Kun Amorellan vauriot ovat selvillä, Neptun ja Jupiter pääsevät töihin – tällainen hinausurakka on edessä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kun Amorellan vauriot ovat selvillä, Neptun ja Jupiter pääsevät töihin – tällainen hinausurakka on edessä

Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että Viking Amorellan hinaus ja korjaaminen saattaa olla lähes rutiinitoimenpide.

21.9. 18:39

Sunnuntaina karille ajanut Viking Amorella makaa savipohjassa Järsön saaren edustalla Ahvenanmaan saaristossa, mutta matkustajalaivan siirtämistä suunnitellaan jo.

Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses kertoi aiemmin MTV:lle, että laivan vauriot ovat pääasiassa laivan rungossa koneiden edessä. Potkureissa ei kaiketi ole suuria vaurioita, vaikka yksi niistä tiettävästi osui poijun kettinkiin.

– Vesi on päässyt yhteen osastoon, mutta useamman osaston alla on kaksoispohja. Siinä pohjassa on useamman osaston alla vettä, Hanses sanoo MTV Uutisille.

Toimitusjohtaja Jan Hanses, Viking Line.­

Ennen kuin karille ajautunut alus voidaan siirtää, täytyy tehdä koko joukko tutkimustöitä. Vaurioiden laatu ja sijainti täytyy selvittää ja vuodot joko tukkia tai ehkäistä muulla tavalla. Sukeltajat ovat tutkineet alusta ja kuvanneet sen pohjaa sunnuntain ja maanantain aikana.

Amorellan pelastaminen on uskottu hinausyhtiö Alfons Håkansille. Tehtävään lähtevät hinaajat Neptun ja Jupiter ja niiden viisihenkiset miehistöt. Operaatiota johtaa yhtiön pelastustiimi, joka koostuu kahdesta päälliköstä, sukeltajista ja korjausmiehistä. Mukaan lähtee myös sukellustukialus Jehu miehistöineen.

Yhtiön toimitusjohtaja, merikapteeni Joakim Håkans kertoo Ilta-Sanomille, että laivojen hinaaminen on kärjistettynä varsin yksinkertaista puuhaa.

– Laitetaan köysi väliin ja hinataan.

Tosiasiassa tilanne on monimutkaisempi. Ensin laivan sisään päätynyt vesi täytyy saada pois. Håkans kertoo, että vaihtoehdot ovat käytännössä pumppaaminen ja paineistaminen. Paineistamisessa laivan tankkeihin puhalletaan hallitusti paineilmaa niin, että sisälle tullut vesi tulee samasta reiästä ulos.

Paineistaminen on kätevä ratkaisu siksi, että silloin laiva voidaan hinata pois paikkaamatta reikiä väliaikaisesti. Håkans vertaa tätä veteen ylösalaisin työnnettyyn ämpäriin.

– Sama tekniikka toimii laivoissakin, mutta tankkitopin (laivan kaksoispohjan) täytyy olla tiivis. Jos ämpärissä on reikä, niin vesihän tulee sisälle. Laiva on vielä aika paljon ämpäriä isompi, joten on siinä omat haasteensa, Håkans sanoo.

Merenkulkuyhtiö Alfons Håkansin johtaja Joakim Håkans.­

Todennäköisesti Amorella hinataan Naantalin korjaustelakalle, mutta Håkansin mukaan tästä ei vielä ole tehty lopullista päätöstä. Sen tekee tekee laivan omistaja ja vakuutusyhtiö.

Naantali sijaitsee varsin lähellä, mutta hinauksessa kestäisi Håkansin arvion mukaan päivän.

– Eihän nämä koskaan rutiinioperaatioita ole. Jokainen tehtävä on ihan omanlaisensa.

Lähes rutiinitoimenpide

Viking Amorella karahti pohjaan samalla Hjulgrundin kapeikolla myös seitsemän vuotta sitten joulukuussa vuonna 2013. Tuolloin vahingon suuruus oli parin miljoonan euron luokkaa.

Amorellan on ilmoitettu olevan poissa liikenteestä kaksi viikkoa, mutta toimitusjohtaja Hanses uskoo, että realistinen arvio on noin kuukausi.

Vuosina 2008–2016 Naantalin korjaustelakan toimitusjohtajana työskennellyt, nyt eläkkeellä oleva Hans Sundqvist arvioi Ilta-Sanomille, että Amorellan korjaaminen on suurella todennäköisyydellä lähes rutiinitoimenpide.

– Jos on vain teräsvaurioita ja potkurit ja potkuriakselit ovat ehjiä. Sitten se on raakaa terästyötä.

Sundqvist kertoo, että laivojen rungot rakennetaan yhteen hitsatuista teräslevyistä. Korjaustyössä vaurioituneet teräslevyt leikataan irti ja niiden tilalle vaihdetaan uudet.

Sundqvist korostaa, ettei tiedä Amorellan vaurioiden laajuudesta, mutta pitää varmana sitä, että vaurioiden suuruus on ainakin kymmeniä tonneja terästä.

– Meilläkin oli aikanaan tapauksia, jossa uusittiin jopa toistasataa tonnia terästä. Se tietysti vie oman aikansa.

Töitä vaikeuttaa aina se, jos vaurioita on polttoainetankeissa. Silloinhan ne täytyy tyhjentää ja puhdistaa kaasuvapaiksi, ettei hitsatessa tapahdu onnettomuuksia. Tankeissa voi olla vaurioita siitä huolimatta, vaikka polttoainetta ei olisikaan vuotanut, Sundqvist kertoo.

Sundqvist kertoo, että pohjakosketukset ovat jääneet viime vuosikymmeninä harvinaisemmiksi, sillä laivaväylien merkitseminen on parantunut ja laivojen käytössä oleva elektroniikka monipuolistunut. Vielä 1990- ja 1980-luvuilla isoja karilleajoja tapahtui melkeinpä vuosittain, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?