THL julkaisi uutta tietoa korona­potilaiden sairauksista – ikä tekee taudista erityisen vaarallisen aivan perusterveelle - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL julkaisi uutta tietoa korona­potilaiden sairauksista – ikä tekee taudista erityisen vaarallisen aivan perusterveelle

Tutkimuksissa varmistui, että oletetut taustasairaudet lisäävät riskiä joutua koronaviruksen vuoksi sairaala- ja tehohoitoon. Myös kuoleman riski kasvaa.

21.10. 9:47 | Päivitetty 21.10. 9:47

Koronavirus on huomattavasti tavallista tappavampi tietyistä taustasairauksista kärsiville ihmisille.

Asia on selvinnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksissa. THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen kertoo, että THL tutki nimenomaan suomalaisia. Uusia tietoja julkaistiin tiistaina.

Tutkimuksessa käytiin läpi positiivisen koronatestin saaneita ihmisiä ja katsottiin kuinka heille käy. Tartunnan saaneista tunnistettiin hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvausoikeustietojen perusteella ne henkilöt, joilla oli jokin jo aiemmin koronan vaikeaan muotoon epäillysti liittyvä sairaus.

Positiivisen diagnoosin jälkeistä sairaala- tai tehohoito- tai kuolinriskiä verrattiin myös muun väestön riskiin ikäryhmittäin ja taustasairauksien mukaan.

Tutkimuksissa kävi ilmi, että useat sairaudet olivat odotettavasti yhteydessä kuolleisuuteen tai tehohoidon tarpeeseen. Näitä sairauksia ovat vaikea-asteinen sydänsairaus tai sepelvaltimotauti, muut sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, vakava keuhkosairaus, astma ja krooniset keuhkosairaudet, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, sekä vastustuskykyä heikentävät sairaudet tai lääkitykset, mukaan lukien sidekudossairaudet ja reuma.

Sairaalahoidon tarpeen riski kasvoi eniten maksa- ja munuaissairauksista kärsivillä henkilöillä, tehohoidon tarpeen riski taas verenpainetaudista kärsivillä. Kuolleisuuden riski oli niin ikään suurempi niillä, jotka kärsivät maksa- ja munuaissairauksista.

Relatiivinen eli suhteellinen riski kuvaa kahden eri joukon riskien suhdetta. Se on helpointa selittää, kun puhutaan ensin absoluuttisesta riskistä.

Absoluuttinen riski kuvaa esimerkiksi sitä, että ilman hoitoa olevien vaara saada haitallinen lopputulos on 0,20 (20 prosenttia hoitamattomista). Tällöin absoluuttinen riski on 20 prosenttia. Jos hoidettujen vaara saada sama lopputulos on 0,15 (15 prosenttia hoidetuista), on absoluuttisen riskin alenema tällöin 5 prosenttia.

Suhteellinen riski taas kuvaisi näiden kahden ryhmän suhdetta. Hoidettujen suhteellisen riskin alenema hoitamatta jääneisiin nähden olisi 0,15 jaettuna 0,20:llä, eli 0,75. Riskin muutos taas on (0,75-1) kertaa 100, eli -25 prosenttia. Suhteellinen riski on siis vähentynyt neljänneksen.

– Useimmat näistä ovat aivan merkittävästi yhteydessä kuolleisuuteen tai tehohoidon tarpeeseen. Oli myös sairauksia ja tiloja jotka olisivat olleet kiinnostavia tutkia, mutta joita ei saada selville rekistereistä. Esimerkiksi lihavuus ja tupakointi ovat suuren mielenkiinnon kohteena, Markku Peltonen sanoo.

Peltonen kertoo, että myös kansainvälisissä tutkimuksissa samat sairaudet ovat nousseet esille eri väestöissä. On myös huomattavaa, että taustasairauksiakin suurempi merkitys on koronaan sairastuneen henkilön iällä.

– Vaikka ei olisi mitään taustasairauksia, niin ikä yksistään on sellainen tekijä, että tauti on todella vakava. Vaikka olisit aivan perusterve.

Peltonen arvelee, että riski kasvaa iän karttuessa normaalin ikääntymisen mukanaan tuoman vastustuskyvyn heikkenemisen seurauksena. Tämä näkyy muissakin hengitystiesairauksissa.

– Influenssan jälkitauteihinkin kuollaan vuosittain. Iän merkitys kuitenkin korostuu voimakkaasti koronassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?