Suomalaisella rokotetutkijalla on teoria, miksi lapset sairastavat koronan hyvin lievästi tai oireettomana - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaisella rokotetutkijalla on teoria, miksi lapset sairastavat koronan hyvin lievästi tai oireettomana

Tuhkarokkorokote voi selittää sen, miksi lapset sairastavat koronan lievempänä kuin aikuiset. Rokotetutkija Timo Vesikari uskoo, että rokotteesta voisi olla mahdollista hyötyä, johon olisi helppo tarttua.

Rokotetutkija Timo Vesikari uskoo, että tuhkarokkorokotteesta voisi olla mahdollista hyötyä, johon olisi helppo tarttua.­

19.10.2020 10:03

Timo Vesikari viittaa HS:n mielipidekirjoituksessa maailmalla tehtyihin havaintoihin, joiden mukaan MPR-rokotus (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko) voi lieventää koronasairautta tai tehdä sen kokonaan oireettomaksi.

Vesikarin mukaan juuri MPR-rokotteen tuhkarokko-osuudella näyttäisi olevan vaikutus koronavirukseen. Tuhkarokkoviruksen proteiini on samankaltainen kuin koronaviruksessa, jolloin voi syntyä koronalta suojaava ristireaktio tuhkarokkovasta-aiheiden välityksellä.

– Koronan takia sairaalaan joutuneilta lapsilta mitatut tuhkarokon vasta-aiheiden tasot ovat keskimääräistä matalammat kuin lievinä tai oireettomina koronan sairastaneilla lapsilla, rokotetutkija selittää.

Immuniteetti ei kuitenkaan ole niin tehokas, että se vaikuttaisi henkilön tartuttavuuteen. Tiedetään, että lapset sairastavat koronan lievempänä, mutta heidän tartuttavuudestaan ollaan vielä epävarmoja.

Rokotetutkija Timo Vesikarin mukaan juuri MPR-rokotteen tuhkarokko-osuudella näyttäisi olevan vaikutus koronavirukseen.­

Tutkimusten mukaan MPR-rokote myös tehostaa yleisesti immuniteettia koronaa vastaan. Sama ilmiö on havaittu BCG-rokotteen eli tuberkuloosirokotteen kohdalla.

– Suomessa BCG-rokotteen antaminen on lopetettu, minkä takia se ei voi olla täällä selityksenä. Kummankaan rokotteen vasta-aineet eivät kuitenkaan reagoi spesifisti ristiin koronaviruksen kanssa, Vesikari huomauttaa.

Hänen mukaansa tuberkuloosi­rokotteen vaikutukset huomattiin aikaisemmin, minkä takia sen vaikutuksista on jo monta tutkimusta käynnissä. Vesikari kertoo MPR-rokotetta koskevasta tutkimuksesta, johon osallistuu 30 000 terveyden­huollon työntekijää.

– Tuloksia tulee mahdollisesti syksyllä. Tuhkarokkorokote on maailmanlaajuisesti hyvin yleinen, minkä takia valmista vertailuryhmää on vaikeaa löytää.

 Aika pienellä näytöllä voitaisiin tarttua toimeen. Tuhkarokkorokote on varma, kauan käytössä ollut rokote, eikä se maksa paljon. Ihan toista kuin koronarokote.

Suomessa MPR-rokotetta annetaan alle kouluikäisille lapsille kaksi kertaa, ensin 12 kuukauden iässä ja toisen kerran esikoulussa. Lisäksi asepalveluksen suorittavat saavat kolmannen rokotteen mennessään armeijaan.

Vesikarin mukaan MPR-rokotteen tarkkaa vaikutusaika voi kestää vuosikausia, muttei loputtomiin. Hän uskoo viiden vuoden välin yksi- ja kuusivuotiaan välillä olevan edullinen.

– Jotkut uskovat rokotteen vaikutuksen riittävän teini-ikään. Heitä ei lasten lisäksi ole paljoa koronan takia sairaalahoitoon joutunut. Myös asepalveluksen aloittavien ikä voi olla otollinen.

Vesikarilla ei ole hänen mukaansa sidonnaisuuksia MPR-rokotetta valmistaviin lääkeyhtiöihin. Hän painottaa MPR-rokotteen olevan turvallinen, helposti saatavilla ja halpa, ja sitä voitaisiin hyvin antaa kolmas annos aikuisille.

Suomessa käytettävä MPR-rokotus saattaa suojata koronan vakavammalta ilmenemismuodolta.­

Suomessa tuberkuloosirokotteen antaminen aloitettiin sodan jälkeen 1940-luvulla ja lopetettiin vuonna 2006. Vesikari muistaa, että yhdessä rokote-erässä ilmeni tuolloin haittavaikutuksia. Hän itse vastusti rokottamisen lopettamista.

– Suomessa katsottiin, että sen hyödyt olivat pienet, koska tuberkuloosia ilmeni niin vähän. Kehitysmaissa se on laajasti käytössä edelleen, mutta missään Euroopan maassa ei ole enää yleistä lasten tuberkuloosirokotusta.

Myös tuberkuloosirokote olisi edullinen vaihtoehto, mutta Vesikarin mukaan tutkimustulokset sen vaikutuksista koronavirukseen ovat olleet hyvin vaihtelevia.

– Myös joihinkin eriin liittyvät haittavaikutukset ovat kuitenkin selvät. Rokotetta on vaikeampi markkinoida ilman, että sitä olisi kunnolla tutkittu.

Vesikari muistuttaa, että tällä hetkellä tiedot MPR- ja BCG-rokotteiden vaikutuksista koronavirukseen perustuvat vielä nokkeliin havaintoihin, eikä varmoja tutkimustuloksia ole.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan lapset saavat infektion intensiivisessä lähikontaktissa, kuten perheen sisällä siinä missä aikuisetkin, mutta heidän tartuttavuutensa on vähäisempää kuin esimerkiksi teini-ikäisillä tai nuorilla aikuisilla.­

Myös Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek on tietoinen teorioista, joiden perusteella MPR- ja BCG-rokotteet pystyisivät vahvistamaan ihmisen luontaista immuniteettia siten, että siitä voisi olla hyötyä koronavirusta vastaan.

– Teoria on mahdollinen, mutta se pitää varmistaa vielä tutkimalla. Paras olisi satunnaistettu, kontrolloitu ja sokkoutettu tutkimus, jossa seurataan rokotettuja sekä rokottamattomia sen suhteen sairastuvatko he koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, ja jos sairastuvat, kuinka vakavasti. Näin voimme varmistaa, onko teoria myös käytännössä totta.

Nohynek toteaa, että Suomessa asian tutkiminen olisi vaikeaa, koska niin harva sairastuu vaikeaan tautiin.

– Suomessa ei voida myöskään tutkia MPR-rokotteen vaikutuksia pienillä lapsilla, koska heidän MPR-rokotuskattavuutensa on niin korkea.

BCG-rokotteen koronalta suojaavaa vaikutusta ollaan paraikaa tutkimassa Australiassa aikuisilla. Ylilääkärin mukaan tutkimustuloksia joudutaan odottamaan yleensä 6–12 kuukautta, mutta hän näkee tutkimusten hypoteesit mielenkiintoisina.

– Idea on siinä, että puolustuksen etulinja olisi viritetty niin voimakkaaksi, että virus ei pystyisi soluun tunkeutuessaan lisääntymään vaan se tuhoutuisi. Tällainen MPR- ja BCG-rokotteiden vaikutus olisi epäspesifi, mutta sellainenkin immuniteetti voisi auttaa tautitaakan vähentämisessä, jos ihmiset viruksen kohdattuaan eivät sairastuisi vakavasti.

Nohynekin mukaan lapset saavat infektion intensiivisessä lähikontaktissa, kuten perheen sisällä siinä missä aikuisetkin, mutta heidän tartuttavuutensa on vähäisempää kuin esimerkiksi teini-ikäisillä tai nuorilla aikuisilla. Vakava tautimuoto on lapsilla todella harvinainen.

– Kuolemantapauksia ei ole ollut Suomessa yhtään, ylilääkäri muistuttaa.

Ennen kuin MPR-rokotteen hyödyistä on riittävää näyttöä, Nohynek ei ota kantaa siihen, tehtäisiinkö aikuisten rokottamisesta suositus. Hän pitää teoriaa mielenkiintoisena, ja uskoo, että siinä voi olla todenperäisyyttä.

– En kuitenkaan puhuisi vielä sen käänteentekevyydestä, vaan odottaisin näyttöä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?