Saara Kankaanrinnan kolumni: Keksintöjen heikoin lenkki on niiden käyttäjä – ihminen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Saara Kankaanrinnan kolumni: Keksintöjen heikoin lenkki on niiden käyttäjä – ihminen

Hyvillä aikeilla saattaa olla arvaamattomat seuraukset, kirjoittaa Saara Kankaanrinta.

12.10. 8:00

Taapero ojentaa leikattua kuvanpalaa ylpeänä. Tuhottu kuva oli tarkoitettu kehyksiin, mutta nyt lapsi lähtee näyttämään työvälineitään ja kuvanriekaletta myös isälle. ”Älä juokse sakset kädessä!”, säntään perään ikiaikaisen ohjeen kanssa.

Into uudesta taidosta ja sen tuomista mahdollisuuksista loistaa lapsen kasvoista. Usko omiin kykyihin on horjumaton. Sen sijaan taaperon kyky arvioida riskejä on vielä olematon. Mutta kehittyykö ihminen tästä iän myötä?

Juuri jaetut Nobelin palkinnot tiivistävät maailman tahattomasti: rauhanpalkinto jaettiin Maailman ruokaohjelmalle. Kemian Nobel jaettiin geenisaksien keksijöille.

CRISPR/Cas9-geenisaksilla käsitellään eläinten, kasvien ja mikro-organismien perimää erittäin tarkasti. ”Geenisaksien ansiosta unelma perinnöllisten sairauksien parantamisesta voi käydä toteen”, Nobel-raati perusteli.

Keksintö on huikea taidonnäyte. Heikoin lenkki on sen soveltaja eli ihminen. Unelmat voivat käydä toteen, tai painajaiset. Suurimpana riskinä nähdään ihmisperimän tietoinen räätälöinti. Tämä ei ole ihan tuulesta temmattu huoli.

 Jos hullut saadaankin pidettyä aisoissa, riskit eivät katoa.

Jos hullut saadaankin pidettyä aisoissa, riskit eivät katoa. Lääkäriystävä muistutti, että geenin sisältämän informaation määrä ei ole tiedossamme. Kun poistamme yhden ominaisuuden, vaikutamme samalla tuntemattomaan määrään komentoketjuja.

Kehossa pätee sama kuin ekosysteemissä: ristiinkytkennät ja yhden geenipätkän monimutkainen vaikutusverkosto ovat kaukana ihmisen ymmärryksestä. Hyvillä aikeilla saattaa olla arvaamattomat seuraukset.

Parin vuosisadan teknologinen kehitys on luonut harhaista ajatusta luonnosta riippumattomuudesta. Se näkyy myös tieteenalojen välisenä etäisyytenä toisistaan. Monitieteistä tutkimusta tarvitaan.

Geenien muuntelua esitetään ratkaisuksi myös rikkinäiseen ruoantuotantoon. Amerikan-serkku klipsuttelee geenisaksia jo nyt. EU on kieltänyt geenieditoinnin kasvinjalostuksessa.

On jo nähty, miten torjunta-aineen kestäviä rikkaruohoja on syntynyt toistuvien ruiskutusten seurauksena, kun satokasvista geenimuunneltiin torjunta-ainetta kestävä. Täsmälääke siis huononsi tilannetta – lisäksi tuhoavat vaikutukset ulottuvat laajalle.

 Varovaisuusperiaatteen ihmiset leimataan takapajulan hörhöiksi.

Korjaammekohan kasvijalostuksella ruoantuotannon oireita juurisyiden sijaan?

Geenitekniikan kannattajat vetoavat uusiin mahdollisuuksiin, kilpailukykyyn ja siihen, että kasvinjalostusta on aina tehty. Varovaisuusperiaatteen ihmiset leimataan takapajulan hörhöiksi.

Maailmankuulu ekologi Ilkka Hanski huolehti turvallisuudesta kirjassaan Tutkimusmatkoja saarille:

”Luonnonvalinta ja evoluutio eivät allekirjoita sopimuksia meidän kanssamme. Alkaako kamppailu 3,5 miljardia vuotta kukoistaneen ”vanhan elämän” ja sadan vuoden ikäisen ”uuden elämän” välillä? Ihminen luo uuden elämän, mutta kun kamppailu alkaa, me jäämme sivustakatsojiksi.”

Ehkä lähitulevaisuudessa Nobelin rauhanpalkinto annetaan sille, joka pystyy laajentamaan bioturvallisuuden koskemaan koko ekosysteemiä. Siihen asti sopii mennä taaperon ohjeilla: älä juokse sakset kädessä.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?