Suomessa kuolee vuodessa yli 53 000 ihmistä – IS selvitti, miksi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Vuonna 2018 Suomessa kuoli yhteensä 54 523 henkilöä.­

Suomessa kuolee vuodessa yli 53 000 ihmistä – IS selvitti, miksi

Influenssan lasketaan aiheuttavan suoraan vuosittain yli 400 kuolemaa. Asiantuntijoiden mukaan todellisuudessa influenssa on kuitenkin huomattavasti tätä tappavampi.


24.10.2020 18:00

Suomessa kuolee vuosittain yli 53 000 ihmistä.

Luku on Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista, ja tuorein koko vuotta koskeva tieto on vuodelta 2018.

Tänä vuonna rajoitustoimilla ja ikääntynyttä väestöä suojaamalla esimerkiksi koronakuolleisuus on jäänyt toistaiseksi reiluun 350:een henkilöön.

Mihin ihmiset sitten Suomessa kuolevat?

IS:n selvitys paljastaa, että yleisimmin Suomessa kuollaan edelleen verenkiertoelinten sairauksiin, vaikkakin näiden tapausten määrä on ollut 2000-luvulla hienoisessa laskussa. Johonkin verenkiertoelinten sairauteen on kuollut noin kolmannes kaikista kuolleista.

  • Tämän artikkelin lopussa on jättitaulukko jokaisen vuonna 2018 kuolleen peruskuolemansyystä.

Toiseksi yleisin kuolinsyy Suomessa ovat syövät ja muut kasvaimet, joihin kuolee noin neljännes kaikista kuolleista.

Dementia tai alzheimerin tauti veivät vuonna 2018 viidenneksen kaikista kuolleista. Loput 28 prosenttia sisältävät kaikki muut kuolemansyyt.

Influenssan lasketaan aiheuttavan suoraan vuosittain yli 400 kuolemaa. Luku on ollut kasvussa 2000-luvulla.

Asiantuntijoiden mukaan todellisuudessa influenssa on kuitenkin huomattavasti tätä tappavampi.

Tilastokeskuksen luvut on laskettu peruskuolemansyyn mukaan ja ne perustuvat suoraan kuolintodistuksesta saatuihin tietoihin.

Influenssa on vuosittain taustalla, siis myötävaikuttavana syynä, kuolemalle tämän lisäksi sadoissa tapauksissa näiden lisäksi. Tilastokeskus ei julkista kuolemien myötävaikuttavia syitä.

Kuinka paljon influenssaan sitten oikeasti kuollaan, dosentti ja HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen?

– Varmasti huomattavasti enemmän kuin Tilastokeskuksen luvut kertovat. Influenssaan ja sen aiheuttamiin komplikaatioihin arvioidaan vuosittain kuolevan Suomessa 500–2000 ihmistä. Lisäksi influenssa voi laukaista sydäninfarktin, aivoinfarktin ja sydämen vajaatoiminnan pahenemisen ja niihin menehtymisen, Ruotsalainen arvioi.

HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.­

Nekin ovat influenssan laukaisemia kuolemia, mutta eivät sellaisiksi rekisteröidy, jos influenssaa ei ole osattu epäillä.

– Ei influenssatestiä välttämättä aina oteta, jos esimerkiksi ikääntyneen potilaan oireena ovat vain esimerkiksi kuumeeton yleistilan lasku tai diabeetikolla sairaalahoitoon johtava sokeritasapainon heilahtelu. Testi tulisi epidemia-aikana ottaa myös näissä tilanteissa.

Ruotsalainen uskoo, että 2000-luvulla Tilastokeskuksen raportoimien influenssakuolemien määrän lisääntyminen selittyy osin myös sillä, että testaaminen on parantunut 2014 käyttöön otetun influenssan PCR-testin myötä. Myös lääkärien influenssatietoisuus ja syy epäillä sitä kuolemansyyksi on Ruotsalaisen mielestä tehostunut.

Noin 55 prosenttia Suomessa kuolleista on 80 vuotta täyttäneitä. Koronakuolemissa kuluvana vuonna tuo prosentti on ollut lähes 68.

Senioreilla yleisimmät kuolemansyyt ovat pääosin samat kuin muullakin väestöllä, mutta dementia ja alzheimerin tauti ovat huomattavasti yleisempiä.

Influenssa ja keuhkokuume ovat kuolemansyinä ikäihmisillä jonkin verran muuta väestöä yleisempiä.

Kaikkia hengityselinsairauksia tarkasteltaessa selviää, että ikäihmiset kuolevat suhteessa muuta väestöä harvemmin hengityselinsairauksiin, esimerkiksi keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkolaajentumaan.

Influenssaan ikäihmiset kuolevat kuitenkin jonkin verran muuta väestöä useammin. Influenssa aiheutti Tilastokeskuksen peruskuolemansyytilaston mukaan vuonna 2018 yhteensä 436 kuolemaa. Heistä valtaosa, eli 334 oli 80 vuotta täyttäneitä.

Ikäihmiset kuolevat muita ikäryhmiä huomattavasti useammin tapaturmaisiin kaatumisiin kuin muu väestö. Kaatumisiin kuoli vuonna 2018 vähintään 684 yli 79-vuotiasta.

Iäkkäät kuolevat huomattavasti muuta väestöä harvemmin liikenteessä tai henkirikoksen uhrina. Henkirikokseen kuolee yli 85-vuotiaita erittäin harvoin, vain keskimäärin yksi vuodessa. Luku on ollut nousussa, mutta kasvu selittyy väestön ikääntymisellä.

Selvityksen taustana ovat Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot. Tuorein koko vuotta koskeva tieto on vuodelta 2018.

Viime vuoden tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa. Kuluvan vuoden tietojen julkistusaikataulua ei ole Tilastokeskuksessa vielä päätetty.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?