Jo yli 8 000 lasta ottanut yhteyttä hätächattiin – huolestuttava käänne kesän jälkeen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Jo yli 8 000 lasta ottanut yhteyttä hätächattiin – huolestuttava käänne kesän jälkeen

Kesän jälkeen vakavien, jatkotoimia aiheuttaneiden yhteydenottojen määrä on kasvanut 7–12-vuotiaille tarkoitetussa Apuu-chatissa.

Koronakriisi on lisännyt lasten hätää. Monissa perheissä vanhempien ongelmat ajavat lasten ohi.­

7.10.2020 9:30

Tähän mennessä jo yli 8 000 lasta on ottanut yhteyttä 7–12-vuotiaille tarkoitettuun Apuu -chattiin, jonka SOS-Lapsikylä avasi vappuaattona vastaamaan pienten hätään koronakriisin keskellä.

– Kun korona alkoi, aika nopeasti tajusimme, että lasten hätä jää helposti neljän seinän sisään kotiin, kun ei enää ollutkaan koulua ja harrastuksia, missä muut aikuiset kuin omat vanhemmat olisivat nähneet lapsia, kertoo SOS-Lapsikylän viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.

Kesän jälkeen vakavien yhteydenottojen määrä chatissa on alkanut tasaisesti kasvaa. Nyt viikoittain tulee yhteydenottoja, jotka johtavat jatkotoimiin: rikosilmoitukseen, lastensuojeluilmoitukseen tai yhteydenottoon sosiaalipäivystykseen.

– Selvästi joissain perheissä ongelmat kärjistyvät. Yhteydenoton syynä voi olla esimerkiksi vakavia perheväkivaltatilanteita, joissa lapsella on iso pelko siitä, että väkivalta kohdistuu häneen.

– Sieltä saattaa myös tulla yhteydenottoja, joista huomaa, että se on hätähuuto isän tai äidin puolesta, Poutanen sanoo.

Vakavien yhteydenottojen taustalla on paitsi perheväkivaltaa ja vanhempien päihteidenkäyttöä, myös kavereiden väkivaltaista kiusaamista. Chat on paljastanut, että jo pienillä lapsilla on itsetuhoisia ajatuksia. Lapsi saattaa olla huolissaan myös ystävänsä itsetuhoisuudesta.

– Meillä on ollut muutama akuutti itsemurhaepäily. Tällaisia tilanteita on lähdetty selvittämään samantien tarkemmin.

Joka kolmas lapsista kaipaa apua kaverisuhteisiin liittyviin huoliin, kuten kiusaamiseen tai yksinäisyyteen.

– Meillä ei ole näkynyt hirveästi nettikiusaaminen. Enimmäkseen se on sanallista ja fyysistä kiusaamista sekä porukasta ulos jättämistä, johon opettajien on vaikeampi puuttua.

Lasten yhteydenottojen toiseksi yleisin syy on yleinen ahdistuneisuus: se on kaksinkertaistunut kesän alusta. Ahdistukselle lapset eivät aina osaa kertoa selkeää syytä.

– He voivat sanoa, että kukaan ei välitä minusta. Lapselta voi tulla sellainen kommentti, etten jaksa elää. Minusta tuntuu hirveän ahdistavalta, että noin pienillä on tuollaisia tuntemuksia.

Moni lapsi sanoo, ettei ole puhunut huolestaan aiemmin kenellekään.

– Lapsilla on kauhea aikuisen nälkä, he tarvitsisivat enemmän aikuisten aikaa mitä on tarjolla. Pelkästään se saattaa helpottaa, että he saavat kertoa jollekin aikuisille tilanteesta, Poutanen kuvailee.

Ahdistuneisuuden jälkeen seuraavaksi yleisin syy yhteydenottoon ovat vanhempiin liittyvät huolet: esimerkiksi vanhempien päihteidenkäyttö tai perheväkivalta.

Joka viides lapsi kärsii psyykkisestä tai fyysisestä väkivallasta kotonaan.­

Tilastojen mukaan joka viides lapsi kärsii joko fyysisestä tai psyykkisestä väkivallasta kotonaan. 70 000 lasta kärsii Suomessa vanhempien alkoholinkäytöstä.

– Se tarkoittaa sitä, että lapsi ei saa riittävää huolenpitoa perheessä, koska vanhempien ongelmat ajavat lapsen ohi. Kun korona alkoi, alkoholinkäyttö kasvoi ja lastensuojeluilmoitusten määrä putosi. Silloin yritettiin miettiä, mistä tässä voisi olla kyse, koska lapsilla ei voi mennä paremmin. Koronalla on selvästi vaikutusta siihen, että lapset joutuvat hakemaan apua itselleen.

Suurin osa chatista apua hakevista on 12-vuotiaita. Jo alle 10-vuotiaatkin haluavat keskustella murrosiästä: heitä askarruttaa oma identiteetti, kehonkuva, ihastukset, pelot ja seksuaalisuus.

– Moni kysyy, olenko sopiva tai normaali. Toiset pohtivat omaa seksuaalista suuntautumistaan ja pelkäävät ottaa asiaa puheeksi omien vanhempiensa kanssa. Ne ovat aika intiimejä aiheita, ja niitä on tosi tärkeää pallotella nimenomaan aikuisen kanssa.

Lähes kolmannesosassa yhteydenotoista chatin aikuiset kehottavat lapsia keskustelemaan asiasta oman vanhemman kanssa.

– Osa ei ole tullut ajatelleeksi, että asiasta kannattaisi jutella oman vanhemman kanssa. Osa ei usko, että siitä on mitään hyötyä. Silloin yritämme miettiä, kuka muu lähellä oleva aikuinen voisi auttaa.

Ikean SOS-Lapsikylälle myöntämän lahjoituksen ansiosta Apuu-chatin toimintaa jatketaan vielä kahden vuoden ajan. Apuu-chat on auki joka päivä aamuyhdeksästä iltakymmeneen. Se löytyy Apuu.fi -nettiosoitteesta. Chatissa lasten kanssa keskustelevat SOS-Lapsikylän vapaaehtoiset ja lastensuojelun ammattilaiset.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?