Suomelle tappio EU:n lyijyhaulisodassa – metsästys­asiantuntija kertoo, mikä kiellossa oikein on ongelmana

”Tämä on tosi monimutkaista.”

Suomi kielsi vesilintujen metsästyksen lyijyhauleilla jo vuonna 1996, mutta lyijyhauleja on käytetty edelleen sekä kanalintujen että pienriistan metsästyksessä. Kuvituskuva.

6.9.2020 8:55

Suomi kärsi torstaina rökäletappion EU:n ”lyijyhaulisodassa” vastustaessaan kosteikkoalueilla metsästyksen lyijyhaulikieltoa.

Suomen joukkueessa pelasivat Malta, Tsekki, Unkari ja Slovakia.

Malta tunnetaan yleisesti maana, jonka metsästäjien sanotaan vähän kärjistetysti ampuvan huvin vuoksi kaikkea, mikä lentää ja on pienempi kuin lentokone.

BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa ilmoitti Helsingin Sanomissa häpeävänsä ”itäblokki-osastoon” leimaantuneen Suomen puolesta.

HS:n mukaan Metsästäjäliitto oli tyrmistynyt päätöksestä.

Suomi kielsi vesilintujen metsästyksen lyijyhauleilla jo vuonna 1996, mutta niitä on käytetty sekä kanalintumetsällä että pienriistaa kuten jäniksiä vastaan.

Lyijy aiheuttaa vesilintujen ravintoon joutuessaan hitaita ja tuskallisia myrkytyksiä, kun periaatteessa sen on tarkoitus tappaa kohde välittömästi sen jälkeen, kun se on saatettu liikkeelle tähdättynä haulikuurona.

IS pyysi Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partasta vääntämään rautalangasta, mistä liiton ”tyrmistyksessä” on kyse.

Mikä on vaihtoehto lyijyhauleille?

– Teräs, kupari, vismutti, volframi, tinasinkki.

Eikö niillä tipu kanalintu?

– Totta kai tippuu. Teräs olisi järkevin korvaava vaihtoehto, koska se on hinnaltaan samaa luokkaa kuin lyijyhaulipatruunat, mutta sen kovuus asettaa vaatimuksia haulikoille. Meillä on paljon vanhoja haulikoita, jotka eivät kestää kovaa teräshaulimateriaalia.

– Vismutti on ihan hyvä, se on vain aika kallis, viisi kertaa kalliimpaa.

Eli pitäisi jättää joka viides laukaus (laskelma ei välttämättä vastaa matematiikan lakeja) ampumatta, niin pysyisi omillaan?

– Kyllä, jos näin ajatellaan.

Eikö sitä aina ajatella, että ei se saalis ole niin tärkeä, vaan ulkoilu?

– No joo, mutta tätä voi miettiä myös eläinsuojelullisesta näkökulmasta, että patruunat, joilla ammutaan, toimivat.

Eikö vismutti toimi?

– Kyllä se toimii, mutta jos aina sanotaan, että... vanhoihinkin haulikoihin on saatavilla miedompia teräslatauksia, mutta ne eivät ole niin tehokkaita...

– Tämä on tosi monimutkaista.

Eikö vesilintu kuitenkin putoa kunniallisesti? Siellähän lyijy kiellettiin kauan sitten?

– Kyllä, se on kielletty.

Onko siellä ollut putoamisongelmia?

– Ehkä alkuaikoina, kun patruunat eivät olleet niin kehittyneitä, mutta kyllä ne nykyisin jo ovat.

Eikö samoja voi käyttää kanalinnuille?

– Kyllä voi, ei se ole ongelma.

Jos kysyisin näin, että mikä tässä sitten on se ongelma?

– Ongelma on se, että teräs on kova materiaali ja aiheuttaa ehkä sen uuden haulikon ostamisen. Ja jos käytetään pehmeämpiä, niin se hinta.

– Ja kolmas ongelma on, että lukuun ottamatta Metsähallituksen metsiä, kovien materiaalien käyttö ei ole sallittua.

Kuka sen kieltää?

– Yksittäinen maanomistaja tai metsäyhtiö.

Paljonko kieltoja on?

– En osaa sanoa pinta-alallisesti, mutta Metsähallitus omistaa maista 30 % ja he sallivat sen (teräs) kaksi vuotta sitten, mutta kaikilla muilla se taitaa olla kielletty.

Miksi?

– Teräs aiheuttaa (puunrungoissa) ongelmia sahanterälle. Lyijy on pehmeämpää. Vismutti on kevyempää kuin lyijy. Volframi olisi raskas, mutta se on älyttömän kallista ja maksaa jo kymmeniä kertoja enemmän.

Mainitsit haulikoiden vanhuuden. Eikö samoja haulikoita käytetä sorsametsällä vai onko kanalintumetsästäjät takapajuisempia?

– Ei välttämättä, mutta saatat olla jäniksen metsästäjä etkä käy sorsastamassa.

Eikö sorsanmetsästys ole yleistä kansanhuvia?

– Kolmasosa metsästäjistä käy vesilinnustamassa. Joku voi metsästää pelkkää jänistä, joku kaikkia, ja heillä on yleensä kalusto kunnossa.

Tässä oli ongelma myös kosteikon määritelmä?

– Kyllä, se Ramsarin (kosteikkojensuojelusopimus) sopimus on niin laaja ja soveltuu huonosti meille.

Miksi?

– Se on epämääräinen, koska suot ja turvemaat kuuluvat Ramsarin piiriin. Nyt jos kuljet vaikka kivennäismaalla ja olet ihan tavallinen ihminen, niin sinun pitäisi osata tietää, milloin se vaihtuu turvemaaksi.

– Siinä on myös se sadan metrin suojavyöhyke, joten vaikka kävelet kivennäismaalla, se voi olla jo suojavyöhykettä. Se istuu huonosti tavallisen kansalaisen toimintaan.

Ei siellä varmasti ole paljon valvontaa?

– Ei, mutta eikö ole huono lähtökohta tehdä laki, jota ei voi noudattaa?

Eikö ole huono lähtökohta olla tekemättä lakia, koska sitä ei voi täydellisesti valvoa?

– Aivan, ja Suomihan vastusti sitä. Eikä se (kosteikon määritelmä) ole ongelma vain Suomessa, vaan myös Ruotsissa ja Norjassa, vaikka Norja ei ole EU-maa.

Jättikö Ruotsi meidät taas yksin kuten Talvisodassa ja vielä epämääräiseen seuraan, kun siellä on kuuluisa lintujahtimaa Malta ja vanhaa itäblokkia?

– Ruotsissa ei ehkä kuunneltu sidosryhmiä. Me teimme Suomessa aika paljon töitä tässä asiassa.

Näillä mennään sitten?

– Näillä mennään ja katsotaan, ottaako Suomi totaalisen lyijyhaulikiellon ja saa vuoden lisää siirtymäaikaa vai kaksi vuotta ja Ramsar-määritelmä.

– Me kannatamme jälkimmäistä, koska se mahdollistaa vielä tietyillä alueilla lyijyllä ampumisen.

HS:n haastattelussa BirdLifen Aki Arkiomaa muistutti EU-tasoisen kosteikkoalueiden lyijyhaulikiellon suojelevan Suomessa pesiviä muuttolintuja lyijymyrkytyksiltä muuttomatkansa varrella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?