin.

Suojelupoliisi pitää sekin kantta aika tiiviistä kattilan päällä. Supon turvallisuuskatsaus ei kerro tarkasti sitä, mitä meidän oma tiedustelumme tietää vihamielisten tahojen toiminnasta eikä sitä, millä tavalla torjumme näitä uhkia.

Näinhän se pitää ollakin. Rivien välistä voi lukea asioita, mutta tulkinnat ovat tekijän omia. Molemmista asiakirjoista käy hyvin ilmi, että me olemme hereillä. Se on hyvä tietää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?