Tarja Halonen IS-haastattelussa: Julmat huhut kulissi­avioliitosta satuttivat eniten: ”On eletty ja kestetty” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tarja Halonen IS-haastattelussa: Julmat huhut kulissi­avioliitosta satuttivat eniten: ”On eletty ja kestetty”

Asia nousee esiin maanantaina julkaistavassa presidentin uraa aktivistina summaavassa kirjassa: Tarja Halonen – erään aktivistin tarina. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyneet väitteet ovat suututtaneet ja satuttaneet Halosta.

Tarja Halonen ei ole innostunut muistelmien tekemisestä, mutta hänet puhuttiin mukaan kirjaprojektiin. –Olen ollut mukana kestävässä kehityksessä ja YK:ssa niin paljon, että haluan käyttää sen ajan ja energian, mitä on jäljellä tämän muutoksen tekemiseen, hän perustelee.­

10.10. 8:19 | Päivitetty 10.10. 19:43

Aktivistin elämä ei aina ole helppoa. Presidentti Tarja Halonen tietää sen omakohtaisesti kovin hyvin. Halosen oman ihon alla on edelleen raakana Setan puheenjohtajuuden vuoksi häneen lyöty leima.

– On eletty ja kestetty. Jotkut leimat pysyvät tiukemmin. Vaati se itseltäkin hieman kanttia uskaltaa lähteä puheenjohtajaksi. Vähemmistöjen puolustaminen ei siinä riittänyt, minut leimattiin myös kaappilesboksi.

Asia nousee esiin maanantaina julkaistavassa presidentin uraa aktivistina summaavassa kirjassa: Tarja Halonen – erään aktivistin tarina. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyneet väitteet ovat suututtaneet ja satuttaneet Halosta. Eniten erityisesti se, että avioliittoa Pentti Arajärven kanssa epäiltiin kulissiksi.

Halosen on vaikea ymmärtää, miksi epäilyt elivät, vaikka niille ei ollut mitään katetta hänen elämänkaarestaan: kaksi avioliittoa, Anna-tytär. Halonen katsoo huhujen hämmentäneen sitä keskeistä syytä, miksi hän tehtävään ryhtyi.

– Enemmistön pitää aina puolustaa ihmisoikeuksissa vähemmistöjä.

Halonen oli Setan puheenjohtaja 1980-luvulla. Hän saa yhä viikoittain nuorilta pyyntöjä tulla kertomaan, miten selvitään ja kestetään.

– Kyse ei ole vain siitä, kuinka hyvin ihmisoikeuksien puolustajat kestävät. Kyllä niidenkin, jotka ovat olevinaan tolkun ihmisiä, pitää avata suunsa. Sanon näin, vaikka kuulun itsekin monessa asiassa hiljaiseen enemmistöön.

Silloinen oikeusministeri Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi juhlivat itsenäisyyspäivänä Presidentinlinnassa 1990.­

Tavoitteet ja keinot. Niiden pitää olla sopusuhdassa. Näin voi kiteyttää Halosen keskeisen ohjeen nuorille aktivisteille. Hän on taustansa vuoksi sopiva henkilö vastaamaan kysymykseen, missä aktivismin rajat kulkevat.

– Ihan nuorimmille tulee usein sanottua, että tapa millä tehdään, on myös tärkeä. Kansainvälisesti on liian paljon esimerkkejä, että väkivalta ja voimakeinot voivat tuntua nopeimmalta keinolta päästä maaliin, mutta heijastusvaikutukset ovat pitkät. Sen me suomalaiset tiedämme paljon paremmin kuin muut Pohjoismaat.

Ennen kuin mennään siihen, pysähdytään puhtaaseen mielenosoittamiseen. Halonen on itse katsonut kesäkuussa 1970 Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavin vastaisessa mielenosoituksessa Helsingissä, kuinka poliisi lähellä pamputti housunlahjetta ja moottoripyöräpoliisi ajoi aivan hänen jalkojensa vierestä. Halosta ei pidätetty, monia muita kyllä.

Nyt Suomea puhuttaa poliisin kaasuaseen käyttö Elokapinan ilmastonmuutoksen vastaisessa mielenosoituksessa. Poliisi sanoo turvautuneensa siihen, koska muut keinot loppuivat. Halosesta on selvää, että tietyissä rajoissa virkavallan ohjeita tulee noudattaa.

– Meillä on aika hyvä poliisi verrattuna siihen, mitä se oli, kun olin nuori. Kansainvälisesti vertaillen se on hyvin käyttäytyvä. Toinen asia on, että aina voi tulla ylilyöntejä. Virkakunnankin kannattaa aina miettiä, mikä on fiksua.

Halosen mukaan sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) toimi aivan oikein pyytämällä tapahtuneesta selvityksen ennen johtopäätöksiä.

Presidentti Halonen on toistaiseksi ainoa presidentti, joka on kasvanut kansalaisaktivismissa. Hän on aina ollut aktiivinen kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa. Vaikka ilmastomuutoksen pysäyttäminen on tärkeää, vaarana on, että se ryöpsähtää joiltain aktivisteilta myös yli.

– Muutosliike voi mennä laidasta laitaan tasapainoa etsiessään. Kun haetaan uutta normaalia siihen liittyy myös se, että olemme pikkuisen loukkaantuneita siitä, mitä uusi sukupolvi pitää jo normaalina.

Presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi olivat Strauss-konsertissa Finlandia-talolla tammikuussa 2020.­

Palataan väkivaltaan, joka jätti Suomeen syvät arvet. Kirjassa kuvataan Suomen nousua sisällissodan traumoista Halosen perheen tarinan kautta.

Halosen mummo Ida Öfverström oli suorasanainen, mutta ei tiettävästi kova sosialisti. Hän sai neljä lasta yksinään. Sisällissodan alettua hän haki lapsineen turvaa punakaartin päämajasta: työväentalosta. Sieltä sai ruokaa.

Taistelujen vaiettu viha punaisia naisia kohtaan oli syvä. Samassa vimmassa myös Öfverströmiltä otettiin lapset pois. Halosen Lyyli-äiti kyydittiin vuoden ikäisenä lastenkotiin Karjalohjalta Lohjalle. Kaikki lapset pärjäsivät, syvät arvet jäivät.

– Ensimmäisen kerran kerron nyt julkisuudessa, kuinka pitkät varjot siitä jäivät. Väkivallan käyttäminen – joka ei aina ole oma valintakaan – johti vuosikymmenien ylisukupolviseen traumaan.

Lyyli ei tyttärelleen menneistä puhunut, hän halusi keskittyä tulevaisuuteen. Halonen sai vasta teini-ikäisenä tietää äitinsä asuneen lastenkodissa.

Äiti teroitti tyttärelleen: ”Jos jokin on väärin, pitää tehdä työtä, että asiat muuttuvat paremmaksi.” Halonen teki. Hän oli monissa tehtävissään ensimmäinen nainen.

Presidenttipari Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi sekä Martti ja Eeva Ahtisaari vilkuttivat Presidentinlinnan parvekkeelta presidentti Tarja Halosen virkaanastujaisseremonian yhteydessä maaliskuussa 2000.­

Kun Halonen päätyi Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi, oli hän punaisuutensa vuoksi liikaa joillekin Linnan työntekijöille. Joku lähti palveluksesta, linnan käytävillä todistettiin myös kiukkua siitä, että työtä piti tehdä punikin alaisuudessa. Halonen suhtautuu herättämiinsä tunteisiin ymmärtäen.

– Kyllä tämä ihan hyvä yhteiskunta silti on. Näin käy, kun haluaa muutosta ja on ensimmäinen laatuaan. Presidentiksi tuli vasemmistolainen ja päälle piti kestää, että se on nainen, vielä jonkun sortin pasifisti ja samalla ylipäällikkö. Olihan siinä nielemistä.

Halosta ennen vasemmistolaisia presidenttejä olivat olleet vain Mauno Koivisto ja diplomaattiuralta tehtävään noussut Martti Ahtisaari.

Viime presidentinvaaleissa Sdp:n oli hankala löytää presidenttiehdokasta. Halonen uskoo ehdokkaita tulevan puolueesta ”parijonossa”, kun presidentti Sauli Niinistölle ryhdytään etsimään seuraajaa.

Suomen hallituksessa istuu neljä milleniaalipuheenjohtajaa. Olisiko Suomi valmis nuorelle presidentille? Halonen muistuttaa, etteivät milleniaalitkaan kohta enää niin nuoria ole.

– Kun presidentti on yhden henkilön instituutio, mielelläni näkisin, että hänellä olisi kokemusta yhteiskunnan eri sektoreilta. Ei kyse ole niinkään fyysisestä iästä.

Presidentti Tarja Halonen sanoo kuuluvansa feminismissä vanhaan koulukuntaan, jossa sukupuolta ei alleviivattu, vaikka yhteiskuntaa yritettiinkin muuttaa.­

Palataan kirjassa kaiken rinnalla kulkevaan naiseuden teemaan. Halonen sanoo kuuluvansa feminismissä vanhaan koulukuntaan, jossa sukupuolta ei alleviivattu, vaikka yhteiskuntaa yritettiinkin muuttaa. Niinpä hän vieroksuu sukupuolen korostamista erityisesti työtilanteissa.

– Oma kokemukseni on, että sukupuolen voimakas korostaminen työ- ja neuvottelutilanteissa, joissa on sekä miehiä että naisia ei ainakaan vähennä ongelmia. Kyllä nainen ja feminiininen voi olla, ei sitä tarvitse peittää ja kulkea miesten housupuvussa.

Halosesta on kuitenkin toinen juttu kulkea sukupuolisuutta korostavissa vaatteissa. Tämä koskee niin miehiä kuin naisia.

– Yhtä hyvin mies voi kulkea liian kireissä sortseissa. Oikeanlaisessa työympäristössä se ei ole ongelma. Kysytään korkeintaan: eiks sun ole kylmä. Mutta toisaalla se voi kiinnittää vääränlaista huomiota. Minun puolestani toimittajat saavat istua studiossa punaisissa piikkareissa, mutta nähtävästi siitä on tullut must. Kaikilla pitää olla.

Halosella on vissi syy, miksi hän puhuu asiasta. Hän on nähnyt sukupuoleistamiseen liittyviä ongelmia tavatessaan nuoria.

– Uskallan puhua tästä siksi, että nuoremmassa sukupolvessa valtaosa murrosikäisistä, jotka eivät halua sukupuolensa mukaista kehitystä, ovat tytöt. Paljon useammin tytöt eivät halua tulla naisiksi kuin pojat miehiksi.

Hän on näissä tilanteissa opastanut nuoria:

– On omien korvien välissä, minkälainen kuva sinulla on naiseudesta. Eivät he niinkään halua tulla miehiksi, vaan olla sukupuolettomia. Se on vastalause ylenmääräiselle sukupuoleistamiselle. Jos pitää seitsemänvuotiaana olla bikineissä, kun se on söpöä, niin voi kysyä, mitä se mallikäyttäytyminen on.

Halosen mukaan myös nuorten arkeen liittyvän nettikiusaamisen tutkintaa ja estämistä pitäisi nostaa enemmän keskiöön.

– Se on iholle käyvä asia. Netti on osa heidän arkeaan, eivätkä he voi olla siitä erossa. Jos siinä pilataan ihmisen persoonallisuus, se on todella vakava juttu. Mihin he sitä maailmastaan pakenevat?

Presidentti Tarja Halosen toimiston seinää koristaa muistoja uran varrelta.­

Tytöttely, kähimintä ja pomottelu. Ne olivat työelämässä yleisiä, kun Halonen raivasi tietään kohti huippua. Halosen selviytymiskeino oli vanhan liiton feministinä hurtti huumori. Se ei tarkoittanut, etteikö käyttäytymistä olisi yritetty muuttaa tai ettei muita keinoja olisi.

– Olen sanonut, että hyvä huumorintaju ei ratkaise, mutta pitää hengissä. Tilanteet voivat olla hyvin vakavia ja itseen voi kohdistua hyvin epäoikeudenmukaista käytöstä aiheellista tai aiheetonta. Itsekunnioitus pitää säilyttää, mutta hurtti huumori tekee elämästä helpompaa.

Nuorella sukupolvella on toiset keinot. Me too -liike on saanut paljon aikaan, mutta on tapahtunut myös ylilyöntejä. Halosen mukaan 1960–1970-luvun aikaa ei voi suoraan verrata nykyaikaan. Ympäristö, odotukset ja yleiset normit ovat nyt toiset. Me too -liikkeen kriitikot sanovat, ettei nykyään enää uskalla harrastaa edes kevyttä flirttiä.

– Latvian entinen presidentti Vaira Vike-Friberga esitteli minut yhdessä kokouksessa hyvin: Tarja tulee maasta, jossa on vahvoja naisia, mutta miehet silti hymyilevät. Luulen, että meidän miehet osaavat pitää paikkansa ja puolensa. Tavallinen suomalainen mies näkee, onko flirtti tervetullutta vai ei.

Vanhanajan malleihin kiinni jääneiden miesten voi presidentistä tosin olla vaikeampi oppia uutta koodikieltä. Halonen on ollut tukemassa Me too -liikettä, jossain määrin. Hän pitää sitä tietyistä ylilyönneistä huolimatta hyvänä liikkeenä.

– Yhdysvalloissa tuli paljon pahempia asioita esille kuin meillä.

Halonen päätyi avaamaan elämäänsä aktivistinäkökulmasta, koska ei ole ollut innostunut kirjoittamaan omaa muistelmateosta. Idea toimittaja Katri Merikallion kirjoittamaan kirjaan tuli Ilkka ja Vappu Taipaleelta.

– Elämää on rajallinen aika. Olen ollut mukana kestävässä kehityksessä ja YK:ssa niin paljon, että haluan käyttää sen ajan ja energian, mitä on jäljellä tämän muutoksen tekemiseen.

Halonen puhuu YK:n Agenda 2030-tavoitteista. Hänet pitää lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset luottamustehtävät. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres pyysi hänet 2018 korkean tason neuvoa-antavaan rauhanvälityksen paneeliinsa.

– Kirjan idea on kertoa, että poliittinen kiivaskin keskustelu, jota katsomme on vain yksi osa. Kaikki isot muutokset, kuten nyt ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, ovat olleet käynnissä jo paljon ennen kuin ne nousevat parlamentteihin. Niistä ei tule totta, elleivät kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ole mukana.

Halosen mukaan kestävän kehityksen työ on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta sen käynnissä pitäminen on haaste. Hän vertaa tilannetta koronavirustaistoon.

– Ensin on hapuilu, sitten se käynnistyy, sen jälkeen saa pelätä, tuleeko kampanjaväsymys. Kestävän kehityksen puolella yritän olla auttamassa, että löytyisi aina uusia näkökulmia ja ihmiset pysyisivät mukana.

Seksuaalivähemmistöjen puolustaminen on Tarja Haloselle ja Pentti Arajärvelle tärkeä asia. Kuva Helsinki Pride -kulkueesta Helsingissä kesäkuussa 2015.­

Halonen katsoo koronan koetelleen maailmaa lyhyen aikaa, jos sitä vertaan esimerkiksi Suomen itsenäistymisestä liikkeelle lähteneeseen kehityskulkuun. Hän ei usko, että koronasta on tulossa ylisukupolvista traumaa.

– Sellainen ylipolvinen silta kyllä, että jos emme onnistu Agenda 2030:n kanssa, uusia pandemioita tulee aina lisää.

Halosen mukaan työtä riittää paljon niin nykyisille kuin entisille presidenteille ja pääministereille.

– Yritetään auttaa ihmisiä kiinnittämään huomiota siihen, että jokaisella on merkitystä, vaikka ei nyt mentäisi siihen, että meillä on laskuri siitä, mikä on ilmastopäästötilanne.

Juttua muokattu kello 10.20: Korjattu Tarja Halonen – erään aktivistin tarina -kirjan kirjoittajan nimi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?