Myrsky oli yksi ankarimmista 2000-luvulla – pelastus­laitokset kertovat, mitä tuhoa Aila sai aikaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Myrsky oli yksi ankarimmista 2000-luvulla – pelastus­laitokset kertovat, mitä tuhoa Aila sai aikaan

Puiden kaatumiset työllistivät pelastuslaitoksia, vakavia vaaratilanteita ei ole tullut tietoon.

Myrsky teki tuhoja ja koetteli muun muassa lauttaliikennettä eri puolilla maata.­

18.9. 12:40

Suomen yli pyyhkineen syysmyrsky Ailan aiheuttamia vaurioita paljastuu vielä päivien ajan, mutta soittokierros pelastuslaitoksille kertoo tuhojen jääneen pelättyä vähäisimmiksi.

Vakavia ihmisten terveyttä tai omaisuutta uhanneita vaaratilanteita ei ole paljastunut. Lukumääräisesti tehtäviä oli runsaasti, mutta ne olivat tyypillisesti puiden kaatumisia tai vaurioituneiden kattorakenteiden korjaamisia tai muita vähäisiksi luonnehdittavia tehtäviä.

Kesämökeillä ja metsissä mahdollisesti aiheutuneet tuhot selviävät lähipäivinä, kun ihmiset pääsevät arvioimaan omaisuudelleen aiheutuneet tuhot. Viranomaisten korviin tulleet tiedot eivät ole toistaiseksi hälyttäviä.

– Tämä oli hieman normaalia voimakkaampi syysmyrsky, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Heikki Kervinen luonnehti vallinnutta tilannetta alueellaan.

Helsingin Vuosaaressa kova tuuli kaatoi puun tielle.­

Kun syysmyrskyt aiheuttavat Länsi-Uudenmaan alueella 100-200 välitöntä puuttumista vaativaa tehtävää, Aila-myrskyn aikana tehtäviä kirjattiin 220.

– Mittavia vahinkoja ei ole tiedossa, kaatuneita puita raivattiin ja muutamia kattopeltejä käytiin kiinnittämässä

– Tätä ei voi verrata Tapani-myrskyyn, silloin tehtäviä oli yli tuhat.

Tapaninpäivänä 2011 iskenyt Tapani-myrsky oli kestoltaan ja voimakkuudeltaan eri luokkaa. Suomessa tuhojen suuruudeksi arvioitiin 35 miljoonaa euroa.

– Aila-myrsky menee ehkä viiden ankarimman myrskyn joukkoon 2000-luvulla, Kervinen arvioi.

Porin Reposaaressa oli yksi lukuisista myrskyn kaatamista puista.­

Selkämeren rannikolla Satakunnassa selvittiin myös pelättyä vähemmällä, mutta kiirettä piti. Porin ympäristössä pelastustehtäviä sateli vajaan 12 tunnin aikana 350.

– Puiden kaatumiset työllistivät, talojen päälle kaatuneita piti sahata pois ja peltikattoja kiinnitellä, päivystävä palomestari Perttu Kuhanen Porista summaa.

– Ei tämä Tapani-myrskyn tuhoihin yllä, mutta on kyllä viime vuosien rajuimpia, Kuhanen muistelee.

Porin ja Rauman välillä on vanhastaan tiukka kilpailu aiheesta kuin aiheesta. Niin myös pelastuslaitosten tehtävien välillä.

– Torstaina kello 14 mennessä meillä oli 143 tehtävää, Porissa vain 135, Raumalla majaansa pitävän Ala-Satakunan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Kari Kankaanpää sanoo.

Tehtävät olivat tuttuja myös muualta: satunnaisia puiden kaatumisia teille tai taloja päin.

– Ei henkilö- tai merkittäviä omaisuusvahinkoja, Kankaanpää tiivistää.

Elli Raumalta sai huomata uimatikkaiden saaneen kyytiä.­

Kiirettä piti aina kello 18 saakka, jonka jälkeen tuuli ja siitä johtuvat vahinkoilmoitukset hellittivät.

– Kiireisin vaihe kesti vajaat 12 tuntia, mikä oli huomattava ero Tapani-myrskyyn nähden, joka kesti paljon kauemmin.

Tuulen vaikutusalue siirtyi Ailan päivän mittaan etelään ja itään. Varsinais-Suomessa puustoa lakosi teille ja useiden pysäköityinä olleiden autojen päälle.

– Noin 400 tehtävää, mutta ei vakavia tilanteita omaisuudelle tai ihmisten terveydelle. Räystäitä irtosi, valomainoksia lähti lentoon, liikennemerkkejä kaatui ja sen sellaista, päivystävä päällikkö Mika Viljanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta vetää yhteen syysmyrskyn saldoa.

Nauvon ja Paraisten välinen lautta taisteli myrskyä vastaan.­

Rannikolla tuhot jäivät pelättyä vähäisemmiksi, koska tuulen suunta oli pääosin pohjoisesta.

Turun laaja saaristo Nauvon, Korppoon ja Kustavin seudut selvisi myräkästä melko hyvin.

– Sopimuspalokunnat olivat valmiudessa jo myrskyn tullessa. Ja saaristossa on kokemusta jokasyksyisistä myrskyistä, Viljanen linjaa.

Pinjan auto ei onneksi mennyt lunastuskuntoon Tampereella.­

Pirkanmaalla myrsky aiheutti tehtäviä ruuhkaksi asti.

– Tehtäviä oli todella paljon, me kirjasimme 250 keikkaa, vuorossa ollut päivystävä päällikkö Martti Huhtala Pirkanmaan pelastuslaitokselta sanoo.

Huhtalan mukaan Aila-myrsky oli vaikutuksiltaan yksi ankarimpia Pirkanmaata koetelleista myrskyistä.

– Meillä ilmoituksia alkoi tulla jo puoli neljän aikaan yöllä ja kiirettä piti ilta seitsemään.

Luonteeltaan tehtävät olivat tyypillisiä: puiden kaatumisia sähkölinjoille ja kulkuväylille sekä rakennusten päälle. Aila-myrskyn tunnuskuvaksi muodostui Rauhanniemen uimarannasta myrskyävään veteen pyrkivä mies. Video oli Huhtalalle tuttu, mutta vesipelastustehtäviin ei hälytyksiä tullut kuin yksi.

– Vene upposi Ikaalisten satamassa, mutta vesille ei tarvinnut lähteä. Se oli hyvä.

Pirkanmaan länsiosissa tuuli aiheutti enemmän tuhoja kuin idässä, mutta sähkökatkot puolestaan osuivat pahimmin maakunnan itäisiin osiin.

Vinosti Suomen yli kohti kaakkoa ja Pietaria kulkenut matalapaineen keskus ja tuulet jättivät Pohjos-Karjalan rauhaan. Aila-myrskyä tuskin huomattiin Joensuun korkeudella.

– Kello 17 mennessä oli tullut kymmenen tehtävää ja illalla sitten ihan yksittäisiä. Vähän tavallista enemmän tuuli. Melkolailla tavallinen päivä, päivystävä palomestari Jani Nevalainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta tiivisti Aila-myrskyn päivän.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?