Miksi väkivalta räjähti käsiin kouluissa? Tutkijat, rehtorit ja poliisi kertovat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miksi väkivalta räjähti käsiin kouluissa? Tutkijat, rehtorit ja poliisi kertovat

Monissa kouluissa on uutisoitu kuluvan syksyn aikana useista vakavista väkivaltatapauksista. Mistä tapaukset juontavat juurensa ja miten väkivaltaa aiotaan kitkeä?

2.10.2020 6:02

Alkanut syksy on ollut monissa kouluissa synkkä: viime aikoina on uutisoitu useista vakavista väkivaltatapauksista, joissa toiset lapset tai nuoret ovat käyneet yhden oppilaan kimppuun. Osassa tapauksista uhri on loukkaantunut niin pahoin, että on tarvinnut jopa sairaalahoitoa.

Kukaan ei tiedä, onko väkivalta kouluissa lisääntynyt, koska asiaa ei tilastoida riittävästi, kertoo Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten tekemän ja kokeman väkivallan määrä on vähentynyt. Huolestuttavaa on se, että alle 15-vuotiaiden tekemän väkivallan määrä on nousussa, Kiilakoski sanoo.

Tutkijan mukaan kehitys voi johtaa siihen, että syntyy ikäluokka, jolle väkivalta on entistä tyypillisempää. Jos asiaan ei puututa, Suomessa menetetään trendi, jossa yhteiskunnasta on tullut entistä turvallisempi. Lasten oikeuksissa korostetaan, että lapsilla on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tutkija huomauttaa. Lapsilla on myös oikeus oppia, miten ristiriitatilanteita ratkaistaan ilman väkivaltaa.

– Se, että koulussa ja kotona koetaan väkivaltaa, ei ole uutta. Korona-aikana huolestuttavaa on ollut se, että vanhempien lapsiin ja sisarustensa toisiinsa kohdistaman väkivallan määrä on lisääntynyt merkittävästi, Kiilakoski huomauttaa.

Nuorisotutkimusseuran vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken mukaan on huolestuttavaa, että alle 15-vuotiaiden tekemän väkivallan määrä on nousussa.

Kodeissa koettu väkivalta heijastuu kouluihin, tutkija arvioi.

– Jos väkivalta lisääntyy kotona tällaisessa lockdown-tilanteessa, väkivallan kokemuksen intensiteetti kasvaa, koska ei ole muita paikkoja, joihin mennä näkemään toisenlaista elämänpiiriä.

Viime aikoina julkisuudessa esillä olleet kouluväkivaltatapaukset ovat vain jäävuoren huippu: vain pienestä osasta koetusta väkivallasta ilmoitetaan viranomaisille.

– Erityisesti nuoret eivät välttämättä kerro väkivallasta aikuisille. Jotkut tutkijat puhuvat hiljaisuuden koodista: eli siitä, että nuorten välisistä asioista ei saa kertoa aikuisille. Vaatii ihan erityistä luottamusta, että tapauksista kerrotaan aikuisille.

Tutkijan mukaan koulu on väkivallan kannalta erityinen tila, koska siellä nuoret joutuvat tapaamaan myös sellaisia ikätovereita, joita he eivät haluaisi syystä tai toisesta kohdata. Tilanne voi olla pelottava esimerkiksi taustalla piilevän väkivallan, seksuaalisen häirinnän, rasismin tai kiusaamisen vuoksi.

– Siksi koulussa täytyy olla erityisen skarppi näiden asioiden suhteen.

Koulun puuttuminen väkivaltaan ja kiusaamiseen voi olla hankalaa siitä syystä, että samat kuviot tapahtuvat vapaa-ajalla, kun kiusaaminen siirtyy sosiaaliseen mediaan.

– Toisaalta verkossa tapahtuva kiista voi leimahtaa niin, että se näkyy myös koulussa väkivaltana. Verkkokiusaaminen on siitä ikävää, että se on usein kasvotonta ja anonyymiä.

Kouluväkivalta näyttää lisääntyneen, koska tapaukset ovat olleet aiempaa enemmän esillä mediassa, arvioi koulukiusaamista tutkinut Vaasan yliopiston apulaisprofessori Niina Mäntylä.

– Edelleen kiusaamista ja väkivaltaa on liikaa. Koronan vaikutuksista ei ole tutkimusta. Se tiedetään, että lapsilla on oppimisvajetta, jota pitäisi kuroa kiinni. Myös se tiedetään, että lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet korona-aikana, Mäntylä pohtii.

–Kiusaamista ja väkivaltaa on liikaa, sanoo koulukiusaamista tutkinut Vaasan yliopiston apulaisprofessori Niina Mäntylä.

Huonot kotiolot heijastuvat herkemmin väkivaltaan. Sen sijaan kiusaajan taustalla ei välttämättä ole huono-osaisuutta, apulaisprofessori huomauttaa.

– Kiusaaminen on enemmän sosiaalisen aseman pönkittämistä. Väkivallan purkaukset ja tappelemiset ovat enemmän sellaisia asioita, joilla voi olla enemmän yhteyttä kotiongelmiin, Mäntylä sanoo.

Koulukiusaamisesta tehdyn tutkimuksen mukaan tyypillistä on ollut se, että kiusaamisesta ei jää jälkiä: aikuiset eivät ole pystyneet puuttumaan siihen, koska sitä on tehty esimerkiksi jättämällä kiusattu porukan ulkopuolelle.

– En tiedä, tuoko sosiaalinen media piikkiä tilastoon: kun teolle saadaan yleisöä, kiusaamisesta tehdään näkyvämpää.

Tutkimusten mukaan kiusaamista tapahtuu ylivoimaisesti eniten välitunneilla, mutta myös siirtymätilanteissa, oppitunneilla ja ruokatunnilla. Apulaisprofessori huomauttaa, että perusopetuslaki antaa jo nyt mahdollisuuden siirtää kiusaaja toiseen kouluun. Siitä huolimatta useimmiten kiusattu joutuu vaihtamaan koulua.

Komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, ettei kouluväkivaltatapauksia ole ollut tänä syksynä enempää kuin normaalistikaan.

– Poliisin näkökulmasta tässä ei ole kysymys poikkeuksellisesta ilmiöstä, vaan nyt nämä tapaukset ovat nousseet esiin ja keskusteluun. Sitä kautta näyttää, että näitä olisi nyt enemmän kuin ennen, Heinonen kertoo.

Heinonen myöntää, että korona-ajalla saattaa kuitenkin olla vaikutusta kiusaamistapauksiin.

– Ainoa poikkeava asia tänä syksynä verrattuna muihin syksyihin ovat tietysti nämä koronarajoitukset, jotka ovat heijastuneet nuoriin moniin tavoin.

Komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, ettei kouluväkivaltatapauksia ole ollut tänä syksynä enempää kuin normaalistikaan.

Kuluvana syksynä moni kouluväkivaltatapaus on päätynyt sosiaaliseen mediaan, kuten Snapchat-palveluun. Poliisin mukaan sosiaalinen media on muuttanut kiusaamisen luonnetta.

– Sosiaalinen media tarjoaa yhden uuden reitin sille, millä sitä kiusaamista voidaan jatkaa silloinkin, kun ei olla fyysisesti samassa tilassa, Heinonen sanoo.

Poliisissa kouluväkivaltaan ja kiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti.

– Tämäntyyppiset teot pitäisi nykyistä paremmin torjumaan jo ennakolta. Niihin pitäisi pystyä yhdessä eri viranomaisten ja myös vanhempien kesken löytämään toimivia ratkaisuja, millä tilanteet saataisiin laukeamaan.

Viime viikolla uutisoitiin Joensuun Rantakylän normaalikoulussa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta. Väkivallanteko tapahtui koulun sisätiloissa ja uhriin oli kohdistettu fyysistä väkivaltaa pään alueelle.

Uhri jouduttiin viemään hoitoon vammojensa takia. Poliisin mukaan tapauksen osapuolet ovat koulun oppilaita ja iältään 13–14-vuotiaita.

– Asia siirtyy viranomaisten käsiteltäväksi ja siihen tulee tarvittaessa lastensuojelu mukaan. Sillä tavalla saadaan tukea ja apua kaikille osapuolille, kertoo Rantakylän normaalikoulun perusasteen rehtori Heli Lepistö.

Joensuussa Rantakylän normaalikoulussa tapahtui viime viikolla väkivallanteko, jota poliisi tutkii pahoinpitelynä.

Lepistön mukaan korona-aika selittää osaltaan lasten ja nuorten pahaa oloa.

– Koronatilanne näkyy ehkä oppilaiden tuen tarpeena ja ehkä jaksamattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntymisenä, mutta en selittäisi väkivaltaa koronatilanteella.

Väkivaltatilanteisiin yritetään puuttua ennaltaehkäisevästi, toteaa Lepistö.

– Ennaltaehkäisevä työ on erittäin tärkeää. Oppilaita laitetaan ryhmiin, heille opetetaan tunnetaitoja ja puututaan kaikkiin tapauksiin matalalla kynnyksellä. Kaikki väkivalta on ehdottomasti kiellettyä.

Tällä viikolla uutisoitiin Maunulan yhteiskoulussa Helsingissä tapahtuneesta koulukiusaamistapauksesta, jossa kahdeksasluokkalaista poikaa nöyryytettiin välitunnin aikana koulun pihalla. Uhrin mukaan hänet pakotettiin polvistumaan ja uhattiin tappamisella, jos hän ei tottelisi.

Tapaus kuvattiin ja siitä levitettiin netissä Snapchat-palvelun kautta.

Maunulan yhteiskoulun rehtori Maija Vanhanen ei kommentoi koululla tapahtunutta välikohtausta, mutta toteaa yleisellä tasolla, että korona-ajalla saattaa olla vaikutusta koulukiusaamistapauksiin.

– Kouluissa toivottiin, että syksyllä pystyttäisiin palaamaan suhteellisen normaaliin, mutta mehän emme ole normaalitilassa, jos me joudumme jatkuvasti muistuttamaan säännöistä, esimerkiksi turvaväleistä ja käsien pesusta. Se hankaloittaa sitä luontevaa luokassa olemista ja yhdessä tekemistä.

Tällä viikolla uutisoitiin Maunulan yhteiskoulussa Helsingissä tapahtuneesta koulukiusaamistapauksesta.

Maunulan yhteiskoulussa koulukiusaamiseen puututaan matalalla kynnyksellä.

– Me haluamme kitkeä kiusaaminen kokonaan pois niin, että asioihin tartutaan ja käsitellään loppuun asti. Tärkeintä on se, että me tehdään sitä tunnekasvatustyötä lasten ja nuorten kanssa ja mietitään, miten pystyisimme löytämään esimerkiksi aggressiiviseen käyttäytymiseen muita ratkaisuja kuin nyrkit, Vanhanen toteaa.

Rehtori tunnistaa tutkijankin esille tuoman niin sanotun hiljaisuuden koodin.

– Ehkä sitä on havaittavissa, ettei aikuisille kerrota kotona eikä muuallakaan siitä, mitä koulussa tapahtuu. Se on meille haaste, että yritämme rakentaa sellaista luottamusta, jolla nuori pystyy asiasta kertomaan, Vanhanen kertoo.

– Myös kotien on syytä olla tästä tietoisia, että osaavat ottaa sen kotona huomioon, että kaikkea ei välttämättä aina kerrota.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?