Näin koronariski vaihtelee eri kuntoilulajeissa – asiantuntija kävi läpi suomalaisten suosikit - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin koronariski vaihtelee eri kuntoilulajeissa – asiantuntija kävi läpi suomalaisten suosikit

Hallitus suositteli perjantaina aikuisten niin sanotun korkean riskin liikunnan ja urheilun keskeyttämistä, mikäli koronaepidemia on alueella kiihtymistilanteessa. Näitä alueita on jo paljon.

Koripallon ja sisäjalkapallo eli futsal ovat esimerkkejä isomman riskin lajeista. Seinäkiipeilyssä desinfiointi on tärkeää.­

24.10. 5:30

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan antanut julkisuuteen yksityiskohtaista tai edes esimerkinomaista listaa lajeista, joissa on korkea riski saada tartunta.

Jo elokuussa koronan todettiin leviävän herkästi jääkiekossa, kun seurat valmistautuivat kauteen harjoitusotteluilla ja tartuntoja alkoi löytyä A-juniorijoukkueista.

Tampereella toimiva UKK-instituutti on ottanut tunnuslauseekseen Osaamista terveysliikunnan edistämiseen.

Instituutin johtaja Tommi Vasankari myöntää eri liikuntalajien riskipitoisuutta pohditun työpaikallaan kuluneella viikolla, kun aihe tuli ajankohtaiseksi.

– Hankaluus on siinä, että tauti on uusi eikä meillä ole mitään aikaisempaa kokemusta liikunnan rajoittamisesta tartuntatautien perusteella.

Salibandy on laji, jossa tulee kontaktia, siksi riski on suurempi.­

Vasankari ymmärtää, että olisi ollut hankala antaa yksiselitteiset ohjeet.

– Riskinä on, että menee pesuveden mukana kaikki liikunta. Jos varmuuden vuoksi kielletään liikkuminen puoleksi vuodeksi, sillä on aivan varmasti haitallisia vaikutuksia, Vasankari korostaa.

– Aivan olennaista on, että oireiset henkilöt eivät tule liikuntatiloihin. Toki tässä ollaan vaikeuksissa niiden harvojen oireettomien koronalinkojen vuoksi.

Näiden yleishuomioiden jälkeen voidaan siirtyä eri liikuntamuotoihin.

–  Lajit ovat erilaisia, Vasankari muistuttaa.

– Ulkona vai sisällä ja kuinka lähellä kaveria ollaan.

Hän ottaa esimerkit ääripäistä.

– Jos olen juoksulenkillä yksinäni, niin riski on aivan toisenlainen kuin jos menen sisätiloihin harrastamaan jotain kamppailulajia tai juoksupallopeliä, jossa juostaan pitkiä aikoja kaverin kanssa rinta rinnan, kamppaillaan ja tavoitellaan palloa.

– Helppo ymmärtää, että siellä se voi tarttua helpommin. Hengitystiheys on kova ja tulee kontaktia.

Futsalissa tulee lähikontaktia.­

Vasankari mainitsee esimerkkeinä isomman riskin lajeista salibandyn eli sählyn, koripallon ja sisäjalkapallon eli futsalin.

– Sitten meillä on sisälajeja, joissa ollaan enemmän omalla paikallaan tai siinä on verkko välissä, lyödään vaikka tennispalloa.

Tenniksen kaltainen laji on sulkapallo.

– Toki pallo on silloin se suurin tartunnan lähde, Vasankari lisää.

Sulkapallossa pallo voi olla tartunnan lähde.­

Hän ei silti pidä riskiä lähellekään niin suurena kuin niissä sisälajeissa, joissa läähätetään poski vasten poskea.

Lentopalloa Vasankari pitää turvallisempana kuin koripalloa tai sählyä, etenkin, jos ei pelata kuusi ja kuusi -joukkueilla, ja kun peli on herrasmiesluonteista, jolloin ei hypitä vierekkäin tai naama naamassa verkolla.

Koripallo on esimerkki sisälajista, jossa läähätetään poski vasten poskea.­

Turvallisinta on Vasankarin mukaan kaikki ulkona tapahtuva liikkuminen, mitä ei tehdä ryhmissä eikä mennä tuhatta ja sataa.

– Kävely on hyvä, vaikka olisi kaverikin mukana, mutta jos juostaan ja hengitysvolyymi on voimakas ja kaveri puuskuttaa siinä vieressä, niin kyllä sen tartunnan voi saada ulkonakin, Vasankari muistuttaa.

– Pyöräilykin on hyvä, Vasankari sanoo.

– Sisällä pienin riski on yksin tehtävissä jutuissa, jos pinnat ovat puhtaita (kuntosali) tai ihmisiä on vähän paikalla ja ryhmäkokoja on rajoitettu (ryhmäliikunnat).

– Uimahalli on vähän hankalampi, mutta jos siellä puhdistetaan pinnat hyvin ja usein, niin se on ihan järkevää. Vesi laimentaa.

Jos on sisäjalkapallo riskilaji, ulkona jalkapallossa riski on paljon pienempi.

Desinfioimisen merkitys on suuri vaikkapa seinäkiipeilyssä.­

Seinäkiipeily on tyypillinen laji, jossa desinfioimisen merkitys on suuri.

– Totta kai täydellisen varmuuden saaminen on hankalaa. Ja se desinfioiminen koko ajan on tuskaisen iso prosessi, Vasankari huokaa yleisellä tasolla, ei vain seinäkiipeilyyn liittyen.

– Ja maski päällä liikkuminen olisi hyvä asia, mutta suurimmassa osassa liikuntamuotoja se on tosi vaikeaa.

– Toisaalta sekin auttaa, jos hengitysvolyymi ei ole mahdottoman kova ja on mahdollista pitää turvavälejä, Vasankari tiivistää.

– Hankalaa tämä on. Ymmärrän hyvin valtiovallan päätöksen olla gradeeraamatta (luokittelematta) lajeja.

– Iso kuvahan on se, että alueet reagoivat sen mukaan, miten tauteja on, eikä suljettaisi turhaan sellaisia alueita, joissa tartuntoja on vähän.

– Ja se on taivahan tosi, että jos tartuntoja alkaa löytyä, etäisyydet eivät ole pitäneet eikä ole osattu toimia oikein, ja silloin pitää asiat tarkastella uusiksi.

–Totta kai täydellisen varmuuden saaminen on hankalaa. Ja se desinfioiminen koko ajan on tuskaisen iso prosessi, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sanoo.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?