Asiantuntijoilta tukea hanhien ”buffetpelloille” – ”Ovat hyvin oppivaisia” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijoilta tukea hanhien ”buffetpelloille” – ”Ovat hyvin oppivaisia”

Hallituksen ehdotus valkoposkihanhien omista pelloista on herättänyt runsaasti keskustelua. Asiantuntijoiden mukaan hanhet löytävät kyllä niille osoitetut ruokapaikat.

Hallituksen hanhityöryhmä ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan ruokailualueiden eli lintupeltojen perustamista,­

21.9. 19:21

Valkoposkihanhet aiheuttivat viime keväänä poikkeuksellisen ankaraa tuhoa Itä-Suomessa. Moni pohjoiskarjalainen viljelijä joutui pahaan ahdinkoon hanhien syötyä ison osan kevään nurmisadosta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) ja ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) asettama hanhityöryhmä, niin sanottu hanhinyrkki ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan hanhille osoitettujen ruokailualueiden eli lintupeltojen perustamista. Lisäksi hanhinyrkki kannustaa maatalousyrittäjiä hakemaan poikkeuslupia hanhien karkottamiseen ja ampumiseen.

– Ehdotukseni hanhipelloista on huvittanut suuresti. Kun linnuille varataan alueet, ne hakeutuvat sinne eivätkä tuhoa viljelyksiä. Viljelyksiltä valkoposkihanhia karkotetaan aktiivisesti, Mikkonen kirjoittaa Twitterissä.

– Hanhipelloilla ne saavat olla rauhassa. Ruotsin kokemusten perusteella tiedetään lintujen oppivan nopeasti suosimaan niille varattuja alueita. Minun ei siis tarvinne lähteä pystyttelemään hanhille opasteviittoja, ympäristöministeri jatkaa twiittiään.

Ympäristöministeri Mikkosen ehdotus on herättänyt runsaasti keskustelua ja huvitusta.

Esimerkiksi Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo piruilee esitykselle Twitter-tilillään:

– Sipoossa nurmikollani on kymmeniä valkoposkihanhia. Ensi kesänä ne sitten osaavat mennä vihreiden osoittamalle pelloille. Ei tämä voi olla näin vaikeata, Harkimo twiittaa.

Kansanedustaja Heikki Vestman (kok) puolestaan pitää ehdotusta järjettömänä.

– Valkoposkihanhi ei tarvitse buffetpeltoja, se tarvitsee haulikkoa, Vestman sanoi eduskunnassa.

Ilta-Sanomat kysyi asiantuntijoilta, osaavatko hanhet suunnistaa niille osoitetuille ruokapaikoille ja buffetpelloille. Aika näyttää, sanoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

– Lintupeltoja on perustettu jo aiemmin kurjille ja joutsenille. Sen tiedän, että Ruotsissa niitä on ja siellä on onnistuttu. Se, miten meidän olosuhteissa käy, kun hanhien määrä on niin valtava, en osaa ennustaa, Härkönen pohtii.

Toistaiseksi Pohjois-Karjalassa hanhipeltoja ei ole. Härkösen mukaan ensi vuonna nähdään, miten pellot käytännössä toimivat.

– Ajatuksena on, että kun on poikkeuslupia pyyntiä varten, hanhet säikkyisivät ja siirtyisivät sellaisille pelloille, joilla saavat olla rauhassa. Iso kysymys on, minkälaista pelto on. Ne menevät sellaisille pelloille, joilla on niille sopivaa ravintoa, Härkönen kertoo.

Valkoposkihanhet suosivat viljapeltojen sijaan vajaan kymmenen senttimetrin mittaista ruohoa.

– Hanhipeltojen tarpeeksi on arvioitu tuhansia hehtaareja. Missä on soveltuvia peltoja ja millainen tukijärjestelmä on niiden suhteen, aika näyttää.

Hanhet oppivat tunnistamaan niille osoitetut pellot, Suomen Ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos kertoo.

– Kokeneemmat linnut opettavat toisille sen. Muuttajat käyttävät jo nyt vakiintuneita peltoalueita. Jos alue tehdään lintupelloksi, jolloin siellä on ravintoa, eikä niitä häiritä, linnut oppivat sen ihan varmasti, Mikkola-Roos vakuuttaa.

Vanhemman tutkijan mukaan on oleellista, että pellot sijaitsevat hanhia houkuttelevalla paikalla: niiden ei tule olla aivan metsän reunassa petojen vuoksi ja yöpymisjärven tulee olla kohtuullisen lähellä.

– Täytyy olla kokonaisvaltaisesti suunniteltu, mihin peltoja perustetaan.

Hanhet ovat levähtäneet Suomessa laajalle alueelle 2010-luvulla ilmastonmuutoksen vuoksi. Linnut ovat myös oppineet, että Venäjän puolella pellot ovat menneet huonompaan kuntoon. Toisaalta keväät alkavat aiempaa aikaisemmin.

– Se tulee kokemusten kautta. Kun on turvallinen ja ravintorikas paikka, ne alkavat käyttää sitä.

Viime kevät oli tutkijan mukaan poikkeuksellinen monesta syystä: Etelä-Suomessa ei ollut lumitalvea ollenkaan, joten hanhet pääsivät tulemaan hurjan aikaisin. Pohjois-Karjalasta pohjoiseen oli valtavasti lunta, mutta etelämpänä ei ollut riittävästi kasvillisuutta.

– Hanhet ovat hyvin oppivaisia. Ne kiertävät ja etsivät sopivaa ruokapaikkaa. Jos siellä on hanhipelto, kyllä ne sen löytävät.

Hanhien häirintä ei toimi, jos linnuilla ei ole paikkaa, missä on ruokaa, Mikkola-Roos huomauttaa.

– Häirintään on monia keinoja. Vihreä laser on tehokas, mutta se on kallis. On pelättimiä ja leijoja, jotka eivät kauhean toimivia. Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt ampumislupia jo yli 6000 hanhelle.

Vanhempi tutkija vahvistaa, että lintupeltoja tarvitaan paljon, sillä hanhia voi olla syksyllä levähtämässä puoli miljoonaa.

– Lintupeltoja tarvitaan keväällä, koska silloin haitat ovat suurimmat. Silloin pitäisi olla nurmea.

Mikkola-Roos uskoo, että moni maanviljelijä antaa peltonsa mielellään hanhille, mikäli saa sadosta korvauksen. Samaan aikaan karjatiloilla pitää olla rehua.

– Kevään ensimmäinen nurmisato on hurjan tärkeä, eikä se saisi mennä hanhien suihin. Jos viljellään nurmia, joilla hanhet saavat olla, ne pystyttäisiin pitämään poissa niiltä nurmilta, jotka ovat elintärkeitä karjatiloille.

Muualta maailmasta lintupelloista on kokemusta. Esimerkiksi Hollannin hanhikanta on noin neljä miljoonaa. Siellä rannat ovat laitumina, jotta peltoviljelmät pysyvät rauhassa.

– Pohjanmeren valtioilla on kaikilla näin, koska hanhimäärät ovat niin paljon isommat. Hollannissa isompi ongelma on lentoturvallisuus, koska hanhet eivät saa olla lentokenttien lähellä. Siellä poistetaan hanhia sulkasatoaikaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?