THL:n Salminen: Korona ei ole niin vaarallinen kuin pelättiin – ”Se, miltä korona näytti keväällä, ei ihan pidä paikkansa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL:n Salminen: Korona ei ole niin vaarallinen kuin pelättiin – ”Se, miltä korona näytti keväällä, ei ihan pidä paikkansa”

Koronan kokonaisvaikutus pitää arvioida uudelleen, sanoo Mika Salminen.

15.9. 5:59

Korona ei ole niin tappava tauti kuin vielä keväällä pelättiin.

Todetuista tapauksista pienempi osa vaatii nykyisin sairaalahoitoa. Koronaan kuolleiden määrä on laskenut kevään piikin jälkeen.

– Korona on yhä vakava tauti, mutta paljon pienemmälle osalle tartunnan saaneista kuin alkuun yleisesti arvioitiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoo.

THL:n Salminen sanoo, että koronan kokonaisvaikutus täytyy arvioida uudelleen. Keväällä korona näytti paljon vaarallisemmalta taudilta kuin se on osoittautunut. Keväällä ei Suomessa ollut kuvaa, mikä on oireiden kirjo.

– Se miltä korona näytti keväällä, ei ihan pidä paikkansa. Keväällä näytti siltä, että ne ihmiset, joilla on korona, ovat aika sairaita.

Yhteiskunnassa on THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen mukaan opittu elämään koronan kanssa ja suojelemaan paremmin riskiryhmäläisiä.­

Salminen kertoo keskustelleensa tilanteesta espanjalaisten kollegoiden kanssa.

– Kun Espanjassa keväällä 47 prosenttia todetuista tapauksista vaati sairaalahoitoa, nyt sairaalahoitoa tarvitsee vain 4 prosenttia. Sairastuneita on myös opittu hoitamaan paremmin. Kuolleisuus on Espanjan uudessa aallossa reippaasti alle 1 prosenttia.

Salminen lisää samaan hengenvetoon, ettei hän halua vähätellä taudin vakavuutta. Osalla ihmisistä korona on vakava, erityisesti ikääntyneillä.

Yhteiskunnassa on Salmisen mukaan opittu elämään koronan kanssa ja suojelemaan paremmin riskiryhmäläisiä.

– Keväällä monessa maassa oli pula suojavälineistä. Tuetun asumisen muodoissa ei pystytty testaamaan henkilökuntaa sillä tavalla kuin nykyisin. Henkilöt, joilla ei ollut käytännössä oireita, eivät voineet tietää tartunnastaan.

Monessa maassa syntyi laitosepidemioita. Korona levisi nopeasti yksiköissä, joissa oli heikkokuntoisia ikäihmisiä.

Jos tilannepäivitys on tarpeen, mitä pitäisi tehdä koronan torjunnan osalta. Pitäisikö yhteiskuntaa avata rohkeammin?

– Tasapainoilua tarvitaan varmasti. Liian rohkeasti ei ainakaan vielä ole syytä edetä, mutta jos nyt nähty tilanne jatkuu eikä suhteellinen kuolleisuus kasva, niin on uudelleen pohdinnan aika. Riskiryhmien suojelu ei saa kuitenkaan missään vaiheessa vaarantua, Salminen vastaa.

Maailman Terveysjärjestö WHO:n tilastosta näkee, että koronakuolleisuus on laskenut Euroopassa rajusti kevään piikin jälkeen. Todettujen tartuntojen määrä on sen sijaan kääntynyt kesällä nousuun kevään notkahduksen jälkeen.

THL:n Salminen sanoo, että keväällä jo ennustettiin, että näin tulee käymään. Alun piikin jälkeen kuolleiden määrä laskee.

Hänen mukaansa yleensä uusissa ilmenevissä taudeissa alussa korostuvat vakavat tapaukset. Syntyy kuva, että tauti aiheuttaa väestössä suurempaa kuolleisuutta kuin todellisuus on.

– Alkuun missään ei ollut testauskapasiteettia seuloa ihmisiä, kuten nyt tehdään.

Diagnoosikapasiteetti on nyt aivan toisella tasolla kuin keväällä. Nykyisin löytyy suurempi osa oikeista tapauksista. Taudinkuva tarkentuu.

– Nyt on isompi haavi ja löydetään suurempi osa. Keväällä meillä oli varmaan moninkertainen tapausmäärä kuin tilasto näyttää. Niitä ei pystytty testaamaan.

Diagnoosikapasiteetti on Mika Salmisen mukaan nyt aivan toisella tasolla kuin keväällä. Kuvassa koronatestauspiste Turun satamassa.­

Suomessa koronatestausten määrät ovat moninkertaistuneet. Kun kevään koronapiikin aikana tehtiin 2 500 testiä päivässä, nyt testejä on 10 000–14 000 päivässä.

– Kun keväällä kaikkein korkeimman piikin aikana tehtiin 17 testiä ja löytyi yksi tartunta. Nykyisin tehdään noin 400 testiä, että löytyy yksi, Salminen vertaa.

Suomessa ihmisiä on kehotettu hakeutumaan testeihin jo pienemmistä nuhaoireista. Laajemmat testaukset ovat tuoneet esille nuoremmat tapaukset. He ovat joko oireettomia tai lieväoireisia.

WHO:n Euroopan-johtaja Hans Kluge on varoittanut, että kuolleiden määrä voi Euroopassa kääntyä nousuun loka-marraskuussa.

WHO:n Euroopan-johtaja Hans Klugen mukaan kuolleiden määrä Euroopassa voi kääntyä nousuun loka-marraskuussa.­

THL:n Salminen sanoo, että tämä on mahdollista.

– Emme voi sitä poissulkea. Viiveellä se tulee, mutta nyt se viive on ollut aika pitkä. Sairastumisesta menee keskimäärin kaksi kolme viikkoa, kun kuolemantapaukset alkavat lisääntyä.

Koronarokote ei Salmisen mukaan kertaheitolla ratkaise tilannetta. Vielä ei tiedetä, mikä on rokotteen teho.

– Ikävä kyllä tuppaa olemaan niin, että vanhemmilla ihmisillä teho on vähän huonompi.

Salminen lisää, ettei yhdessä yössä tapahdu kaikkien rokottaminen.

– Siinä menee varmasti aikaa ja yleensä menee sellaista aikaa, ettei kaikkia tarvittavia rokotteita saada kerralla maahan. Ne tulevat eri vaiheissa. Kaikki nämä kysymykset ovat vielä auki.

Salminen varoittaa, että koronan kanssa pitää elää vielä pitkään.

Vaikka tämän vuoden puolella saataisiin rokote, joka on todettu turvalliseksi, pelkässä logistiikassa menee aikaan.

– Vaikka tietenkin toivomme epidemian hiipumista keväällä, niin täytyy vahvasti varautua siihenkin, että kesäänkin asti voidaan epidemian kanssa joutua pärjäämään. Ja voi mennä pidemmällekin, jos tulee haasteita tai yllätyksiä. Tämä pandemia on niitä useaan otteeseen tarjonnut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?