Professori Vapalahti puhui jo keväällä maskien puolesta, kun viranomaiset puhuivat ”valheellisesta turvallisuudentunteesta” – näin hän ajattelee nyt - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Professori Vapalahti puhui jo keväällä maskien puolesta, kun viran­omaiset puhuivat ”valheellisesta turvallisuuden­tunteesta” – näin hän ajattelee nyt

Tieteellinen tutkimus on Olli Vapalahden mukaan osoittanut, että maskien käytöstä on hyötyä.

Professori Olli Vapalahti puhui jo keväällä maskien käytön puolesta. Helsingin päärautatieaseman kivimiespatsaat saivat maskit elokuussa.

14.10.2020 18:41

Ovatko kasvomaskit turvallisia? Voiko niistä olla haittaa? Mitä tarkoittaa maskin tuoma valheellinen turvallisuudentunne?

Kasvomaskeihin liittyviä kysymyksiä on pyöritelty Suomessa jo puolen vuoden ajan. Viranomaiset ja akateemiset asiantuntijat ovat esittäneet eriäviä mielipiteitä siitä, millainen hyöty kasvosuojaimen käytöllä on koronaviruksen torjunnassa.

Viranomaislinja maskien käyttöä kohtaan on ollut varovainen ja enimmäkseen kielteinen. Maskien hyötyä on vähätelty, ja niiden käytön on katsottu olevan jopa haitallista.

Ei siis ole ihme, että moni kansalainen on ollut ja on yhä ymmällään: onko maskeista siis oikeasti hyötyä?

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan virologian osaston professori Olli Vapalahti puhui jo keväällä maskien käytön puolesta. Hän viittasi esimerkiksi Helsingin Sanomien toukokuun alussa julkaisemassa jutussa kasvomaskien tuoman suojaavuuden tieteelliseen näyttöön.

Olisiko Vapalahden mielestä jo keväällä kannattanut suositella maskien käyttöä, jotta nyt ei oltaisi tässä tilanteessa?

Vapalahden mukaan jälkiviisaus on kovin huono viisauden laji, mutta sanoo, että maskien käytöllä olisi ollut toki keväällä merkitystä.

– On kuitenkin huomioitava, että keväällä, kun keskustelua alettiin käydä, maskeja ei kerta kaikkiaan ollut saatavilla, ei Suomessa eikä globaalistikaan. Niiden riittävyys oli mitoitettu terveydenhuoltohenkilökunnan käyttöön, eli niitä varten, jotka koronapotilaita hoitivat. Se on koko keskustelun tärkein argumentti.

Onko Vapalahti sitä mieltä, että maskeista olisi keväällä kannattanut puhua positiivisempaan sävyyn? Entä olisiko Suomi kenties voinut välttyä tietyiltä rajoituksilta esimerkiksi ravintoloiden ja julkisten liikennevälineiden kohdalla, jos maskisuositus olisi ollut voimassa?

– En usko, että maskisuositus olisi suuressa mittakaavassa välttämättä johtanut muutokseen. Lisäksi, kun debatti tästä kunnolla käynnistyi, tapaukset alkoivat olla jo laskussa.

Vapalahden mukaan nyt olisi tärkeintä suunnata katse eteenpäin nykytiedon varassa.

Keväällä maailman johtavat tiedelehdet ottivat asiaan kantaa maskien puolesta, ja keskustelua aiheesta on käyty ympäri maailmaa.

– Isossa kuvassa maskien hyödystä ei ole ollut tutkijoiden parissa epäselvyyttä enää pitkään aikaan.

Palataan vielä keväiseen keskusteluun ja siihen liittyviin viranomaiskannanottoihin.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos eli THL ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedottivat yhteisesti huhtikuussa, että ”laajamittainen kankaisten suojainten tai maskien käyttö voi johtaa muun muassa valheelliseen turvallisuuden tunteeseen”.

Valheellinen turvallisuuden tunne kuulostaa maallikon korvissa melko hämmentävältä määritelmältä.

– Taustalla on ollut ajatus, että silloin kun suojataan tavalla a, ei suojauduta tavalla b. Eli ajateltiin, että jos henkilö käyttää maskia, hän ei pitäisi kiinni turvaväleistä tai noudattaisi hyvää käsihygieniaa. Että luotettaisiin pelkästään maskiin, Vapalahti kertoo.

Näyttöä siitä, että ihmiset olisivat toimineet moisen skenaarion mukaan, ei ole saatu.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC linjasivat keväällä, että oireettomilla ihmisillä ei ole tarvetta maskin tai suojusten käyttöön julkisilla paikoilla.

Vapalahden mukaan molemmat tahot vetivät myöhemmin linjaustaan takaisinpäin ja totesivat, että koko maskinarratiivi oli ymmärretty hieman väärin.

– Maskien käytön suurin hyöty tulee juuri siitä, että kun sitä käytetään laajalti, ne henkilöt, jotka tuolla tietämättään virusta kantavat, eivät sitä juurikaan levitä, Vapalahti sanoo.

– Se on kuitenkin vain vain yksi keino muiden joukossa, ja ihmisten pitää myös käyttää niitä oikein – ja tarpeeksi monen.

Maailman johtava tiedelehti Nature kertoi viime viikon tiistaina tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin maskien käyttöä yli 200 maassa. Myös Vapalahti viittaa Naturen artikkeliin.

– Artikkelin mukaan laaja maskien käyttö voisi myös vähentää sitä virusmäärää, joka päätyy vastaanottajan hengitysteihin, hän sanoo.

Suomen koronavirustilanne näyttää Vapalahden mukaan tällä hetkellä huolestuttavalta, mutta edelleen kohtalaiselta. Ei hyvältä, mutta paremmalta kuin tietyissä Euroopan maissa.

– Kaikki on suhteellista. Jos verrataan Suomea vaikka Uuteen-Seelantiin tai Singaporeen, josta juuri ilmoitettiin, ettei ole uusia koronavirustapauksia, totta kai Suomen tilanne on huonompi. Jos taas verrataan Espanjaan, Yhdysvaltoihin tai Brasiliaan, tilanne on sentään parempi.

Tällä hetkellä uusien koronavirustartuntojen määrät kaksinkertaistuvat Suomessa kahden viikon välein. Se tarkoittaa, että jos mikään ei ihmisten välisissä kontaktiverkostoissa muutu, tautitapaukset lisääntyvät samaa tahtia.

– Tällä hetkellä tulemme hieman muuta Eurooppaa perässä. Asioihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa, ja mitä nopeammin toimenpiteitä tehdään, sitä parempi. Trendi johtaa siihen, että ennemmin tai myöhemmin joudutaan tekemään uusia rajoituksia, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?