Onnettomuus­tutkintakeskus aloitti tutkinnan – Amorellan edellinen haveri lähes samassa paikassa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Onnettomuus­tutkintakeskus aloitti tutkinnan – Amorellan edellinen haveri lähes samassa paikassa

Alustavassa tutkinnassa puhutellaan aluksen vastuuhenkilöitä.

20.9. 19:08

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on aloittanut alustavan tutkinnan koskien Viking Linen Amorella-aluksen karilleajoa.

Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo, että näin suuren aluksen karilleajo on Suomessa harvinainen tapahtuma. Edellisestä kerrasta on lähes seitsemän vuotta.

– Erikoista on se, että kyseessä oli sama alus ja se sattui hyvin samoilla vesillä.

Karilleajo tapahtui Nurmen mukaan hyvin lähellä vuoden 2013 onnettomuuspaikkaa. Hän huomauttaa, että vanhemman onnettomuuden syynä oli sähkökatkos, jonka takia alus menetti hetkeksi ohjailukykynsä.

– Se, että sähköjen menetys tapahtui juuri tuolla kohdin, oli sattumaa. Tämän päiväisen onnettomuuden syyhyn on vielä mahdotonta ottaa kantaa.

Varustamon mukaan turmaa edelsi silloin osittainen sähkökatko, jolloin moottorit ja ohjaus lakkasivat toimimasta. Myöskään aluksen apumoottorit eivät käynnistyneet, koska niille tehtiin samaan aikaan huoltotöitä.

Varustamo kertoi, että työntekijöiden välinen väärinkäsitys johti tuolloin siihen, että huoltotöihin ryhdyttiin kapealla saaristoväylällä. Koska apumoottorit eivät käynnistyneet, aluksen ohjaus menetettiin ja alus ajautui karille.

Syyskuussa 2009 taas sähkövika jätti aluksen ajelehtimaan tunniksi ilman sähköjä. Aluksen koneet ja pääasialliset ohjauslaitteet lakkasivat toimimasta. Sähkökatkos johtui silloin polttoainejärjestelmän sähköviasta.

Nurmen mukaan alustavassa tutkinnassa selvitetään ensin mitä on tapahtunut, minkä perusteella voidaan nimittää oikeanlainen tutkintaryhmä varsinaiseen tutkintaan. Nurmi arvioi, että ryhmä saadaan kasaan muutamassa päivässä.

– On tärkeää varmistaa, että kaikki tarvittavat tallenteet saadaan tutkintaan käyttöön. Aluksen VDR-tallenteesta nähdään, miten alusta on ajettu, miten koneita on käytetty ja miten eri tekniset järjestelmät ovat toimineet.

Myös meriliikennettä valvovan VTS-keskuksen ja Meripelastuskeskuksen tallenteet ovat myös tärkeitä.

– Alustavassa vaiheessa puhutellaan myös avainhenkilöitä, jotka ovat olleet vastuussa aluksen ohjailusta, Nurmi kertoo.

Otkes tiedotti asiasta Twitterissä:

Turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg kuvailee Suomen saaristoa poikkeukselliseksi.

– Saaristoväylät ovat ahtaita, eikä siellä ole hirveästi tilaa, jos jotain odottamatonta sattuu. Suomalaiset merenkulkijat ovat kuitenkin tottuneet siihen. Sekä laitteisto että osaaminen ovat tilanteen tasalla.

Stenberg huomauttaa, että onnettomuusreitillä kulkee matkustajalaivoja toistakymmentä kertaa päivässä ja karilleajot ovat harvinaisia. Hänen mukaansa Suomessa on arvioitu, että pahin onnettomuusskenaario on Helsingin edustalla, jossa on risteävää liikennettä.

– Matkustajalaivojen lisäksi Suomenlahdella on vilkas kauppaliikenne, minkä takia yhteentörmäykset ovat siellä todennäköisempiä kuin saaristossa. Onnettomuuden mahdollisuutta ei voi kuitenkaan missään tapauksessa sulkea pois.

Stenbergin mielestä sunnuntain onnettomuudessa toimittiin taitavasti.

– Laiva vietiin matalaan, ettei lisävahinkoja syntyisi.

Seuraa tapahtumien etenemistä täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?