Voiko koronan keskellä löytää onnen? – Kaksi onnellisuustutkijaa jakaa vinkkinsä hyvään elämään

Kriisin myötäkin voi löytää avaimet onnellisempaan elämään, vakuuttavat tutkijat.

13.10.2020 7:28

Mitä on onnellisuus? Yksi vastaa jotakin perheestä ja terveydestä. Toisen mieleen saattaa nousta huumaava tunne, joka valtasi mielen vastarakastuneena.

Yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa, mutta kysymys on silti käynyt jokaisen ihmisen mielessä. Kun koronaviruspandemia ravistelee miljoonien ihmisten elämää ympäri maailman, on oma onnellisuus kenties entistäkin ajankohtaisempaa.

Kysyimme kahdelta onnellisuustutkijalta, miten arjen mullistaneen tilanteen keskellä voisi olla onnellinen.

Suurin salaisuus onnellisuuteen piilee siinä, ettei sitä yritä etsiä liikaa, tuumaa onnellisuustutkija Ilona Suojanen. Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin.

– Eletään poikkeuksellista aikaa, joten on tärkeää muistaa, että on ihan ok, ettei ole koko ajan onnellinen. Voidaan hetkeksi unohtaa kaikki onnellisuuspaineet, hän painottaa.

Alankomaissa asuva Ilona Suojanen on tutkinut onnellisuutta vuosikymmenen ajan.

Alankomaissa työskentelevä Suojanen on tutkinut onnellisuutta jo vuosikymmenen ajan. Kipinä uralle syntyi, kun hän tunsi olonsa onnettomaksi silloisessa työssään.

Vaikka onnellisuuden yhtälöön ei Suojasen mukaan ole löytynyt sateenkaaren alla odottavaa ”vastausten aarretta”, pätee siihenkin tietyt säännönmukaisuudet.

– Kaikista tärkeintä olisi olla keskittymättä liikaa onnelliseksi tulemiseen, sillä myös se voi synnyttää stressiä.

Asiaa voi verrata vaikka uudenvuodenaattoon. Mitä korkeammalla odotukset illan juhlista ovat, sitä todennäköisempää pettyminen on. Sen sijaan spontaani illanvietto voi osoittautua koko vuoden parhaaksi kokemukseksi.

Esimerkiksi American Psychological Associationin vuonna 2011 julkaisema tutkimus havaitsi, että tietoisella onnellisuuden tavoittelulla voi olla meihin päinvastaiset vaikutukset: onnen etsintä saakin ihmisen entistä onnettomammaksi.

– Jos asetetaan hyvin korkea tavoite omalle onnellisuudelle, niin sitä ei todennäköisesti saavuta. Sen sijaan tulisi keskittyä panostamaan esimerkiksi läheissuhteisiin, jotka tutkitusti lisäävät onnellisuuttamme.

Pettymyksiä kohdatessaan ei tulisi myöskään esittää onnellista. Surkean päivän jälkeen itkettää vain enemmän, jos on koko päivän teeskennellyt iloista.

– Puhun tutkimuksessani onnellisuusnaamiosta. Pakkopositiivisuudesta tulee helposti toksista, mutta aitous sen sijaan on välttämätöntä onnellisuuden saavuttamiseksi.

 Tulisi pyrkiä myös koronattomiin hetkiin, jolloin pitää taukoa uutisista ja sosiaalisesta mediasta.

Terveen rehellisyyden merkitys korostuu myös ihmissuhteissa, joilla on valtava vaikutus onnellisuutemme. Jo pelkästään kosketus lisää tutkitusti onnellisuuttamme.

– Katse tulisi suunnata pois omasta itsestään toisiin ihmisiin, sillä sosiaalisia kohtaamisia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomessa on korostettu perinteisesti sitä, että jokainen on oman onnensa seppä, mutta tällaisena aikana jokaiselle tekee hyvää niin pyytää kuin myös antaa apua.

Jo antiikin filosofi Epiktetos tuumasi aikanaan, että on turha murehtia asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Kun ympärillä tuntuu vellovan pelkkiä synkkiä uutisia, kehottaa samaan myös Suojanen.

Vaikka teknologiaa kannattaa hyödyntää sosiaalisten suhteiden löytämisessä ja vaalimisessa, kehottaa hän pitämään välillä myös ”maailmasta taukoa”.

– Oma turvallisuuden tunne voi korona-aikaan olla hukassa ja se tutkitusti vaikuttaa meidän onnellisuuteemme. On toki hyvä olla perillä siitä, mitä tapahtuu, mutta tulisi pyrkiä myös koronattomiin hetkiin, jolloin pitää taukoa uutisista ja sosiaalisesta mediasta.

Uutisvirran ohella informaationnälkäänsä kannattaa taltuttaa muiden aiheiden parissa. Onnellisuutta lisäävät paitsi itselle mielekkäät harrastukset myös uuden oppiminen. Kunnianhimoisimmat voivat tarttua avointen yliopistojen tarjoamiin ilmaisiin kursseihin. Niitä löytyy jopa Yalen kaltaisista huippuyliopistoista, missä voi opiskella vaikkapa juuri onnellisuuskurssilla.

Uuden oppiminen ei kuitenkaan vaadi pänttäämistä.

– Itse neuloin tänä syksynä ensimmäisen villapaitani. Oli mahtava onnistumisen tunne pukea se ensimmäistä kertaa päälle, Suojanen naurahtaa.

Lopuksi tutkija muistuttaa, että myös mielen ja kehon yhteys on onnellisuuteen keskeisesti vaikuttava tekijä.

– Kehosta tulisi pitää huolta. Se ei tarkoita, että pitää lähteä juoksemaan maratonia, mutta kannattaa tehdä pieniä asioita, joilla voi pitää huolta fyysisestä terveydestään.

Jos on joskus kävellyt Kööpenhaminan polkupyöriä vilisevän ja eläväisen keskustan kaduilla, ei ole vaikeaa ymmärtää Tanskan asemaa Suomen haastajana maailman onnellisimman maan tittelistä. Pienessä Pohjoismaassa sijaitsee myös osuva tutkimuslaitos, Happiness Research Institute.

 Voi myös auttaa katsoa omassa elämässään taaksepäin aiemmin kohtaamiaan kriisejä ja sitä, että niistäkin selvittiin.

Laitoksen johtaja ja muun muassa Hygge: hyvän elämän kirja -teoksestaan tunnettu kirjailija Meik Wiking kiinnostui onnellisuuden tutkimisesta varsin samoista lähtökohdista kuin Ilona Suojanenkin. Hän oli onneton, ja kaipasi elämäänsä muutosta.

– Uskon, että nykyään olen onnellisempi. Tutkimuksissamme esitettävät kysymykset ovat tehneet sen, että olen alkanut pohtimaan sitä, mitä priorisoin elämässäni.

Aluksi Wiking muistuttaa, että onnellisuuteen ei ole olemassa kaikille sopivia poppakonsteja. Tietyt onnea lisäävät tekijät ovat silti universaaleja.

– Tanskassa on käytössä ”mielenterveyden ABC”, jonka ohjeisiin kuuluu tehdä jotain aktiivista, jotain muiden ihmisten kanssa ja jotain itsellesi merkityksellistä. Se voi olla niinkin yksinkertaista kuin kävelylle menemistä ystävän kanssa, hän avaa.

– Se on tietysti ikivanha ohje, mutta todennäköisesti paras vinkki kaikille ihmisille onnellisuuden kohottamiseksi.

Tutkimuksessaan Wiking on tarkastellut muun muassa sosiaalisen vertailun vaikutusta ihmisten onnellisuuteen. Itsensä vertaaminen muihin on luonnollista, mutta esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä se voi edetä liiallisuuksiin, etenkin jos elämä on jo valmiiksi kriisissä.

– Vertaamme parisuhdettamme onnellisesti naimisissa oleviin pareihin ja ammattitaitoamme alamme parhaisiin tekijöihin. Asetelma on kuitenkin epäreilu, sillä aina löytyy ihminen, joka on meitä parempi jossakin. Jos on tietoinen tästä sosiaalisen vertailun mekanismista, voi se tehdä suuren eron omaan ajattelutapaan.

Meik Wiking on kirjoittanut useita kirjoja onnellisuudesta.

Omakuvaan vaikuttaa myös ympäröivä yhteiskunta, jolla on suuri rooli ihmisten onnellisuudessa – niin koronaikaan kuin muulloinkin.

– Pohjoismaiden on keksittävä humaaneja tapoja helpottaa ihmisten elämää tilanteissa, joissa työmarkkinoilla tapahtuu radikaaleja muutoksia. Esimerkiksi perustulo voisi olla yksi työkalu siinä pakissa.

Keskeisimmäksi asiaksi onnellisuuden etsinnässä tutkija kuitenkin nostaa sen, että surkeuskin kuuluu elämään. Ilman koronavirustakin jokaisen elämässä tulee vastaan kamppailuja, sydänsuruja ja kriisejä, jotka saattavat pahimmillaan pudottaa pohjan arjelta. Ratkaisevaa on muistaa, että ne eivät kestä ikuisesti.

– Kun olemme seuranneet tutkimuksissamme ihmisiä useiden vuosien ajan, niin olemme huomanneet, että he kyllä putoavat takaisin jaloillensa. Voi myös auttaa katsoa omassa elämässään taaksepäin aiemmin kohtaamiaan kriisejä ja sitä, että niistäkin selvittiin, Wiking hymyilee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?