Isoveli ampui teeren, pikkuveli lyyhistyi maahan kahden kilometrin päässä – traagisia onnettomuuksia sattunut lintujahdissa ennenkin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Isoveli ampui teeren, pikku­veli lyyhistyi maahan kahden kilo­metrin päässä – traagisia onnettomuuksia sattunut lintu­jahdissa ennenkin

Lintujahti on hirvenmetsästykseen verrattuna yksilölaji, jossa ei vaadita samanlaista suunnitelmallisuutta.

Arkistoleikkeitä Ilta-Sanomissa kerrotuista metsästysonnettomuuksista.

19.10.2020 20:43

Viimeistään lauantaina tapahtunut sivullisen kuolema metsästysonnettomuudessa Urho Kekkosen kansallispuistossa nosti metsästysonnettomuudet isosti esille.

30-vuotias pääkaupunkiseutulainen mies oli pyöräilemässä kansallispuiston ulkoilureitillä, kun häneen osui metsästäjän luoti. Mies kuoli saamiinsa vammoihin tapahtumapaikalla ennen kuin hoitohenkilökunta ehti paikalle.

Lauantaisessa turmassa metsästäjä oli yksin lintumetsällä ja ampui kuolettavan laukauksen kiväärillä.

Ulkopuolisten kuolemat metsästysonnettomuuksissa ovat hyvin harvinaisia. Yleensä uhri on toinen metsästäjä tai metsästysporukkaan kuulunut henkilö.

Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo, että suuri osa vakavista metsästysonnettomuuksista tapahtuu lintujahdissa, kuten myös Urho Kekkosen kansallispuistossa tapahtunut ampuminen.

Useimmiten ne ovat metsäkanalintujen tai vesilintujen metsästyksessä tapahtuneita laukauksia, joissa haulikon hauleja osuu metsästyskaveriin.

– Nämä ovat kaikkinensa aina yksittäistapauksia. Vuositasossa on 5–20 tapausta, Härkönen sanoo.

Onnettomuuksien tapahtumiseen linnustuksen yhteydessä on monia syitä.

Ensinnäkin kyse on hirven metsästykseen verrattuna yksilölajista: hirvijahdit ovat tarkkaan organisoituja tilaisuuksia, joissa osallistujat tietävät toistensa sijainnit ja ampumasektorit. Lisäksi metsästyksellä on johtaja, joka antaa ampumisluvat.

Suositun vesilintujärven pusikoissa taas voi kykkiä passissa useita toisistaan tietämättömiä linnustajia.

– On myös tapauksia, joissa veneessä ase laukeaa pudottuaan ja haulisuihku osuu jalkoihin. Kiväärin luodista syntyneet onnettomuudet ovat harvinaisempia, Härkönen sanoo.

Eroja on myös lainsäädännössä. Laki vaatii hirvijahtiin osallistuvia käyttämään oransseja huomioliivejä ja -päähineitä. Näin metsästäjät erottuvat maastosta.

Tästä keskustellaan varmasti viimeaikaisten ampumatapausten tiimoilta, Härkönen arvelee. Pakollinen huomiovaatetus auttaisi metsästäjiä havaitsemaan toisensa ja muita luonnossa liikkujia huomaamaan metsästäjät.

– Se on toki lainsäätäjän arvioitavissa katsotaanko se tarpeelliseksi. On kuitenkin selvää, että huomiovaatetus auttaa havaitsemaan ihan eri tavalla.

Ilta-Sanomissa 12.10.1999 julkaistu grafiikka kuvaa, kuinka teeren lävistänyt luoti tappoi kahden kilometrin päässä olleen nuorukaisen.

Luoti lensi toista kilometriä

Suomen historia lähihistoria tuntee jonkin verran traagisia metsästysonnettomuuksia, joissa lintujahti on päättynyt ihmisen kuolemaan. Ilta-Sanomat kertoo kaksi arkistoitua tapausta. Tapaukset on valittu niiden poikkeuksellisuuden vuoksi.

Molemmissa metsästäjien oli tarkoitus ampua teeri.

IS 11.10.1999

Ensimmäinen tapahtui Kärsämäellä lokakuussa 1999. Isästä, kolmesta pojasta ja serkusta koostunut metsästys­seurue oli lopettelemassa lintujahtia puoli kymmeneltä aamulla. He paistoivat makkaraa nuotiolla, kun 23-vuotias vanhempi veli havaitsi teeren reitin varrella. Hän lähti puussa noin kymmenen metrin korkeudessa istuneen linnun perään muiden jäädessä nuotiolle.

Poliisin mukaan veli seurasi lintua noin kahden kilometrin päähän ja ampui sitä metsästyskiväärillä noin puolen tunnin kuluttua. 7,62 millin luoti lävisti teeren, jatkoi matkaansa, saavutti lakikorkeuden ja kaartoi alaspäin.

Nuotion äärellä kyykyssä yhä ollut 18-vuotias veli lyyhistyi maahan luodin osuttua häntä selkään.

Muu metsästysseurue hälytti apua, mutta pelastushelikopterissa noin puolen tunnin päästä saapunut lääkäri totesi 18-vuotiaan kuolleeksi.

Kyseessä oli äärimmäisen huonoa onnea. Asiaa selvittäneelle Ilta-Sanomille kerrottiin myöhemmin veljesten käyttämää metsästyskivääriä valmistavalta Sakon ase- ja patruunatehtaalta, että vaikka luoti olisi voinut lentää enimmillään viisikin kilometriä, se olisi toiseen kohtaan osuessaan voinut aiheuttaa lähinnä vaarattoman lihasvamman.

Jos laukaistaessa luodin nopeus on jo 900 metriä sekunnissa, voi sillä olla vielä alastullessaan parin kilometrin päässä vauhtia 200 metriä sekunnissa.

– Kyllä se sopivaan paikkaan osuessaan saattaa tappaa, Sakon silloinen projektipäällikkö Pentti Louhisola kertoi.

16-vuotias kuoli

Vuonna 1988 Ilomantsissa kuoli teerien soidinsuon reunassa passissa ollut 16-vuotias metsästäjätyttö.

IS 10.10.1988

Ampujana ollut toinen metsästäjä erehtyi luuleman harvassa puun­rungoista tehdyssä kojussa istunutta, maasto­pukuun sonnustau­tunutta tyttöä teereksi.

Tyttö oli tullut paikalle autokyydillä jo pimeän aikaan ja auto oli ajanut pois. Myöhemmin saapunut metsästäjä ei osannut olettaa, että paikalla olisi ollut muita.

Saavuttuaan paikalle mies oli havainnut kauempana teeriparven, mutta se oli liian kaukana ammutavaksi. Lähempänä sen sijaan liikkui vaalea kohde, jota metsästäjä tarkasteli pitkään. Hän vakuuttui sen olevan teeri ja ampui kiikaritähtaimella varustetulla metsästyskiväärillä.

Tosiasiassa vaalea kohde oli tytön hupun alta näkyvät kasvot. Luoti osui suoraan tytön päähän ja hän kuoli heti.

Tytön yllä oli maastopuku ja maastokankainen huppu, joiden vuoksi vain hänen vaaleat kasvonsa erottuivat pään liikkuessa.

Ampuja ilmoitti onnettomuudesta itse heti sen havaittuaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?