”Voi olla jollain tavalla esimerkiksi politisoitunut” – THL:n pääjohtaja kertoo nyt, mitä tarkoitti maski­keskustelun keskiöön nousseella lausunnollaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Voi olla jollain tavalla esimerkiksi politisoitunut” – THL:n pääjohtaja kertoo nyt, mitä tarkoitti maski­keskustelun keskiöön nousseella lausunnollaan

THL:n Markku Tervahauta kieltää, että häntä olisi painostettu.

Poikkeusolojen aikana sosiaali- ja terveysministeriö piti myös viestinnässä langat omissa käsissään, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo.­

13.10. 6:03

Tulkinnanvaraa jättänyt lausunto ”muista herkkyyksistä” viittasi maskisuosituksesta nousseeseen poliittiseen keskusteluun, jossa varsinaiset asia-argumentit jäivät sivuosaan. Näin THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta selittää toukokuisia sanojaan.

– Asia siirtyi poliittiselle keskusteluagendalle, jossa argumentit olivat tietenkin omanlaisiaan, Tervahauta selventää.

Tervahaudan toukokuinen lausunto on noussut taas esille viime päivinä velloneessa maskisuosituskeskustelussa.

Kokoomusjohtaja Petteri Orpo kysyi sunnuntaina Twitterissä pääministeri Sanna Marinilta (sd), onko Tervahautaa painostettu poliittisesti olemaan ilmaisematta asiantuntijanäkemystään ja onko suomalaisia johdettu harhaan maskien suhteen. Taustalla on torstaina virinnyt keskustelu siitä, miksi valtioneuvosto ei keväällä antanut laajaa suositusta kasvomaskien käytöstä.

– Ei minua ole painostettu olemaan kertomatta omaa asiantuntijamielipidettäni. Eikä muillakaan tavoilla. Kyllä minä olen voinut sanoa julkisuuteen ja muutenkin oman näkökulmani.

– Mutta keväällä THL oli STM:n (sosiaali- ja terveysministeriön) ohjauksen vahvassa talutusnuorassa. Se johtui poikkeusoloista, joissa silloin oltiin.

Tervahauta itse puhui maskien puolesta jo huhtikuussa.

Orpon kysymyksen taustalla on Ylen toukokuun puolivälissä antama haastattelu, jossa Ylen toimittaja Marja Sannikka kysyi Tervahaudalta, mikä hänen käsityksensä mukaan on syynä siihen, ettei ministeriö ole halunnut maskisuositusta antaa.

– Minulla on sellainen käsitys, että tässä asiassa liikkuu ehkä joitain sellaisia herkkyyksiä, jotka eivät liity itse asiaan, tähän epidemian hoitoon, vaan ne ovat muuten ehkä yhteiskunnallisia, Tervahauta vastasi Ylellä.

– Asia voi olla jollain tavalla esimerkiksi politisoitunut. Tästä maskiasiastahan on ollut keskustelua mielestäni myös opposition ja hallituksen välillä. Voi olla, että tässä on sellaisia näkökulmia, jotka eivät ole pelkästään tieteelliseltä tai tietopohjalta ratkaistavia.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta (vas.) sekä terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen THL:n infotilaisuudessa koronaviruksesta maaliskuussa.­

Tervahauta selittää nyt IS:lle viitanneensa poliitikkojen väliseen debatointiin.

– Viittasin siihen, että oli havaittavissa, että maskiasiasta syntyi siihen aikaan aika paljon poliittista keskustelua. Jakolinjat menivät ainakin oppositio–hallitus-akselilla, mutta saattoi tietysti olla, että oli myös puolueiden sisäisiä ja mahdollisesti hallituksen sisäisiä näkökulmia.

– Joka tapauksessa tuli leirejä, joissa ei välttämättä ollut kysymys siitä, millaista tietoa tai näkemystä tieteen tai tutkimuksen saralla tästä asiasta on. Silloin se siirtyi ikään kuin poliitikkojen väliseksi debatoinniksi, jolloin ei ollutkaan enää niin paljon varsinaisia asia-argumentteja esillä.

Poliittisen debatin myötä STM päätti teettää selvityksen maskien hyödyistä. Suomessa seurattiin myös tarkoin WHO:n ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen kannanottoja.

Selvitys valmistui toukokuun lopussa. Sen mukaan kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on tutkimusnäytön perusteella vähäinen tai olematon.

Valtioneuvoston asettama tiedepaneeli suositteli kesäkuun alussa maskien käyttöä julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä.­

Valtioneuvoston asettama tiedepaneeli puolestaan suositteli kesäkuun alussa maskien käyttöä julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä.

Samaan aikaan tautitilanne kehittyi Suomessa hyvään suuntaan. Kesän tullen tautitapauksien määrä laski. Kesällä maskien käytöstä saatava hyöty ei Tervahaudan mielestä ollut yhtä relevantti kysymys kuin aiemmin keväällä tai nyt syksyllä.

THL antoi oman kasvomaskisuosituksensa lopulta elokuussa.

Toukokuussa Sannikka kysyi Tervahaudalta myös, onko käytännössä niin, ettei THL voi itse suositella maskien käyttöä vaan STM on halunnut pitää liinat itsellään maskisuositusta koskevassa päätöksenteossa.

– Silloin keväällä oltiin vielä poikkeusolojen moodissa, jossa valtioneuvosto ja ministeriöt, eritoten STM, olivat hyvin operatiivisessa roolissa, Tervahauta muistuttaa.

Tervahaudan mukaan ministeriön valmistelutyöhön ja vastuisiin kuului tuolloin määritellä myös suosituksiin liittyviä sisällöllisiä ja viestinnällisiä kysymyksiä, toki THL:nkin asiantuntijoita säännöllisesti kuullen, ja myös vastata niistä.

– He pitivät siihen aikaan myös viestinnässä aika vahvasti langat käsissään. Se oli tapa, jolla silloin poikkeusoloissa STM:n johdolla toimittiin.

– Tästä riippumatta THL toki silloinkin antoi viralliset lausuntonsa itsenäisenä viranomaisena. Nythän olemme normaalilainsäädännön mukaisissa viranomaisvastuissa. Työtä pandemian torjunnassa edelleenkin riittää meille kaikille.

Markku Tervahauta aloitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana vuoden 2019 alusta.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?