Tutkija: Otsikoiden kouluväkivalta vain jäävuoren huippu – taustalla nuorten ”hiljaisuuden koodi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkija: Otsikoiden kouluväkivalta vain jäävuoren huippu – taustalla nuorten ”hiljaisuuden koodi”

Kouluväkivaltaa tutkineen Tomi Kiilakosken mukaan iso osa väkivallasta jää piiloon nuorten hiljaisuuden koodin vuoksi. Psykologian professori selittää, miksi nuoret eivät kerro väkivallasta tai kiusaamisesta aikuisille.

Tutkijan mukaan iso osa väkivallasta jää piiloon nuorten hiljaisuuden koodin vuoksi. Professori selittää, miksi nuoret eivät kerro väkivallasta tai kiusaamisesta aikuisille.

5.10.2020 6:35

Kouluissa tapahtuneet väkivallanteot ovat herättäneet viime viikkoina paljon huomiota. Tapaukset ovat nousseet uutisiin, sillä tilanne on ollut monesti niin vakava, että väkivallan uhri on tarvinnut terveydenhuollon tai poliisin apua. Todellisuudessa julkisuudessa esillä olleet kouluväkivaltatilanteet ovat vain jäävuoren huippu, sillä vain pienestä osasta koetusta väkivallasta ilmoitetaan viranomaisille.

Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski sanoi Ilta-Sanomille aiemmin, että väkivaltaa voi jäädä piiloon, koska nuoret eivät helposti kerro väkivallasta aikuisille.

– Jotkut tutkijat puhuvat hiljaisuuden koodista: eli siitä, että nuorten välisistä asioista ei saa kertoa aikuisille. Vaatii ihan erityistä luottamusta, että tapauksista kerrotaan aikuisille.

Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.

Moni kiusaamisen tai väkivallan uhriksi joutuva ei itse kerro kokemastaan, vahvistaa koulukiusaamista tutkinut Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli.

– Se voi johtua häpeästä. Voidaan kokea, että kiusaaminen on oma vika tai että sillä aiheutetaan pettymys vaikka omille vanhemmille. Toinen syy voi olla se, että ajatellaan, että jos aikuiset puuttuvat, tulos on entistä huonompi, Salmivalli kuvailee.

Salmivallin mukaan nuorten maailma on oma pieni yhteiskuntansa, jossa nuoret helposti pitävät niin negatiiviset kuin positiiviset asiat omanaan.

– Kun siirrytään lapsuudesta nuoruusikään, epäluottamus aikuisia kohtaan kasvaa.

Kiusaamisessa on paljolti kyse vallasta ja hierarkiasta, jonka huipulla olevat sanelevat normit ja sen, mitä voidaan kertoa aikuisille. Hiljaisuuden koodi voi psykologian professorin mukaan syntyä siitä, että kiusaamiseen osallistuu luokan johtajatyyppejä ja keskushenkilöitä, joiden asioihin puuttumista ei katsota hyvällä.

– Voi olla, ettei haluta olla porukan pettureita tai kantelijoita. Jos kiusaava oppilas olisi kaikkien syrjimä henkilö, hänen tekemisistään varmaan kerrottaisiin ja niihin puututtaisiin. Mutta monta kertaa kiusaavat oppilaat voivat muodostaa porukan, joka on hyvin suosittu ja jonka tekemisiä on helpompi myötäillä ja nauraa mukana kuin lähteä vastavirtaan.

Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli.

Maunulan yhteiskoulussa Helsingissä sattui kuluvalla viikolla kiusaamistapaus, jossa kahdeksasluokkalaista poikaa nöyryytettiin välitunnilla koulun pihalla. Uhrin mukaan toiset oppilaat pakottivat hänet polvistumaan maahan ja uhkasivat tappaa, jos hän ei tottelisi.

Maunulan yhteiskoulun rehtori Maija Vanhanen kommentoi yleisellä tasolla kiusaamista ja kouluväkivaltaa IS:lle. Rehtori tunnisti tutkijan esille tuoman hiljaisuuden koodin.

– Ehkä sitä on havaittavissa, ettei aikuisille kerrota kotona eikä muuallakaan siitä, mitä koulussa tapahtuu. Se on meille haaste, että yritämme rakentaa sellaista luottamusta, jolla nuori pystyy asiasta kertomaan, Vanhanen kertoi.

Joensuussa Rantakylän normaalikoulussa tapahtui viime viikolla väkivaltatilanne, jossa uhri sai pään alueelle hoitoa vaativia vammoja. Koulun sisätiloissa tapahtuneessa teossa osapuolet olivat poliisin mukaan koulun 13–14-vuotiaita oppilaita.

Rantakylän normaalikoulun rehtori Heli Lepistö ei ole havainnut, että koulun oppilaat jättäisivät kertomatta asioita aikuisille.

– Se vaatii sen, että oppilaat tuntevat opettajia sen verran, että he luottavat heihin, Lepistö miettii.

Rehtorin mukaan koulussa pidetään ryhmäytymispäiviä, joiden tarkoituksena on, että oppilaat oppivat tuntemaan toisensa ja opettajansa. Päivien aikana saatetaan esimerkiksi laittaa yhdessä ruokaa, liikkua tai pelata. Rehtorin mukaan oppilaiden ryhmäytyminen on tärkeää erityisesti nivelvaiheessa, kun oppilaat vaihtavat koulua alakoulusta yläkouluun: seitsemännelle luokalle siirtyminen on monelle iso kynnys, koska kyse on isosta muutoksesta herkässä kasvuvaiheessa.

– Siitä lähtee yhteisöllisyys ja luottamus kasvamaan. Se on kaiken koulutoiminnan perusta, eikä liity erityisesti väkivaltaan, Lepistö sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?