Kiusaaminen muuttunut entistä nöyryyttävämpään suuntaan – asiantuntijat huolissaan: ”Älkää aliarvioiko lasten konflikteja!” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kiusaaminen muuttunut entistä nöyryyttävämpään suuntaan – asiantuntijat huolissaan: ”Älkää aliarvioiko lasten konflikteja!”

Kiusaamis- tai väkivaltatilanne videoidaan entistä useammin ja ladataan sosiaaliseen mediaan kaikkien nähtäville.

Asiantuntijat ovat huolissaan koulukiusaamisesta.

23.9.2020 6:03

Koulukiusaaminen nousi jälleen vahvasti esiin maanantaina, kun kävi ilmi, että neljän 12–13-vuotiaan oppilaan epäillään pahoinpidelleen 11-vuotiaan välitunnilla Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla viime viikolla.

Teko myös videoitiin, ja video ladattiin sosiaaliseen mediaan.

Koulukiusaamista tutkivat tai ilmiön kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat sanovat, että kiusaaminen yleensäkin on muuttunut entistä nöyryyttävämpään ja häpäisevämpään suuntaan. Entistä useammassa tapauksessa pelkkä kiusaamisteko ei enää itsessään riitä, vaan koko tapahtumasarja videoidaan ja ladataan kaikkien nähtäville someen.

– Se voimistaa vaikutuksen, leimaa ja lisää häpeää. Kiusattu ei pysty hallitsemaan, kuka kiusaamisen näkee, julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta sanoo.

Niina Mäntylä.

– Jos video on nolo tai nöyryyttävä, se on ihan kauheaa lapsen kouluympäristölle, kiusaamiseen puuttuvan hankkeen hankepäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapset ry:stä sanoo.

Kiusaamisesta voi pahimmillaan aiheutua pitkälle aikuisuuteen kestävät mielenterveysongelmat.

Kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius Mannerheimin Lastensuojeluliitosta sanoo, että turvaverkoissa on reikä juuri kyseisten lasten osalta.

– Miten tuetaan lapsia, joille on noin käynyt? Kuka tukee toipumista ja tarjoaa voimaannuttavaa terapiaa niille, jotka ovat joutuneet tällaisen teon kohteeksi, jonka jälkeen sosiaalisissa ympäristöissä voi ahdistaa ja esimerkiksi omaan luokkaan voi olla vaikea mennä? Helenius kysyy.

Jenni Helenius.

Kaikista kiusaamisista fyysisen kiusaamisen osuus on hyvin pieni mutta se näkyvin osa.

– Suurin osa on nimittelyä ja porukan ulkopuolelle jättämistä. Myös sellainen on yleistä, että lapsi pelkää päivittäin, vaikka joka päivä ei tapahtuisikaan mitään. Hän pelkää odottaa sitä seuraavaa kiusaamistilannetta, Mäntylä sanoo.

Aseman Lapset tekee työtä kaikista haastavimpien kiusaamistapausten parissa. Sellaisten, joissa on ollut pitkittynyttä kiusaamista tai mukana on ollut väkivaltaa ja joissa koulun omat keinot ovat loppuneet.

Turkka sanoo, että järjestö on käsitellyt kohta 200 kiusaamistapausta.

– Ei ole ollut sellaista tapausta, jota ei ole saatu ratkaistua vähintään aselevon tasolle. On mukana muutama sankaritarinakin. Jos saamme noin 30 tapausta hoidettua vuodessa, niin siinä tulee aika monta syrjäytymisen alkua estettyä, Turkka mainitsee.

Turkka sanoo, että KiVa-kouluprojekti on ihan hyvä väline oikeaan aikaan ja oikein käytettynä. Isoin kompastuskivi kiusaamistapausten selvittelyssä kuitenkin on, jos tulehtunut tilanne yritetään sopia liian kiireellisesti ilman, että taustoja tunnetaan kyllin tarkasti.

Vaikka kyseessä olisi vain yhden kiusaajan ja kiusatun välinen asia, taustalla on aina muitakin henkilöitä, erilaisia ajatuksia, historiaa ja muita kiusaamiseen johtaneita tekijöitä.

– Kuuntelemme ensin pitkään, mitä on tapahtunut ja mikä vaikuttaa mihinkin. Nämä ovat hyvin kompleksisia asioita, ne pitää tutkia todella tarkkaan. Yritämme päästä niin lähelle juurisyytä kuin mahdollista. Vasta sen jälkeen alamme taklata asiaa kuntoon, Turkka kertaa.

Heikki Turkka.

Jokainen kiusaamistapaus on omanlaisensa. Kahta samanlaista ei ole. Turkka sanoo, että joitakin yhteisiä erityispiirteitä niihin yleensä liittyy: oppimisvaikeuksia, vaikeita sosiaalisia suhteita ja haastavia perhetilanteita.

– Jos ei tunne tilannetta, ei kannata koskaan ratkaista sitä sokkona! Sama pätee, jos pelkää väärinymmärryksiä tai -olettamia. Emme ole ratkaisseet yhtään tapausta, ennen kuin olemme tutustuneet siihen tarkasti.

Turkka on huomannut, että kouluissa voidaan yleisesti huonommin kuin ennen.

– Kouluista on tullut useiden satojen oppilaiden laitoksia, ja kiire on kasvanut. Erityiskoulut ja -luokat on poistettu kokonaan, ja erityisopetusta kaipaavat oppilaat ovat nyt siellä samoissa isoissa luokissa.

Turkka näkee, että kouluilla on hyvin harvoin keinoja ratkaista vähänkään monimutkaisempia kiusaamistapauksia.

– Koulujen yhteydenpito vanhempien kanssa on lapsenkengissä. Jos ajatellaan vaikka jonkin konfliktin sovittelutilannetta, niin siellä ovat osapuolten vanhemmat, jotka eivät todennäköisesti ole koskaan tavanneet toisiaan ja koulu myös vetäytyy tietosuojan taakse, ettei kaikkea voida kertoa. Oman urani aikana vain pari huoltajaa ei ole antanut lupaa tietoihin, kun olen kysynyt, eli kouluilla ei edes yritetä tehdä asioita paremmin, Turkka näpäyttää.

Turkka painottaa sitä, että kiusaamistilanteessa kaikki tarvitsevat tukea, niin kiusattu mutta myös kiusaaja.

– Rankaisu on osoittautunut erittäin toimimattomaksi keinoksi. Jälki-istunto on oppilaiden keskuudessa ihan vitsi, ja jos puhutaan koulusta erottamisesta, niin lapsi tarvitsee tukea, ei erottamista.

Mäntylä pitää KiVa-projektia hyvänä siltä kantilta, että se ottaa huomioon koko ryhmän, kiusaajan ja kiusatun lisäksi tilanteen ulkopuoliset ja sivustaseuraajat.

– Fakta kuitenkin on, että taustalla ovat ihmiset, jotka projektia toteuttavat. Kouluissa tapahtuu kuitenkin kaikenlaista, ja he päättävät, mitä priorisoidaan: onko nollatoleranssia ja kuinka tehokkaasti puututaan. Kyse on myös asenteista, Mäntylä sanoo.

– Älkää aliarvioiko lasten konflikteja. Lapsen elämä on yhtä tärkeä ja arvokas. Ne pitää hoitaa yhtä vakavasti kuin aikuisten konfliktit! Turkka painottaa.

Helenius toivoo, että kiusaamistilanteen näkevällä lapsella olisi rohkeutta puuttua tilanteeseen heti.

– Usein kiusaaja on vahva vallankäyttäjä, jota joko ihaillaan tai pelätään ja joka käyttää valtaansa väärin. Tai hän kiusaa, koska pelkää itse jäävänsä ulkopuolelle. Mistä löytyisi se ensimmäinen rohkea, joka uskaltaisi sanoa ”tuo on väärin, lopeta!”. Se antaisi tilaisuuden jollekin toisellekin sanoa saman asian tai hakea aikuisia apuun, Helenius mietti.

Kiusatun toipumisessa kaltoinkohtelun jälkeen tärkeää on luottamuksen palautuminen erilaisissa ihmissuhteissa. Molempien osapuolten kokemusten ja tunteiden käsittelylle tulee antaa aikaa, jotta vihan tai katkeruuden sijaan syntyisikin tuntemus luottamuksesta ja toivosta jälleen.

– Tarvitaan hyviä ja luottamuksellisia kokemuksia vuorovaikutustilanteissa ja kannattelevaa turvaverkkoa, Suomen Mielenterveys ry:n lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen yksikön päällikkö Anniina Pesonen sanoo.

– Hyvät peruspilarit ovat ennaltaehkäisevä suunnitelma kiusaamista vastaan, mielenterveystaitojen opettaminen, turvallinen ryhmäytyminen ja asiantunteva jälkihoito, Pesonen lisää.

Anniina Pesonen.

Asiantuntijat pitävät hyvänä, että kouluissa on alettu opettaa mielenterveys- ja tunnetaitoja. Mielenterveystaitojen systemaattinen harjoittelu kouluissa tukee oppilaiden empatia-, tunne- ja kaveritaitoja sekä itsetuntemusta ja avun pyytämisen ja puheeksi ottamisen toimintakulttuuria.

– Sikäli tilanne on tunnistettu, professori Mäntylä iloitsee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?