Seurapiirirouva järkyttyi, kun mies jätti tyhjän päälle – tällaista on suomalaisten perintö­vääntö, kun pelissä on miljoonia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lehtikeisari Urpo Lahtisen ja liikemies Kari Kivilahden perinnöistä on väännetty.­

Seurapiirirouva järkyttyi, kun mies jätti tyhjän päälle – tällaista on suomalaisten perintö­vääntö, kun pelissä on miljoonia

Varakkaat vainajat ovat yleensä valmistautuneet kuolemansa varalle paremmin kuin muut.


19.10. 6:49

Kuolema on yhtä armoton jokaiselle, mutta kuolemaa seuraavat hankaluudet vaihtelevat.

Kokeneiden asianajajien ja pesänjakajien mukaan hyvin varakkaiden ihmisten kuolemat poikkeavat muista ainakin siten, että varakkaiden tapauksessa perillisille tulee perinnöstä riitaa paljon harvemmin.

Siitä esimerkkinä toimii Urpo Lahtinen. Miehen itsensä tarina on eeppinen. Lahtinen oli omien sanojensa mukaan tyhjätasku maailmankiertäjä, kun hän aikoinaan liftimatkalla Hollannissa keksi ilmaisjakelulehden idean.

Siitä sai alkunsa lehtitalo, jonka lippulaiva 60-luvulla oli Hymy-lehti. Hymyn levikki huiteli puolessa miljoonassa, ja 60–70-luvulla sitä luki liki jokainen suomalainen.

Urpo ja Maija Lahtinen vuonna 1988.­

Kun Urpo Lahtinen vuonna 1988 myi yhtiönsä Yhtyneille Kuvalehdille (nykyinen Otavamedia), kauppahinta oli noin 300 miljoonaa markkaa, nykyrahassa runsaat 90 miljoonaa euroa.

Lahtisen kannalta kauppa oli nerokas. Yhtyneille myytiin 20 lehden julkaisuoikeudet. Lahtisille jäivät kivitalot Tampereella, Tahkovuoren hiihtokeskus ja osuus kirjapaino Helprintistä. Kun Helprint aikoinaan myytiin ulkomaille, hinta oli 500 miljoona markkaa, nykyrahassa 117 miljoonaa euroa.

Verhojen takana

Kulissien takana oli synkempää. Urpo ja Hymy Lahtisen (1930–2017) avioliitto oli vuosikymmeniä ollut pelkkä muodollisuus. Pariskunta ei voinut erota, koska omaisuuden jakaminen olisi mennyt liian hankalaksi. Siitä Urpolla ja Hymyllä ei ollut vielä aavistustakaan, kuinka hankalaksi kuvio vielä menisi sen jälkeen, kun Urpon elämään astuisi eräs Maija.

Hymy, Jeppe ja Urpo Lahtinen kuvattuna vanhasta kuvasta.­

Kun Urpo Lahtinen tutustui Maija Tynelliin Kalastajatorpan baaritiskillä, se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Urpo vei Maijan huvilalleen Espanjaan ja ilmoitti, että sieltä ei tulla pois ennen kuin Maija on rakastunut häneen.

Maaliskuussa 1991 Urpo Lahtinen sai Espanjassa aivoinfarktin. Sydän pysähtyi, ja Lahtinen oli hetken aikaa kuollut mies. Hänet saatiin kuitenkin elvytettyä henkiin. Miljonääri vammautui vaikeasti ja joutui loppuiäkseen pyörätuoliin.

Elokuussa 1991 Urpo ja Hymy Lahtisen avioliitto päättyi virallisesti. Vain 13 päivää myöhemmin Urpo Lahtinen ja Maija Tynell vihittiin. Vihkitilaisuudessa paikalla ollut henkilö kertoo, että tuolla hetkellä ”Urpo ei tiennyt, oliko hän menossa rippikouluun vai kansakouluun”. Kun piti sanoa ”tahdon”, Urpolta putosivat housut nilkkoihin.

Häiden jälkeen alkoi testamenttien tehtailu. Urpo Lahtinen allekirjoitti 1991–1992 neljä testamenttia, joissa edunsaajiksi oli merkitty Maija Lahtinen ja Urpo ja Maija Lahtisen säätiö.

Hymy Lahtisella oli epäilyjä Maijan toimia kohtaan.

– Maija putsaa Urpon viimeistä paidannappia myöten, ex-vaimo sanoi Ilta-Sanomille.

Aikanaan testamentit menivät kumoon. Kaikissa oikeusasteissa todettiin, että Urpo Lahtinen ei ollut oikeustoimikelpoinen, kun hän allekirjoitti testamentit. Lopullisen pisteen testamenttikiistalle pani Korkein oikeus joulukuussa 2002. KO päätti olla antamatta Maija Lahtiselle valituslupaa testamenttiasiassa.

Urpo Lahtinen kuoli lokakuussa 1994. Isänsä kuoleman jälkeen Urpo Lahtisen poika Jeppe Lahtinen huomasi, että kuolinpesästä puuttuu 34 miljoonaa markkaa, nykyrahassa 8,2 miljoonaa euroa.

Jeppe Lahtinen.­

Maija Lahtinen oli vienyt rahat salkussa Luxemburgiin ja sieltä Sveitsiin. Lahtinen sanoi, että 34 miljoonaa olivat hänen rahojaan, Urpo oli lahjoittanut ne hänelle.

Tuomioistuin oli toista mieltä. Kaikissa oikeusasteissa todettiin, että rahat kuuluvat Urpo Lahtisen kuolinpesälle eli käytännössä Jeppe Lahtiselle, joka on Urpon ainoa rintaperillinen.

Maija Lahtinen tuomittiin

Maija Lahtinen tuomittiin törkeästä kavalluksesta 2 vuoden 9 kuukauden vankeusrangaistukseen sekä korvaamaan Urpo Lahtisen kuolinpesälle 5,5 miljoonaa euroa. Tuomiotaan Maija Lahtinen ei jäänyt kärsimään. Hän katosi jonnekin Eurooppaan ja päätyi aikanaan Interpolin etsityimpien rikollisten listalle.

Nyt Maijan tuomio on jo vanhentunut. Samoin syyteoikeus 18 miljoonan markan kavalluksesta. Maijan epäiltiin pistäneen taskuihinsa 18 miljoonaa markkaa kirjapaino Helprintin myynnistä saatuja rahoja.

Maija siis tuomittiin maksamaan Urpo Lahtisen kuolinpesälle 5,5 miljoonaa euroa korkoineen. Summa on yhä perinnässä.

– Helsingin ulosottovirasto lähettää minulle 350 euroa kuukaudessa Maijan eläkkeestä. Se ei ole suuri summa, mutta se lämmittää kovin paljon, kertoi Jeppe Lahtinen Ilta-Sanomille pari vuotta sitten.

Varakkaiden perintöriitely erilaista

Asianajaja Jyrki Kuusivaaran mukaan on loogista, että rikkaat pohtivat ajoissa ennen kuolemaansa, mikä on heidän rahojensa ja muun varallisuutensa tulevaisuus. Kun asiat on setvitty ja asiakirjat laadittu etukäteen, riideltävää ei jää.

– Rikas henkilö on taitava paitsi hankkimaan varallisuutta, myös säilyttämään sitä, ja tekee sen takia usein erilaisia järjestelyjä, jottei varallisuus hupene rintaperillisten riitelyyn.

Asianajaja, laamanni Harri Kontturi puolestaan katsoo, että varakkaiden riitelyä ehkäisevät paitsi etukäteen hyvin laaditut asiakirjat, myös se, että jaettavaa on enemmän.

– Kun kaikille perillisille on tulossa kohtuullinen määrä perintöä, ei siinä lähdetä ihan pienistä asioista kiistelemään. Pitää olla isommasta suosimisesta kyse ennen kuin juristilaumat lähtevät liikkeelle.

Peruslähtökohta on sekä rikkailla että köyhemmillä perinnönjaossa sama. Perilliset hakevat tasavertaista kohtelua.

 Rikas henkilö on taitava paitsi hankkimaan varallisuutta, myös säilyttämään sitä.

Kuitenkin läheisen kuolema voi nostaa arkoja tunteita esiin vuosikymmentenkin takaa. Riitely on vaarassa roihahtaa esimerkiksi silloin, kun perilliset kokevat, että jotakuta on suosittu taloudellisesti jo vainajan elinaikana. Riski on yleensä suurin silloin, kun perillisiä on useista eri suhteista.

Erityisen vaikeaksi rikkaan ihmisen perinnönjaon voi tehdä se, jos hänen perillisensä eivät itse ole varakkaita.

– Jos perillisen ansaintakyky ei ole kovin korkea, hän ei pysty lunastamaan muita kuolinpesän osakkaita pois kiinteistöomistuksesta käyvällä hinnalla. Perintöjärjestelyjä tehdessä tällaiset tilanteet on otettava huomioon, kiinteistöasioita paljon hoitanut Jyrki Kuusivaara huomauttaa.

Perintöriitojen syitä on kuitenkin monia, kuten tämän artikkelin oheen kootut tunnetut tapaukset osoittavat.

Varakkaiden perinnönjakoa voi joiltain osin yksinkertaistaa se, että esimerkiksi osakkeiden ja tilillä olevien käteisvarojen arvon määrittely on yksiselitteistä.

Toisaalta ulkomailla olevan omaisuuden siirtämistä eteenpäin pitäisi alkaa järjestellä hyvissä ajoin ja tarvittaessa myös ulkomailla.

– Jos ulkomailla on omaisuutta, yleensä siellä on myös pankkitili. Omaisuuden selvittäminen ulkomailta ja varsinkin tietojen saaminen pankeista on oikeasti aika hankalaa ja aikaa vievää, sanoo eräs kokenut, rikkaiden suomalaisten perintöriitoja hoitanut asianajaja, joka pysyttelee tässä artikkelissa nimettömänä.

Jos henkilöllä on ulkomailla esimerkiksi loma-asunto tai hän viettää muuten paljon aikaa poissa Suomesta, testamenttiin on hyvä sisältää määräys siitä, minkä maan lakia perittävältä jäävään omaisuuteen ja perinnönjakoon kuoleman jälkeen sovelletaan.

– Olisi harmillista, jos Kolin kesämökkiä tai Lauttasaaren asuntoa perinnönjakoa varten arvioisivat vaikkapa Espanjasta tai Portugalista salkkuineen Suomeen lennähtäneet asianajajat, Kontturi toteaa.

Seurapiiriperheen rouvaa odotti ikävä yllätys

Viime vuosien tunnetuimpiin perintöriitoihin kuuluu myös Kivilahtien tapaus. Helsingin Rauta Oy:n edesmennyt omistaja Kari Kivilahti jätti kuollessaan maaliskuussa 2019 jälkeensä huomattavan omaisuuden.

Pesänselvityksessä liikemiehen lähipiiri koki mojovan yllätyksen. Leski Kaarina Kivilahdelle selvisi, että hänen miehensä oli muuttanut testamenttiaan salaa ja jättänyt vaimonsa pois testamentin saajien joukosta.

Kivilahdet vuonna 2016.­

Uudessa, marraskuussa 2017 päivätyssä testamentissa mies määräsi jäämistönsä jaettavaksi tasan neljälle lapselleen: Kivilahtien kahdelle tyttärelle sekä pojalle ja tyttärelle hänen ensimmäisestä avioliitostaan.

Kaarina Kivilahti tyttärineen vaati viimeisen testamentin julistamista mitättömäksi tai pätemättömäksi. Marraskuussa 2019 käräjäoikeuteen jätetyn haastehakemuksen mukaan testamentti ei vastaa liikemiehen aitoa ja todellista testamenttaustahtoa.

Kolmikko vetoaa siihen, että Kari Kivilahti halusi aiemmissa testamenteissaan jättää vaimolleen mahdollisimman paljon varallisuutta, ja aiemmasta liitostaan syntyneille lapsille pelkän lakiosan. Haastehakemuksen mukaan tahdon muuttumiselle ei ole olemassa järkevää syytä.

Kivilahtien mukaan liikemies ei juuri ollut tekemisissä aiemmasta liitosta syntyneiden lastensa kanssa, mutta hänellä oli erittäin lämpimät välit puolisoonsa ja heidän yhteisiin tyttäriinsä.

Kaarina Kivilahti ei halunnut pitää yhteyttä lapsiin

Liikemiehen tytär ja poika aiemmasta liitosta vaativat käräjäoikeutta hylkäämään kolmikon vaatimukset testamenttiin liittyen. Heidän mukaansa marraskuussa 2017 päivätty testamentti oli isän viimeinen tahto.

Kari Kivilahden tytär aiemmasta liitosta kertoo vastauksessaan käräjäoikeudelle, että isänsä viimeisten elinvuosien aikana heidän välinsä lähenivät, ja isä soitti tyttärelleen epäsäännöllisesti mutta toistuvasti.

Tyttären mukaan isä soitteli vain ollessaan yksin, koska Kaarina Kivilahti ei halunnut miehensä pitävän yhteyttä ensimmäisen avioliittonsa lapsiin ja valvoi tämän puhelimenkäyttöä.

Kaarina Kivilahti jätti menehtyneelle miehelleen jäähyväiset Temppeliaukion kirkossa.­

Kaarina Kivilahti tyttärineen on vedonnut myös liikemiehen terveydentilaan: Haastehakemuksen mukaan mies oli ollut joulukuussa 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlassa sekava ja lähtenyt hortoilemaan juhlapaikalta pois yksinään.

Kari Kivilahden pojan mukaan isän asianajaja oli ennen testamentin laatimista passittanut liikemiehen käymään lääkärin vastaanotolla testamenttauskelpoisuuden arvioimiseksi.

Pojan mukaan Kivilahden arvioitiin olevan testamenttauskelpoinen ja tästä on olemassa myös lääkärinlausunto.

Riitaa ei ole vielä puitu käräjäsalissa. Käräjäoikeuden tietojen perusteella asiassa on määrä pitää valmisteluistunto myöhemmin syksyllä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?