Estonia-tutkija: Aluksen pohjassa olevasta reiästä puhuttu ainakin pari­kymmentä vuotta, mutta sitä ei ole aiemmin löydetty

Estonian kallistuminen johtui siitä, että keulavisiiri irtosi ja autokannelle pääsi vettä, tutkija sanoo.

28.9.2020 18:02

Estonian uppoamista tutkineen tutkintalautakunnan jäsen Tuomo Karppinen sanoo, että aluksen pohjassa olevasta reiästä on puhuttu ainakin parikymmentä vuotta.

– Reikää ei ole aiemmin löydetty. Tutkinnassa aluksen runkoa kuvattiin yli sata tuntia, mitään reikään viittaavaa ei löydetty.

Estonian pohjavauriot ja kyljessä olevat reikä nousivat julkisuuteen, kun uusi dokumenttisarja kertoo aluksen kyljestä löytyneestä yli neljä metriä pitkästä reiästä.

Lue lisää: Näky hylyn kyljessä löi Estonia-dokumentin tekijät ällikällä – ”Sehän on painunut täysin sisään”

  • Katkelma dokumenttisarjasta on nähtävissä yllä olevalla videolla. Sarja on nähtävissä kokonaisuudessaan Dplay-palvelussa.

Karppinen sanoo, että alusta asti onnettomuutta tutkittaessa oli selvää, että sillä hylyn puolella, joka iskeytyi meren pohjaan, on suuria vaurioita.

– Tuhansia tonneja painava laivan runko kun iskeytyy meren pohjaan, siinä syntyy vaurioita. Tiedossa on lisäksi, että hylky on liikkunut. On tullut uutta rungon osaa näkyviin.

80 metrin syvyyteen uponnut Estonia kuvattuna 1994.

Tutkintalautakunnan jäsen Heimo Iivonen lisää, että repeytymä syntyy juuri siinä vaiheessa, kun alus uppoaa pohjaan.

– Iso alus on jymähtänyt pohjaan ja siinä on ollut kiviä. Aikaa on kulunut yli 20 vuotta. Pelkkä paino saattaa jo repeyttää kyljen.

Estonian nopeaa kallistumista ei kuitenkaan mikään muu Karppisen mukaan selitä kuin se, että paljon vettä tuli nopeasti autokannelle.

Estonia kallistui Karppisen mukaan todella nopeasti.

– Nuoret miehet pakenivat portaita ylös autokannen alta. Kun he pari minuuttia kiipesivät portaita, laiva oli niin kallellaan, että oli vaikea päästä seitsemännelle kannelle, joka oli ulkokansi.

Tutkijoiden mukaan Estonia upposi keulavisiirin repeydyttyä irti laivasta kovassa myrskyssä.

Karppinen sanoo, että ensin täytyi visiirin pudota, jotta autokannelle tuli paljon vettä.

Sukeltajat varmistivat, että laivan ramppi aukesi.

– Melkein yhtä aikaa olisi visiiri pudonnut, ramppi kokonaan auennut ja että olisi syntynyt reikä alas jonnekin, se on mahdotonta.

Estonian keulaportti nostettiin merestä monitoimimurtaja Nordicalle Utön lähellä 19. marraskuuta 1994.

Uusi Estonia-dokumentti vihjaa, että ulkopuolinen voima olisi aiheuttanut neljän metrin reiän rungossa.

Heimo Iivonen ihmettelee, minkä kanssa Estonia olisi voinut merellä törmätä.

– Sukellusvene olisi ollut ainoa, jonka kanssa se olisi voinut törmätä. Se nyt on hyvin kaukaa haettu.

Iivonen sanoo, että vuosien varrella on kuultu kaikenlaisia heittoja. On väitetty, että alukseen on pantu räjähdysaineita.

– Komission puheenjohtaja aina sanoi, että taas pitää joku heitto ampua alas.

Karppinen puhuu pohjaan syntyneistä vaurioista yleisellä tasolla. Hän ei ole nähnyt yhtään kuvaa reiästä eikä tiedä, missä kohtaa reikä on.

Pohjavauriot ovat olleet tutkijoille alusta lähtien selviä. He eivät päässeet niitä kuvaamaan, koska laivan kylki oli meren pohjaa vasten.

Vauriot syntyivät vasta siinä vaiheessa, kun Estonia oli uponnut, Karppinen tähdentää.

– Pitäisi nähdä, missä kohtaa on reikä. Estoniasta pelastui ihmisiä autokannen alla olevasta hyttiosastosta. Jos siellä olisi ollut neljä metriä suuri reikä ja siitä olisi tullut vettä sisään, joku olisi tehnyt siitä jonkinlaisen havainnon.

Yli 20 ihmistä pelastui autokannen alta. Karppinen kertoo, että heistä puolet näki vettä autokannella.

Estoniasta pelastui kaksi konemestaria ja yksi konemies. He olivat onnettomuuden aikaan laivan konehuoneessa.

– He näkivät monitorista, kuinka vettä tuli autokannelle ramppien reunoilta. Siitä heillä ei ollut havaintoa, että konehuoneessa tai jossain muualla olisi ollut vettä.

ESTONIA – Mullistava löytö -dokumenttisarjan kaikki viisi jaksoa katsottavissa nyt Dplay+:ssa.

Juttua päivitetty klo 22.01: Lisätty Heimo Iivosen kommentit.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?