Lasten netti­saalistajat pääsevät usein kuin koira veräjästä – ”Siitä syystä tämä on niin vahvasti piilo­rikollisuutta” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lasten netti­saalistajat pääsevät usein kuin koira veräjästä – ”Siitä syystä tämä on niin vahvasti piilo­rikollisuutta”

On valitettavan yleistä, että vanhemmat ja alaikäiset uhrit eivät uskalla tehdä rikosilmoitusta netissä tapahtuneista seksuaalirikoksista, sanoo Suojellaan lapsia -järjestön toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

Lasten kokemasta häirinnästä ja saalistamisesta netissä ei usein tehdä rikosilmoitusta.­

17.10. 8:00

Ilta-Sanomat kertoo tänään tapauksesta, jossa helsinkiläisäiti ei tehnyt rikosilmoitusta 11-vuotiaan tyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä Snapchatissa, koska ei halunnut, että lapsen nimi tulee oikeuskäsittelyssä rikoksesta epäiltyjen tietoon.

On varsin yleistä, että netissä lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset jäävät piilorikollisuudeksi, koska vanhemmat tai alaikäinen uhri eivät monestakaan eri syystä uskalla viedä asiaa poliisille. Näin sanoo lapsia seksuaaliselta häirinnältä, houkuttelulta ja seksuaaliväkivallalta suojelevan Suojellaan lapsia -järjestön toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

– Valitettavan usein käy niin, ettei uskalleta tehdä rikosilmoitusta. Erityisammattilaisena ajattelen, että siitä syystä tämä on niin vahvasti piilorikollisuutta, toteaa erityisasiantuntija Vaaranen-Valkonen.

Suojellaan lapsia -järjestön toiminnanjohtaja ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.­

IS:n haastatteleman äidin tapauksessa tuntemattomat olivat ahdistelleet hänen 11-vuotiasta tytärtään Snapchatissa kuukausien ajan. Miehet olivat muun muassa lähettäneet lapselle rajuja kuvia erektiossa olevista peniksistä, painostaneet tyttöä lähettämään itsestään kuvia, yrittäneet tarjota ja myydä seksiä.

Kun tyttö ei ollut suostunut miesten pyyntöihin, häntä oli huoriteltu. Tilanne valkeni äidille vasta, kun lapsen käytös elokuussa muuttui täysin.

Erityisasiantuntijan mukaan rikosilmoituksen tekeminen lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista olisi monesta syystä tärkeää.

– Työskentelen päätyöni lisäksi uhrien kanssa. Näen asian myös siltä kannalta, että harvalla tekijällä on vain yksi uhri. Senkin vuoksi olisi valtavan tärkeää, että rikoksista tehdään rikosilmoituksia, jotta tekijöitä saadaan kiinni ja uhrit saavat apua – nekin jotka eivät asiasta uskalla kertoa.

 Olisi valtavan tärkeää, että rikoksista tehdään rikosilmoituksia, jotta tekijöitä saadaan kiinni ja uhrit saavat apua – nekin jotka eivät asiasta uskalla kertoa.

Verkossa ei ole yhtään turvallista paikkaa, sovellusta tai pelialustaa, erityisasiantuntija muistuttaa. Hän kehottaa noudattamaan sovellusten ja pelien ikärajoja.

– Lapsiin kohdistuvaa häirintää, houkuttelua eli niin sanottua groomingia ja seksuaaliväkivaltaa toteutetaan kaikkien sovellusten ja alustojen kautta. On toki ymmärrettävää, että tekijät käyttävät niitä sovelluksia, jotka ovat lasten suosiossa.

Grooming tarkoittaa tilannetta, jossa aikuinen sosiaalisessa mediassa manipuloi ja houkuttelee lasta eri tavoin seksuaalisiin tekoihin ja oman seksuaalisen tyydytyksen saamiseksi. Manipulointi on hyvin monitasoista, tekijä voi luoda luottamuksellista suhdetta, mutta voi myös hyödyntää lapsen hämmentämistä tai pelotella ja uhata.

Vanhempien hälytyskellojen tulisi soida, kun lapsen käytös muuttuu merkittävästi.

– Silloin olisi hyvä pysähtyä. Välttämättä kyse ei ole lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, mutta aina kun lapsen käytös muuttuu merkittävästi, silloin olisi hyvä rauhallisesti tutkailla yhdessä, onko jotain sellaista, mistä vanhemman olisi hyvä tietää, Vaaranen-Valkonen sanoo.

Erityisasiantuntija muistuttaa, että vanhempien tulee keskustella lapsen kanssa vaikeistakin ilmiöistä kuten seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaaliväkivallasta netissä.

Rikoksen uhriksi joutuneelle lapselle asian puheeksi ottaminen on usein vielä paljon vaikeampaa.

– Tapahtuneeseen liittyy usein paljon häpeää ja syyllisyyttä. Lapsi ei pysty ymmärtämään, että syy on tekijän, joka houkuttelee tai painostaa lasta lähettämään kuvia tai lähettää lapselle kuvia sukuelimistään. Lapsi helposti kääntyy syyttämään itseään, jos esimerkiksi on vastannut viesteihin tai lähettänyt itsestään kuvia.

Vaarasen-Valkosen mukaan lapsen digiturvataidot ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun lapsi alkaa käyttää älylaitteita: käytännössä se tarkoittaa sitä, että jo pieni lapsi osaa kertoa aikuiselle tai vanhemmalle, kun törmää verkossa johonkin hämmentävään, kurjaan tai pelottavaan asiaan.

– Aikuisten on tärkeä olla läsnä lasten digiarjessa. Lapselta tulee kysyä, mitä hän verkossa tekee ja kenen kanssa. Avoimeen vuorovaikutukseen päästään, kun aloitetaan aina keskustelu kivoista, eikä kurjista asioista.

Pienen lapsen kanssa keskustelua voi virittää mallintamalla itse, mistä kaikesta kivasta itse tykkää netissä ja myös mitkä asiat on itselle tuntuneet kurjilta, kuten tuntemattomilta tulevat viestit.

 Jos vanhempi kysyy ensimmäiseksi, että oletko saanut ”dickpickejä”, niin keskustelu ei useinkaan lähde etenemään kovin hyvin.

– Jos vanhempi kysyy ensimmäiseksi, että oletko saanut ”dickpickejä”, niin keskustelu ei useinkaan lähde etenemään kovin hyvin. Mutta jos keskustelu alkaa siitä, että vanhempi kysyy, että näytä mitä kivaa teette kavereiden kanssa älylaitteilla tai mikä on nyt ”in”, niin lapsi lähtee mukaan keskusteluun. Tämän jälkeen on varsin helppoa kysellä myös sovelluksen mahdolliset kurjat tai ikävät puolet.

Valkonen-Vaaranen muistuttaa, että netissä kuka tahansa voi olla kuka tahansa: aikuiset pedofiilit voivat käyttää nuorten ja samanikäisten lasten profiileja aloittaessaan keskustelun lapsen kanssa.

– Meillä kasvatetaan Suomessa lapset niin, että ole kiltisti, sano päivää ja ole hyväkäytöksinen. Netin puolelle täytyisi opettaa ihan eri kasvatustyyliä: tuntemattomien viesteihin ei saa vastata, yhteydenottomahdollisuus tulee blokata saman tien ja hämmentäville pyynnöille tulee sanoa tiukka ei, en halua ja ei kiinnosta.

 On tosi hienoa, että lapset kertovat tilanteesta vanhemmilleen.

Myös Rikosuhripäivystyksessä korostetaan, kuinka tärkeää rikosilmoituksen tekeminen lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta on.

– Kun vanhemmat tai nuoret ottavat yhteyttä meihin, käymme läpi, mitä hyötyjä siitä on, että rikosprosessi lähtee käyntiin. On selvää, että siten oikeusturva toteutuu parhaiten ja esimerkiksi mahdollisuus vahingonkorvauksien saamiseen paranee, Rikosuhripäivystyksen palvelutoimintojen kehittämispäällikkö Maatu Arkio-Lampinen.

Arkio-Lampinen muistuttaa, että suuri osa seksuaalirikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia. Se merkitsee, että poliisi voi tutkia ja syyttäjä syyttää niistä, vaikka asianomistaja ei vaatisikaan asiassa rangaistusta.

– Varsinkin alaikäisiin kohdistuvissa rikoksissa se ei välttämättä ole oma valinta. En ota suoraa kantaa tähän tapaukseen, mutta on tosi hienoa, että lapset kertovat tilanteesta vanhemmilleen. Näin pienet lapset eivät pysty yksin tällaista asiaa käsittelemään, Arkio-Lampinen sanoo.

Arkio-Lampisen mukaan vanhempien on tärkeää keskustella lasten kanssa avoimesti erilaisten mobiilisovellusten ja netin käytöstä. Niin verkossa kuin verkon ulkopuolella voi tapahtua samankaltaisia asioita.

– Lasten voi olla tosi vaikea kertoa näistä asioista, mutta aikuinen voi sanoittaa asiaa lapsen puolesta. Aikuinen voi kysyä, onko lapsi saanut jotain viestejä, joista on tullut paha mieli tai onko joku laittanut itsestään kuvia, joita ei kuulu laittaa. Joskus lapsi pelkää tehneensä itse jotain niin väärin, ettei uskalla kertoa kaikkea vanhemmilleen siinä pelossa, että tuottaa heille pettymyksen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?