Asiantuntija vastaa: Toimiiko kasvomaski kaatosateessa, pakkasessa tai saunassa? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntija vastaa: Toimiiko kasvomaski kaatosateessa, pakkasessa tai saunassa?

Syyssäät ovat herättäneet kysymyksiä kasvomaskin tehoista eri sääoloissa.

Testatut suu- ja nenäsuojat toimivat suomalaisasiantuntijan mukaan hyvin vaihtelevissa sääoloissa ja antavat suojaa koronavirustartuntoja vastaan.­

8.10.2020 6:30

Maailman terveysjärjestö WHO ja Iso-Britannian kansanterveysjärjestö ovat varoittaneet koronavirukselta suojaavien hengityssuojainten tehon mahdollisesta heikkenemisestä sateella ja kosteissa oloissa. Maskien tehon heikentyminen koiranilmalla on noussut puheeksi ankaran sadejakson piiskatessa Britanniaa.

Brittiläisen King’s Collegen epidemiologian professori Tim Spector suositteli The Timesin haastattelussa yleisön valistamista maskien vaihtovälin lyhentämisestä kostealla ja märällä säällä.

Suomessa maskien suorituskykyä todentavassa VTT:ssä suhtaudutaan maskien suodatustehon heikkenemiseen brittinäkemyksiä maltillisemmin.

– Hengitysilman aiheuttama normaali kosteusrasitus pitää myös huomioida. Näkisin, että maskin sisällä vaikuttava mikroilmasto on valtaosassa tilanteista ratkaisevaa, tutkimustiimin päällikkö Hannu Salmela VTT:ltä linjaa.

Maskien tehon heikentyminen koiranilmalla on noussut puheeksi ankaran sadejakson piiskatessa Britanniaa.­

Britannia on kärsinyt viime päivät voimakkaista sateista. Salmela epäilee sillä olevan osuutta syntyneessä keskustelussa.

– Ehkä siellä on nyt kärjistynyt tilanne ja se vaikuttaa siihen, että aihe on noussut puheeksi. On muistettava, että maskeja tarvitaan eniten sisätiloissa, joissa turvavälejä ei voida pitää tai ilmanvaihto on puutteellista, Salmela sanoo.

Britanniassa terveysviranomaiset ovat väläytelleet sääriippuvaisia maskiohjeita, kuten vaihtovälin lyhentämistä sateiden sattuessa. Salmela luottaa kansalaisten terveeseen harkintaan äärimmäisten sääilmiöiden äärellä.

– Jos suoraan sataa maskiin vettä ja maski vettyy, sen suodatuskykyyn voi tulla muutoksia. Jos suodatin kastuu läpeensä, silloin se on oma lukunsa.

Siinä tilanteessa moni vaihtaa maskin kuivaan jo puhtaasti mukavuussyistä, vaikka viranomainen ei vaihdon tarpeesta erikseen muistuta.

Kolmikerrosmaskien toiminta perustuu tyypillisesti niiden keskimmäiseen kuitukangaskerrokseen, jossa on sähköinen varaus. Se nappaa tehokkaasti viruksen leviämisen estämisen kannalta keskeiset 0,65–7 mikrometrin eli millimetrin tuhannesosan luokkaa olevat partikkelit. Ajan myötä tuo varaus häviää ja sen myös suodatuskyky.

– Standardinmukaisessa testissä kirurgista suu-nenäsuojusta ilmastoidaan 85 prosenttia kosteudessa neljä tuntia. Arkielämän käyttötilanteessa suositus on vaihtaa maski uuteen noin tunnin välein. En näe tarvetta muuttaa suositusta sään mukaan.

Testattujen maskien lisäksi kansalaisten kasvoilla näkee ei-teollisesti tuotettuja niin sanottuja kansanmaskeja.

Niiden toimivuus sateella tai ylipäätään on suuri tuntematon. Lähtökohtaisesti niiden suodatuskyky on merkittävästi luokiteltuja maskeja alhaisempi ja ne toimivat lähinnä muita suojaavina pärskeiden pysäyttäjinä.

Nuori nainen suojasi itseään ja maskiaan sateelta syyskuussa Barcelonassa Espanjassa.­

Siinä missä hyväksytty kirurginen maski pysäyttää hengitysilmasta 95 tai 98 prosenttia koronan leviämistä aiheuttavista hiukkasia, puuvillaiset omatekemät maskit ovat jääneet testeissä 10-20 prosentin suorituskykyyn. Fleecekankaasta valmistettu putkihuivimaskin on testissä havaittu lisäävän pisaroiden määrää, kun kangas hajotti puhuessa irronneita suuria pisaroita suureksi määräksi pieniä.

Salmela muistuttaa, että hyväksynnän saaneet niin sanotut kolmikerrosmaskit on suunniteltu kestämään hengityksen aiheuttamaa kosteusrasitusta.

Lisäksi uloin kerros on vettä hylkivää ja se voi olla käsitelty veden imeytymistä estävällä pinnoitteella. Myös sisäpuoli on kosteutta hylkivää.

Maskien sisä- ja ulkopinnan kuitukangas on usein suorakehruumenetelmällä polypropeenista valmistettua kangasta. Raaka-aine on samaa vettä imemätöntä muovia, mistä pyykkinarut tai jään alla kuukausia vettymättöminä kelluvat verkkoköydet on punottu.

Kansanmaskien vettyminen voi olla mitä tahansa riippuen siitä, mistä lakanankulmasta maski on leikattu. Imukykyisimpiä ovat luonnonkuidut kuten puuvilla.

Sertifioitujen maskien testauksessa lähdetään siitä, että ne joutuvat tosikäytössä kosteusrasitukselle alttiiksi. Sitä aiheuttaa ihmisen uloshengityksen sisältämä vesihöyry.

­

– Standardinmukaisessa testissä kirurgista suu-nenäsuojusta ilmastoidaan 85 prosenttia suhteellisessa kosteudessa ja noin 21 asteen lämpötilassa, Salmela sanoo.

Ilman suhteellisen kosteuden arvo 85 prosenttia tarkoittaa melko kosteaa säätä, ei kuitenkaan vesisadetta. Lukema vastaa kutakuinkin ihmisen henkäyksen kosteutta. Se lienee ollut myös testistandardin laatijan lähtökohta.

Ilman kyky sitoa itseensä kosteutta laskee lämpötilan mukana. Syksyisin ja talvella ilma sisältää vähemmän kosteutta kuin testimittauksen noin 21 asteen lämpötilassa. Miten on kun mennään alle nolla-asteen kelien?

Lähtokohtaisesti maski toimii pakkasella. Kuva Sapporosta Japanista viime helmikuulta.­

Toimiiko maski pakkasessa?

Lähtökohtaisesti maski toimii.

– Jos kovilla pakkasilla hengitysilma jäätyy maskiin, niin silloin toimivuus kärsii. Kirurgisia suu-nenäsuojuksia ei testata pakkasoloissa. Hengityksensuojaimia säilytetään 24 tuntia -30 asteen pakkasessa ja saman ajan 70 asteen lämpötilassa ennen standardinmukaista testiä

– Jos maski pääsee jäätymään, niin silloin toimivuus kärsii. Maskeja ei testata pakkasoloissa, mutta ennen testiä niitä säilytetään 24 tuntia -30 asteen pakkasessa ja saman ajan 70 asteen lämpötilassa.

Toisaalta ilman kuivaminen vähentää maskin kosteusrasitusta. Koska kosteus siirtyy matalamman höyrynosapaineen suuntaan, maskin kostumisongelma ja jäätyminen lähtökohtaisesti vähenevät kun kelit kylmenevät.

Talvi ja pakkaset muuttavat myös koronavirusta levittävien pisaroiden dynamiikkaa. Kuivassa pakkasilmassa pisarat ja niissä olevat koronaviruspartikkelit saattavat muuttua helpommin pieniksi aerosoleiksi, jotka pääsevät syvälle hengityselimiin. Talvella ilman kosteus laskee myös sisätiloissa, jolla voi olla vaikutusta viruksen tartuttavuuteen.

Maskia on syytä pitää urheilutapahtumissa ensisijaisesti muita katsojia varten.­

Suojaako maski ulkoilmatapahtumissa, jos joku huutaa?

– Ulkona suojaetäisyyksien pitäminen on keskeinen keino, mutta maskia kannattaa käyttää, varsinkin jos etäisyyksien pitäminen on vaikeaa. On huomioitava että maskia pidetään ensisijaisesti muita katsojia varten, varsinkin jos aikoo osallistua tapahtumiin tositunteella, Salmela sanoo.

Jääkiekko-otteluissa maskin antama suoja korostuu, kun peliä seurataan sisätiloissa.

EN-standardin laatija on saattanut olla kaukaa viisas määrätessään maskin hengitysvastuksen laboratoriosimuloinnille ehdot. Mittauslaitteen putken halkaisija on 25 millimetriä. Se vastaa likimääräisesti kannustushuutoon mutristuneen huulen muodostamaa aukkoa ihmisen kasvoissa.

Maski päälle saunaan?

Sauna on tyypillinen sisätila, jossa vaadittavien suojaetäisyyksien pitäminen voi olla vaikeaa. Hengityksensuojaimien toimivuus tarkistetaan sen jälkeen, kun niitä on rasitettu 70 asteessa, joka esimerkiksi Ruotsissa riittää täyttämään kovan löylyn määriteltämän.

Olisiko maskin käyttöä syytä harkita julkisissa saunoissa?

– Siihen en näe tarvetta, enkä suosittele. Saunassa suhteellinen kosteus ja lämpötila nousee löylyä heitettäessä hyvin korkeaksi, eikä maskeja ole suunniteltu käytettäväksi sen kaltaisissa olosuhteissa, Salmela toppuutelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?