Liikuntakeskus pyytää asiakkaitaan riisumaan maskin – asiantuntija tyrmää perustelut - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Liikuntakeskus pyytää asiakkaitaan riisumaan maskin – asiantuntija tyrmää perustelut

Lasten ja nuorten liikuntakeskus Gymi perustelee pyyntöään tunnetaitojen opettamisella. Sosiaalipsykologian apulaisprofessorin mielestä perustelu on virheellinen ja prioriteetit hukassa.

Gymi Internationalin mukaan terveyttä edistetään sillä, ettei maskeja käytetä.­

25.10. 6:03

Lasten ja nuorten liikuntakeskus Gymi pyytää, etteivät asiakkaat käyttäisi maskeja yrityksen tiloissa.

– Meillä hymyt näkyvät ja henki kulkee. Ethän peitä kasvojasi tai osaa niistä tiloissamme – näin luomme jatkossakin turvallisen ja terveellisen ympäristön lapsille, nuorille ja aikuisille, Gymi twiittaa.

Terveys ja ihmisoikeudet ennen kaikkea, Gymin jakamassa kuvassa lukee.

Yritys perustelee pyyntöään tunnetaitojen opettamisella.

– Meillä edistetään monipuolisesti sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Ideologiaamme kuuluu myös mm. tunnetaitojen opettaminen, minkä takia emme peitä kasvojamme, Gymi perustelee kommenteissa.

Gymi toimii pääkaupunkiseudulla, joka on koronavirusepidemian kiihtymisvaiheessa. Viranomaiset suosittelevat, että yli 15-vuotiaat käyttäisivät maskeja tilanteissa, joissa ei voida pitää riittäviä turvavälejä.

Gymin toimitusjohtajan Christina Nurmen mukaan maskeille ei ole tarvetta, sillä harrastaessa pystytään pitämään suositusten mukaiset turvavälit. Ryhmät ovat hänen mukaansa pieniä, tilat isoja ja hyvin ilmastoituja ja harjoituksiin tullaan käsien pesun kautta. Lisäksi on huolehdittu siitä, että edellinen ryhmä ehtii poistua ennen uuden tuloa.

Jos muita turva-asioita katsotaan näin tarkkaan, miksi toivotte, että maskeja ei käytettäisi?

– Se liittyy meidän pedagogiikkaamme. Opetamme motoristen taitojen ja liikunnallisten ominaisuuksien lisäksi sosiaalisia taitoja sekä tunne- ja turvataitoja. Työkalujamme ovat kehonkieli, ilmeet ja eleet. On tärkeää, että minä ohjaajana pystyn kommunikoimaan lapsen kanssa niin, että hän saa välittömän palautteen ilmeistäni ja esimerkiksi hymystäni, Nurmi sanoo IS:lle.

Kukaan ei kai ole esittänyt, että pienten lasten tulisi käyttää maskia. Ymmärsinkö oikein, että toivoisitte, että vanhemmat jotka kuljettavat ja ehkä odottavat lapsia, eivät tulisi tiloihin maski kasvoillaan?

– Ei siinä ihan sillä tavalla sanottu. Tähän kohtaan voisin sanoa, että aikuiset eivät odota meidän tiloissamme lasten treenatessa. Meillä treenaa yksi ryhmä kerrallaan eli maksimissaan 10–15 lasta 300–500-neliöisessä tilassa, joten turvavälejä on mahdollista pitää. Turvavälit meillä on ollut käytössä jo toimintamme alusta asti.

Ketä sitten tarkoititte ja missä tilanteessa?

– Tämä oli ehkä sellainen muistutus kaikille meidän ihanille asiakkaille, että vaikka kauppakeskuksissa vahvasti suositellaan maskin käyttöä, niin ei tarvitse pelätä tulla meille, ettei sitä saisi ottaa pois ja hymyillä ja keskustella aivan niin kuin ennenkin.

Nurmen mukaan yritys ei edellytä asiakkailta maskittomuutta vaan kyseessä on pikemminkin suositus ja asiakkaiden oma toive.

Näette siis, että terveydestä ja turvallisuudesta huolehditaan tässä tilanteessa, missä on pandemia päällä, parhaiten tällä tavoin?

– Kyllä. Meillä siivotaan huolellisesti, meillä on aina pienet ryhmät, meillä pestään käsiä, meillä on aina ollut turvavälit. Osittain turvallista ilmapiiriä ja ympäristöä luodaan sillä, että näemme lasten kasvot ja että ohjaajan hymy näkyy ja hänen äänensä kuuluu, kun hän kertoo temppuradan tehtäviä.

Kommentoitte sosiaalisessa mediassa, että tämä perustuu tieteeseen ja tutkimukseen. Tarkemmin ottaen mihin tutkimukseen nojaatte?

– Meidän toimintamme nojaa. Konseptimme on rakennettu monipuolisesti perustuen muun muassa liikuntatieteeseen, kasvatustieteisiin, positiiviseen psykologiaan.

Se viittaa siis koko teidän toimintaanne eikä tähän maskiasiaan.

Kyllä.

Sitä Nurmi ei halua avata, mihin some-päivityksessä mainitut ihmisoikeudet viittasivat.

Gymi perustelee siis toivettaan tunnetaitojen opettamisella. Maskien käyttö ei kuitenkaan estä tunnetaitojen oppimista, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen sanoo.

Monissa Aasian maissa maskit ovat jo pitkään olleet arkipäivää myös pienillä lapsilla eikä mikään viittaa siihen, että heidän tunnetaitonsa olisivat muita huonommat.

Tunnetaidoissa ei ole kyse vain ilmeiden näkymistä, vaan esimerkiksi puheesta ja toiminnasta. Tunnetaitoihin kuuluu myös se, että pystyy käsittelemään pelottaviakin asioita ja selviämään hankalissa tilanteissa.

Hankonen muistuttaa, että maskien käytön ja epidemian torjunnan hyödyistä vallitsee vahva konsensus.

– Jos ei hyväksy tätä näkemystä, tunnetaitoja on myös oman turhautumisen käsittely, hän sanoo.

Eivät rajoitukset kivoja ole, mutta Hankonen kehottaa panemaan asiat tärkeysjärjestykseen. Jos tauti pääsee ryöpsähtämään, terveydenhuollon kantokyky ei kestä eikä henkilöstön jaksaminen riitä loputtomiin.

Maskit ovatkin hyvä apuväline siihen, että mahdollisimman moni voisi jatkaa harrastamista tilanteessa, jossa tällä tietoa vaarallinen ja tarttuva tauti on saatava kuriin.

Tarvittaessa lasten kanssa voi keskustella siitä, millaisia tunteita maskit heissä herättävät ja miten tunteita voi ilmaista maskin takaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?