Salainen unelma toteutui – toimitusjohtaja muutti maaseudun rauhaan eikä voisi enää kuvitella palaavansa entiseen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Salainen unelma toteutui – toimitusjohtaja muutti maaseudun rauhaan eikä voisi enää kuvitella palaavansa entiseen

Sadattuhannet suomalaiset haaveilevat maalle muuttamisesta.

Ennen korona-aikaa Riikka-Maria Lemminki sukkuloi päivittäin työmatkaa Lahden ja Helsingin välillä. Marketing Finlandin toimitusjohtajana työskentelevällä Lemmingillä oli myös runsaasti työmatkoja pitkin maailmaa.

Maaliskuun puolivälissä hän oli juuri palannut työmatkalta Yhdysvalloista, kun koronan ensimmäinen aalto alkoi todenteolla Suomessa. Lemmingin perheellä oli kesämökkinä vanha maalaistalo Sysmässä, ja sinne he lähtivät viettämään korona-aikaa.

Etätöistä tuli yhtäkkiä normi niin Lemmingille kuin monelle muullekin suomalaiselle. Lemmingin organisaatiolla oli ollut aiemmin toimistotilat Helsingin keskustan paraatipaikalla. Toukokuussa organisaatiosta tehtiin täysin virtuaalinen ja toimistotiloista luovuttiin. Työmatkat ulkomaille olivat jääneet jäähylle jo aikaisemmin.

Lemminki huomasi, että töitä oli helppo hoitaa Sysmän maalaistalosta käsin. Niinpä Lemminki ja hänen alakouluikäinen poikansa muuttivat vakituisesti Sysmään. 16-vuotias tytär jäi koulun vuoksi toistaiseksi Lahteen.

Maalle muuttaminen oli aina ollut takaraivossa haaveena, mutta Lemminki ei koskaan ollut uskonut, että se voisi olla mahdollista niin kauan kuin hän on työelämässä.

Viime keväänä Riikka-Maria Lemminki muutti poikansa kanssa Sysmässä sijaitsevaan kakkosasuuntoonsa.­

– Korona aiheutti sen, että mentiin mökille karanteeniin, ja työt siirtyivät virtuaalisiksi. Pian se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta, että tämähän on meidän mahdollisuus, Lemminki sanoo.

Maaseudun rauhaan ja luonnonhelmaan asettautuminen kiehtoo suurta osaa suomalaisista.

Maaseudun Tulevaisuus teetti Kantar TNS:llä viime vuonna selvityksen, jossa kysyttiin suomalaisilta, haaveilevatko he maalle muutosta. Ennen korona-aikaa tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että 41 prosenttia suomalaisista suunnittelee muuttavansa maalle tai ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi. Kyselytutkimuksen mukaan 844 000 suomalaista pohtii vakavissaan maalle muuttoa. Lisäksi suuri joukko haluaisi muuttaa maalle, mutta ei pysty.

Mutta nyt korona on mullistanut monien työelämän, kun päivät toimistossa ovat vaihtuneet etätöihin, joita voi tehdä vaikka mökiltä käsin.

 Noin 40 prosenttia suomalaisista palkansaajista tekee työtä, joka ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua, selviää Tilastokeskuksen tutkimuksesta.

Noin 40 prosenttia suomalaisista palkansaajista tekee työtä, joka ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua, selviää Tilastokeskuksen tutkimuksesta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija, talousmaantieteen dosentti Olli Lehtonen näkee, että asiantuntijatöiden lisääntyessä paikkasidonnaisuus vähenee. Toisin sanoen ei ole niin väliä, missä päin ihminen asuu ja työskentelee.

– Tämä avaa mahdollisuuksia miettiä asumista uudelleen ja suunnata maaseudulle, varsinkin, jos siellä on jo valmiina kakkosasunto.

Etätöiden teko Sysmän-kodista käsin mahdollistaa enemmän aikaa perheen kanssa.­

Kevään aikana Lukessa on analysoitu ihmisten liikkuvuutta. Vaikka tutkimus koronan vaikutuksista muuttoliikkeeseen on vielä kesken, siitä on selvinnyt, että moni lähti kaupungista etätöihin kakkosasunnolleen.

– Korona on avannut tulevaisuusikkunan siitä, mitä voi tapahtua, kun paikkariippumattomat työt lisääntyvät, Lehtonen sanoo.

– Minusta tämä pitäisi ottaa ihan vakavasti huomioon suunniteltaessa tulevaisuutta. Tässä voisi olla yksi lähtökohta maaseudun elinvoiman kasvattamiseksi.

Riikka-Maria Lemminki on ollut tyytyväinen etätöihin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Hän ei voisi enää kuvitella palaavansa täysin siihen, mitä elämä oli ennen korona-aikaa.

– En myöskään usko, että asiat palaavat täysin ennalleen, että tekisin viitenä päivänä viikossa Helsingissä töitä.

Noin 300-neliöinen vanha maatilan päärakennus on nyt Lemminkien pysyvä koti.­

Samoin työmatkat ulkomaille todennäköisesti vähenevät, mikä ei haittaa Lemminkiä tippaakaan.

– Minun pitäisi nytkin olla New Yorkissa, mutta sen sijaan minulla alkaa virtuaalipalaveri. Ensi viikolla piti olla Irlannissa – mutta enpä ole!

Maaseudulle houkutteleva tekijä on tutkimusten mukaan hyvinvoinnin hakeminen luonnonläheisyydestä.

Sitran 2020-luvun kehitysnäkymiä pohtivassa raportissa kaupungistuminen on väestöennusteiden perusteella edelleen selkeä kehityssuunta, mutta toinen kehityssuunta on niin sanottu monipaikkaisuus, eli ihmiset asuvat ja työskentelevät joustavammin useassa eri paikassa.

Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva ei halua vielä puhua mistään ilmiöstä tai trendistä, jossa kaupunkilaiset vaihtaisivat sankoin joukoin maalaismaisemaan asumaan. Tilastoissa on nähtävissä kuitenkin lievää kasvua tähän suuntaan.

– Kun miettii syitä tähän, niin koronapandemia on lisännyt luonnon arvostusta: yhä useammat haluavat asua lähellä luontoa. Jos aiemmin on ajateltu, että halutaan asua lähellä palveluita, niin se houkutin tavallaan katoaa, jos palvelut ovat kiinni, Dufva sanoo.

Myös Riikka-Maria Lemminki uskoo, että korona-aika pakottaa laittamaan elämänarvot uudelleen järjestykseen.

 Kun asuu maalla, oma hiilijalanjälki on paljon pienempi. Sen näkee ihan kulutuksestakin, kun katsoo paljonko on tullut luottokorttia käytettyä.

– Kun asuu maalla, oma hiilijalanjälki on paljon pienempi. Sen näkee ihan kulutuksestakin, kun katsoo, paljonko on tullut luottokorttia käytettyä. Ero entiseen on aivan valtava.

Elinkustannukset ovat eri luokkaa maaseudulla kuin esimerkiksi pääkaupungissa.

Lemminki kertoo, että heidän noin 300-neliöisen maatilan päärakennuksensa hinnalla ei saisi Helsingin keskustasta edes kaksiota. Lämmityskustannuksia saadaan alas varaavilla takoilla ja siirtymällä lähitulevaisuudessa maalämpöön ja aurinkopaneelien käyttöön.

– Täällä elämiseen jää rahaa.

Jo pitkään kaupunkien läheiset maaseutualueet ovat olleet elinvoimaisia verrattuna muuhun maaseutuun. Alueiden väestökehityksessä on paljon merkitystä sillä, että niin palvelut kuin infrastruktuuri ovat kunnossa. Nämä ovat tärkeitä houkuttimia kaupunkilaisille.

– Tutkimuksissa on nähty, että esimerkiksi valokuituyhteyksillä on merkitystä, kuten myös peruspalveluilla, kuten aluekouluilla. Aina silloin, kun palveluja ei kehitetä tai infrastruktuuria rakenneta ajanmukaiseksi, väestökehitys on huomattavasti negatiivisempaa, Luonnonvarakeskuksen tutkija Lehtonen toteaa.

Lehtosen mukaan olisi laajemman yhteiskunnallisen keskustelun paikka, millaiseksi Suomen yhdyskuntarakenne halutaan kehittää.

– Halutaanko, että meillä on vielä elinvoimaisia maaseudun paikalliskeskuksia olemassa vai ei. Jos palveluja ei kehitetä, alueet kehittyvät sammuneiksi alueiksi.

Juuri palveluiden toimivuus ja etenkin pieni kyläkoulu ovat olleet tärkeitä Lemmingin perheelle.

Keväällä lähiopetuksen palatessa pariksi viikoksi Lemminki laittoi ekaluokkalaisen poikansa pieneen Nuoramoisten kyläkouluun, jossa on vain 30 oppilasta.

– Se oli yksi elämäni parhaista päätöksistä, sillä poikani oppi lukemaan ja laskemaan sujuvasti parissa viikossa. Syksyllä kouluun palasi melko seesteinen kaveri, jolla edellisessä kolmensadan lapsen koulussa oli ollut jatkuvasti ongelmia, Lemminki kertoo.

– Se pistää myös miettimään, miten epätasa-arvoisessa asemassa suomalaiset lapset ovat. Toisilla on mahdollisuus käydä pieniä kyläkouluja.

Riikka-Maria Lemminki on erityisen iloinen pienestä kyläkoulusta, jonne hän saattaa poikansa aamuisin.­

Pitkien työmatkojen vaihduttua etätöihin Lemmingillä oli myös mahdollista saattaa poikansa kouluun ja olla häntä koulun jälkeen vastassa kotona.

– Sydämeni oli haljeta, kun poikani kertoi eräs aamu, että oli aina salaa unelmoinut siitä, että äiti saattaisi kouluun aamuisin.

Lemminki kertoo, että myös lääkäriin on päässyt heti tarvittaessa. Kun koira tarvitsi eläinlääkäriä, tämä otti vastaan illalla kahdeksalta työpäivän jo päätyttyä omassa kodissaan.

– En olisi ikinä voinut kuvitella tuollaista kaupungissa!

Montaa maalle muuttoa suunnittelevaa voi huolettaa, miten käy sosiaalisten kontaktien, kun elää kaukana muista ihmisistä. Lemminki torppaa tämän huolen. Maaseudun yhteisöllisyys on ollut hurmaavaa.

Sysmäläiset saavat Lemmingiltä hehkutusta. Lahdessa Lemminki ei tuntenut naapureitaan, mutta nyt monet naapurit ovat tulleet tervehdyskäynnille, usein tuliaisten kera. Myös lapsille on löytynyt kavereita, joiden kanssa yökyläillään.

 Olin hämilläni ensimmäisen parin kuukauden aikana, kun meille tuli jatkuvasti naapureita kylään.

– Olin hämilläni ensimmäisen parin kuukauden aikana, kun meille tuli jatkuvasti naapureita kylään, Lemminki naurahtaa.

– Terve järki näkyy maaseudulla kaikessa, minkä muistan omasta lapsuudesta. Täällä on aitoja kohtaamisia ihmisten kanssa. Se on ollut valtava ero vanhaan arkeen verrattuna.

Siirtyminen Lahdesta Sysmään on mennyt helpon oloisesti. Lemminki ei ole törmännyt minkäänlaisen kyräilyyn.

– Olen eniten yllättynyt siitä, että mikään ei ole yllättänyt negatiivisesti. Ihmisten ystävällisyys ja välittäminen on ollut suurenmoista. En olisi uskonut, että tämänkaltaista naapureista välittämistä ja yhteisöllisyyttä olisi vielä olemassa.

Pitkään jatkunut kaupungistuminen on tarkoittanut sitä, että väestö maaseudulla on ikääntynyt.

Lemminki huomauttaa, että maaseudulla on otettu ilolla vastaan uusi lapsiperhe.

Lisäksi Lemminki on osakkaana pyörittämässä Asikkalassa kyläkauppaa yhdessä miesystävänsä kanssa.

– Yrittäjyys on yksi keino olla osa yhteisöä.

Lemminki vinkkaa maalle muutosta haaveileville kaupunkilaisille, että tärkeintä on hankkia toimiva, talviasuttava asunto. Monessa maaseutukunnassa oma auto on välttämätön, mutta Sysmässä kulkee mukavasti myös busseja pääteiden varsilla.

Hänen mukaansa maalle muuttaessa mikään ei lopulta muutu, paitsi että elämänlaatu nousee.

Yksi arkeen jatkuvasti iloa tuottava asia on luonto.

– Ihanaahan täällä on olla. Ikkunasta kun katsoo ulos, niin siellä on naapurin lehmät pellolla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?