Mauno Koivisto jätti salaperäisen Barbaran kylmästi Tellervon vuoksi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mauno Koivisto jätti salaperäisen Barbaran kylmästi Tellervon vuoksi

Mauno Koivisto jätti walesilaisen Barbaran kylmällä kirjeellä.

Tellervo ja Mauno vapaalla. Tutustuttuaan Tellervoon Mauno kirjotti walesilaiselle Barbaralle jäähyväiskirjeen.­

7.9. 6:16

Mauno Koivisto teki valinnan tutustuttuaan tulevaan puolisoonsa Tellervo Kankaanrantaan. Hän lähetti walesilaiselle Barbaralle kirjeen, jossa ilmoitti, että heidän välillään ei ole rakkautta.

Mauno ja Barbara tutustuivat toisiinsa vuonna 1950, kun Koivisto oli nuorena miehenä työleirillä Englannissa poimimassa mansikoita.

Ilmeisesti tapaaminen teki vaikutuksen, sillä Koivisto kirjoitti päiväkirjaansa tammikuussa 1951:

”Näin vapaa en ole tosiaan ollut koskaan ja olen tyytyväinen. Vai liekö Barbara oikeassa: You sound as if you feel unsatisfied being satisfied (kuulostaa, että tyytyväisyys saa sinut tuntemaan itsesi rauhattomaksi)”.

Koivisto vieraili myös Barbaran kotikaupungissa Swanseassa Walesissa. Hän matkusti kesällä 1950 muutenkin ympäri Britanniaa.

Tapio Bergholmin uudessa kirjassa Kiihkeä Koivisto (Otava) kerrotaan Koiviston matkaromanssista. Barbara jää kuitenkin salaperäiseksi, sillä hänen sukunimensä ei ole tiedossa. Mauno ja Barbara kävivät vilkasta kirjeenvaihtoa, jota on säilynyt. Erokirjeestä Barbaralle on olemassa kopio.

Tellervon ja Maunon romanssi alkoi 5.12.1950, kun he tapasivat Turussa kadulla tanssiaisia etsiessään. Suhde muuttui nopeasti vakavaksi. Jo maaliskuussa 1951 he kihlautuivat.

Mauno Koivisto kirjoitti Barbaralle Walesiin tylyt sanat, että heidän välillään ei ole rakkautta. Jos olisi ollut, Koivisto ei olisi palannut matkaltaan Suomeen.

Barbara olisi halunnut jatkaa yhteydenpitoa ja lähetti kirjeen, jossa hän kertoi haaveilevansa matkasta kesäolympialaisiin Helsinkiin vuonna 1952. Hän lähetti Koivistolle vielä joulukortinkin.

Koivisto ei nuorempana ollut mikään luontainen naistenmies, vaan ilmeisesti enemmän ujonpuoleinen. Koiviston äiti kuoli hänen ollessaan lapsi, mikä jätti pitkät varjot. Uskovaisen isän synkät puheet avioliitosta eivät olleet rohkaisevia.

Koivisto kehitteli omia teorioita. Rintamalla ollessaan hän kerran aloitti puhdetöiden ohessa keskustelun miesten ja naisten suhteista toveriensa kanssa. Koivisto selitti kiihkeästi, että miehen ja naisen välillä ei voi olla rakkautta vaan vain intohimoa. Koivisto puhui niin tohkeissaan, että veisti vahingossa puukolla valtimoonsa.

Kun Koivisto oli rintamalla, hänen Joel-veljensä ja Julia-siskonsa yrittivät järjestellä Maunolle lomaseuraa sekä kirjeenvaihtoystävättäriä. Mauno painotti erikseen, että tarjokkaiden pitäisi olla sellaisia, jotka eivät häntä ennestään tuntisi.

Vuonna 1945 hän ihmetteli päiväkirjassaan: ”Miksi ihmeessä huonoilla miehillä on melkein aina hyvä vaimo ja päinvastoin.”

Hän kuitenkin mainitsi muutamasta ihastuksestaan.

Ongelmat loppuivat Tellervon tapaamiseen. Koivisto kirjoitti päiväkirjaansa:

”Ennen olin kyllin viisas arvostelemaan rahattomina ja kortteerittomina avioituvia kavereitani. Nyt olen itse samassa pisteessä.”

Mauno ja Tellervo vihittiin kesäkuussa 1952. Liitto kesti Mauno Koiviston kuolemaan asti vuonna 2017.

Mauno Koivisto rentoutuu Sigtunassa vuonna 1953. Opiskelu avasi köyhän työläiskodin pojalle uuden maailman.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?