Syyllistyykö netinkäyttäjä rikokseen, jos hän lataa ja lukee salaisia potilastietoja? – Näin vastaavat asiantuntijat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Syyllistyykö netinkäyttäjä rikokseen, jos hän lataa ja lukee salaisia potilastietoja? – Näin vastaavat asiantuntijat

Tavallinen netinkäyttäjä ei välttämättä syyllisty rikokseen, jos hän imuroi netistä Psykoterapiakeskus Vastaamolta varastettuja potilastietoja, arvioi Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.

26.10.2020 11:33

Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdystä tietomurrosta ja siihen liittyvästä tietovuodosta on poliisin mukaan tehty tuhansia rikosilmoituksia.

Netissä on julkaistu tiettävästi ainakin satojen Vastaamon asiakkaiden potilastiedot. Mukana on arkaluontoisia tietoja. Kiristäjä julkaisi Tor-verkossa olevalle verkkosivulle myös noin 10 gigatavun suuruisen tiedoston, jonka uskotaan olevan Vastaamon asiakastietokanta kokonaisuudessaan. Väitettä ei ole voitu vahvistaa. IS ei ole tiedostoa ladannut.

IS kysyi Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorilta Tatu Hyttiseltä, voisiko tavallinen netinkäyttäjä syyllistyä rikokseen, jos hän lataisi tietopaketin, jossa on arkaluontoisia potilastietoja.

Hänen arvionsa mukaan netinkäyttäjä ei todennäköisesti tällöin syyllistyisi rikokseen.

Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.­

– Jos me mennään Tor-verkkoon ja ladataan sekä katsotaan tätä tietoa eikä käytetä sitä hyväksi, niin ei se teko ole kaikkein ongelmallisimmasta päästä, jos sitä arvioidaan rikosoikeudellisesti. Mutta sanon myös, että se kaikki, mitä on rikosoikeudellisesti sallittua, niin ei se ole tietenkään suotavaa ja toivottavaa, Hyttinen kertoo.

Sitten tilanne on toinen, jos netinkäyttäjä itse levittää saamiaan tietoja eteenpäin.

– Nämähän ovat todennäköisesti arkaluonteisia terveyteen tai mielenterveyteen liittyviä tietoja. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen täyttyy helposti, Hyttinen sanoo.

– Tiedon levittäminen ei vaadi edes valtavaa ihmisjoukkoa. Siihen voi riittää pienikin Whatsapp-ryhmä, jossa arkaluontoista tietoa lähetetään joillekin kavereille, Hyttinen alleviivaa.

Jotta rikos olisi törkeä, silloin relevanttia on arvioida, kuinka laajasti tietoja levittää, Hyttinen sanoo.

– Suosittelen olemaan levittämättä tietoja netissä, koska silloin tiedot leviävät hyvin laajasti, Hyttinen toteaa.

Poliisin näkemyksen mukaan rikoksen tunnusmerkit saattavat täyttyä silloinkin, jos vain lukee vuodettuja tietoja.

– Tässä voi mahdollisesti täyttyä tietosuojarikos. Oikeuskäytäntöä asiasta ei ole juurikaan, mutta lain esityöt tukevat tätä tulkintaa. Syytä epäillä ainakin täyttynee ja viime kädessä tuomioistuimessa asia tietenkin ratkaistaan, rikosylikomisario Tero Muurman KRP:n kyberrikostorjuntakeskuksesta kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

– Tietojen hyödyntämisen paheksuttavuutta voi jokainen miettiä asettumalla uhrin asemaan. Jokainen meistä voi tehdä oman osansa tietomurron uhrien auttamiseksi olemalla lukematta, jakamatta saatikka lataamatta tietoja itselleen.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä voi saada sakkoja. Jos teko on törkeä, silloin voi saada maksimissaan kahden vuoden vankeustuomion.

Keskusrikospoliisi tutkii kiristäjän tai kiristäjien toimia muun muassa törkeänä tietomurtona ja törkeänä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?