Kansallispuistossa tapahtui poikkeuksellinen onnettomuus – näin asiantuntija arvioi maastopyöräilijän kuolemaan johtanutta laukausta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kansallispuistossa tapahtui poikkeuksellinen onnettomuus – näin asiantuntija arvioi maastopyöräilijän kuolemaan johtanutta laukausta

Maastopyöräilijä kuoli lauantaina Urho Kekkosen kansallispuistossa metsästäjän luotiin. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola pitää tapahtumaa järkyttävänä ja poikkeuksellisena.

Maastopyöräilijä menehtyi metsästäjän laukaukseen Urho Kekkosen kansallispuistossa. Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan mukaan onnettomuudet voi jakaa vahinkolaukauksiin ja väärään kohteeseen osuneisiin riistalaukauksiin.­

18.10. 22:29

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola pitää lauantaista Urho Kekkosen kansallispuiston metsästysonnettomuutta järkyttävänä. Silpola oli itse jahdissa, kun sai kuulla tapahtuneesta.

30-vuotias pääkaupunkiseutulainen mies oli pyöräilemässä kansallispuiston ulkoilureitillä, kun häneen osui metsästäjän luoti. Mies kuoli saamiinsa vammoihin tapahtumapaikalla ennen kuin hoitohenkilökunta ehti paikalle.

Silpola ei muista lähivuosilta toista onnettomuutta, jossa metsästysseurueen ulkopuolinen olisi kuollut metsästysonnettomuudessa.

Metsästyssyksy on ollut synkkä, sillä kyseessä on jo toinen kuolemaan johtanut tapaturma. Viikko sitten tapahtuneessa onnettomuudessa uhrikin metsästi.

30-vuotias uhri menehtyi nopeasti saamiinsa vammoihin. Poliisin mukaan muille seurueen jäsenille ei aiheutunut vaaraa. Kuva Kaunispään tunturilta.­

Lauantaisessa turmassa metsästäjä oli yksin metsällä ja kuolettava laukaus ammuttiin poliisin mukaan kiväärillä. Poliisi tutkii tapahtunutta törkeänä kuolemantuottamuksena.

STT:n mukaan metsästäjä oli lintumetsällä. Silpolan mukaan alueella metsästetään muun muassa metsäkanalintuja.

Silpola kommentoi metsästysturvallisuutta yleisesti. Urho Kekkosen kansallispuiston tapauksen osalta hän on lehtitietojen varassa, joten hän ei ota kantaa tapahtumiin.

Metsästysonnettomuuksien takana on Silpolan mukaan yleensä inhimillinen virhe: joko virhetulkinta tai virhetoiminta. Turvallisuuskäytännöt ovat metsällä tärkeitä ja periaatteessa hyvin kaikkien metsästäjien tiedossa, sillä niitä käsitellään metsästäjätutkinnossa laajalti.

Kun luoti osuu vahingossa väärään kohteeseen, taustalla on joko vahinkolaukaus, jolloin aseen ei pitänyt laueta, tai riistalaukaus, joka osui riistan sijaan väärään kohteeseen.

Viikko sitten viikonloppuna Kuusamossa sattuneen metsästysonnettomuuden syynä oli vahinkolaukaus. Kaksi metsästäjää meni metsästyksen päätteeksi mökkiin, jossa heistä toinen käsitteli tyhjäksi luulemaansa kivääriä. Kivääri kuitenkin laukesi, ja luoti osui vieressä olevaan mieheen.

Jotta ase ei laukea vahingossa, on tärkeää käsitellä asetta aina kuin se olisi ladattu. Aseella ei koskaan osoiteta ihmisiä päin.

Kun ollaan ampumassa, on tärkeää tietää, mitä ollaan ampumassa. Kohde täytyy tunnistaa varmuudella.

– On ehdottoman tärkeää, että ollaan tunnistettu se edessä näkyvä hahmo riistaeläimeksi, jota ollaan metsästämässä, Silpola sanoo.

Ympäristöstä ja tausta-alueesta eli niin sanotusta takavaara-alueesta pitää voida olla varma.

– Kiväärin kanssa metsästäessä takavaara-alue voi olla tavattoman suuri, useita kilometrejä, ja sinne ei välttämättä näe mäen tai harjanteen taakse. Siellä voi olla polkuja tai asukasta. Pitää voida arvioida, minne luoti kulkeutuu, jos se maalin ohi lentää. Luoti voi myös läpäistä saaliin ja jatkaa matkaansa.

Hämäräjahdissa vaaditaan erityistä valppautta.

– Jos olosuhde herättää lainkaan epävarmuuden, on aina parasta jättää ampumatta, Silpola summaa.

Vaikka vahinkoja ei saisi tapahtua, niitä tapahtuu. Silpola vertaa metsästysonnettomuuksia liikenneonnettomuuksiin.

– Ei tunnistettu, mitä ollaan tekemässä tai ajateltiin tai kuviteltiin väärin. Ei vaan hahmotettu sitä ympäristöä tai sitä, mitä edessä näkee. Tulkitaan se väärin. Inhimillinen virhe, joita tapahtuu kaikilla elämän osa-alueilla, hän sanoo.

– Ihan niin kuin liikenteessä, etäisyyksien arvioinnissa, siinä mitä näkee. Jossain kohtaa se inhimillinen virhe on mahdollinen, vaikka kuinka olisi tarkka. Jos on kiire, huolimattomuutta ja ei kuitenkaan tarkistettu riittävästi.

Urho Kekkosen kansallispuisto on 1983 perustettu, ja se kuuluu nykyään Suomen suosituimpiin eräretkeilykohteisiin. Kooltaan se on muiden pohjoisen Lapin kansallispuistojen tapaan suuri, 2 550 neliökilometriä, mikä on enemmän, kuin Ahvenanmaan maapinta-ala.­

Poliisi sai tutkinnanjohtajan mukaan ilmoituksen Urho Kekkosen kansallispuiston onnettomuudesta lauantaiaamupäivällä kello 11.

Tapaturmapaikka sijaitsee Savukosken kunnan alueella Kemihaaran ja Korvatunturin välisellä alueella kansallispuistossa.

Metsästämistä kansallispuistossa on rajoitettu, mutta muun muassa paikkakuntalaiset saavat metsästää, kun heillä on asianmukaiset luvat. Myös saamelaisilla on oikeus metsästää alueella.

Metsästäjien määrät eivät ole koronapandemian myötä juuri kasvaneet, Silpola sanoo, mutta muuten metsissä liikkuu enemmän ulkoilijoita.

Lauantaisen onnettomuuden uhri oli pyöräilemässä maastossa viiden hengen seurueessa. Silpola painottaa metsästäjien ymmärtävän hyvin, että maastossa liikkuu heidän lisäkseen paljon ihmisiä nauttimassa ulkoilun eri muodoista.

Metsästäjät haluavat pitää hyvää huolta kaikkien turvallisuudesta, hän korostaa.

– Tämä on järkyttävää kaikille, totta kai omaisille ja paikalla olleille ja yhtä lailla metsästäjäkunnalle.

– Hyvin valitettavaa, sitä ei sanoilla voi kuvata.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?