Tältä näyttää tarkkaan varjellussa laboratoriossa, jossa tehdään suomalaista koronarokotetta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tältä näyttää tarkkaan varjellussa laboratoriossa, jossa tehdään suomalaista koronarokotetta

IS vieraili kuopiolaisyhtiössä, joka voisi valmistaa virusvektorirokotetta vaikka koko Pohjoismaiden tarpeisiin.

5.9.2020 7:30

Teräs kiiltelee kaksinkertaisen lasin toisella puolella. Seinät, lattiat ja pöydät ovat valkoisia ja kliinisen hohtavia. Tämä on puhdastila, jonka poistoilma suodatetaan ja jätevedet käsitellään. Jopa rikkoutuneet lamput vaihdetaan ulkokautta, teknisestä tilasta laboratorion yläpuolelta.

IS pääsi torstaina tutustumaan FinVector Oy:n bioturvallisuustaso 2:n laboratorioihin Savon sydämessä, Kuopiossa.

Yhtiöllä on Itä-Suomen yliopiston kampusalueella neljässä kerroksessa tehokkaita pienoistehtaita: bioreaktoreihin sijoitettuja soluviljelmiä. Ne tuottavat arvokasta tavaraa, geeninsiirtotekniikalla muokattuja ihmisen adenoviruksia, jotka kerätään kahden viikon tuotantojakson jälkeen talteen ja puhdistetaan.

Tarkasti valvotut ja vakio-oloihin eristetyt tuotantolinjat on kehitetty syöpälääkkeen valmistukseen, mutta samalla menetelmällä voidaan tehdä myös koronavirusrokotetta. Ja sille on nyt kova maailmanlaajuinen tarve.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala ja FinVectorin toimitusjohtaja Giuseppe Carloni kehittävät yhtiön virusvektorituotantoa Kuopiossa.­

FinVectorin perusti akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala 1990-luvun alkupuolella. Yhtiö on kasvanut yhdeksi maailman parhaista ja kapasiteetiltaan suurimmista virusvektorilaboratorioista, jossa voitaisiin valmistaa koronavirusrokotetta vaikka koko Suomen väestölle – jopa kaikkien Pohjoismaiden tarpeisiin. Teknologia siihen on valmiina, ja kapasiteettia on enemmän kuin riittävästi.

– Tämä on teollisuutta, ei mitään pienen mittakaavan laboratoriotyötä, Ylä-Herttuala kuvaili IS:lle puhdastiloja esitellessään.

Ylä-Herttualan, akatemiaprofessori Kari Alitalon ja Helsingin yliopiston virologian professorin Kalle Sakselan kehittämä kotimainen virusvektorirokote on edennyt jo eläinkokeisiin, jotka saataneen valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Valmiiksi Ylä-Herttuala ei rokoteaihiota kuitenkaan vielä kuvaa.

– Rokote on valmis vasta sitten, kun se on testattu ihmisillä.

Muokattu adenovirus toimii rokotteessa vektorina eli kuljettimena. Tai Troijan hevosena, niin kuin Ylä-Herttuala sanoo; tavallisen, nuhakuumetta aiheuttavan adenoviruksen sisällä on koronavirustautia aiheuttavan sars-cov-2:n perimäainesta.

Soluihin päästessään nuo kriittiset genominpätkät herättävät ihmisen immuunipuolustuksen toimimaan covid-19:ää vastaan.

– Ensimmäiset versiot ovat jo valmiina. Teemme niitä useampia kaiken varalta, jotta voimme valita parhaan. Niissä on tiettyjä molekyylieroja, joita on tarkkaan suunniteltu.

FinVectorilla on puhdastiloja neljässä kerroksessa Itä-Suomen yliopiston kampusalueella Kuopiossa. Laboratoriot ovat hermeettisesti eristettyjä ja niissä on alipaine, jotta ulos ei pääse mitään asiaan kuulumatonta.­

Kolmen proffan kotimainen virusvektorirokote on periaatteessa samankaltainen kuin tämän hetken lupaavimmaksi kuvattu länsimainen rokoteaihio: Oxfordin yliopiston yhdessä lääkejätti AstraZenecan kanssa kehittämä valmiste, kauppanimeltään AZD1222.

Se on edennyt jo viimeisiin, laajoihin niin sanottuihin faasi 3:n ihmiskokeisiin, joihin rekrytoidaan kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia koehenkilöitä.

Ylä-Herttuala korostaa, ettei FinVector yritä kiilata Oxfordia ja AstraZenecaa markkinoilta.

– Sakselan-Alitalon-Ylä-Herttualan yhteistyö ei tähtää kilpailuun AstraZenecan kanssa, akatemiaprofessori sanoi torstaina.

 Jos hätä tulee, on Suomen kansan ja veronmaksajien hyvä tietää, että me pystymme tekemään vastaavan rokotteen itse.

Vaikka AstraZeneca saisikin rokotteensa valmiiksi ja hyväksytyksi jakeluun ensi vuonna, nousee esiin tuotanto-ongelma. Kenelle sitä riittää?

Euroopan unioni on tehnyt valmisteesta 300 miljoonan annoksen esiostosopimuksen, johon sisältyy optio 100 miljoonan annoksen lisähankinnasta. Pelkästään EU:n alueella on kuitenkin noin 450 miljoonaa ihmistä, ja Yhdysvalloissa 330 miljoonaa – muusta maailmasta puhumattakaan.

– Suomi kyllä varmaan saa sitä rokotetta, mutta veikkaan, että sitä jaetaan maailmalla eri tavoin, vähän riippuen siitä, kuka mihinkin on panostanut. (Yhdysvaltain presidentti Donald) Trump lupasi ostaa kaiken jo itselleen, Ylä-Herttuala pohti.

Suomelle käy todennäköisesti niin, että terveysviranomaisten on pakko jakaa niukkuutta ja aloittaa rokotukset terveydenhuollon henkilöstöstä ja riskiryhmistä. Muu kansa saa rokotuksen sitten, kun valmistetta tulee lisää, jos tulee.

– Tätä taustaa vasten kun ajattelee: meillä on tuotantoteknologia ja koko osaaminen kehitetty valmiiksi 20 vuoden aikana. Jos hätä tulee, on Suomen kansan ja veronmaksajien hyvä tietää, että me pystymme tekemään vastaavan rokotteen itse.

Geenimuokattuja adenoviruksia kasvatetaan bioreaktorin sisällä solukossa. Yksi tuotantosykli kestää valmisteluineen reilut pari viikkoa.­

Periaatteessa FinVector voisi myös valmistaa lisenssillä AstraZenecan virusvektorirokotetta, jos se osoittautuisi hyväksi ja turvalliseksi.

– Hehän ovat ilmoittaneet ihan julkisesti, että tuotantokapasiteetti on rajallinen eri puolilla maailmaa. Ei ole kaukaa haettua, että sitä valmistettaisiin Kuopiossa, jos valtio haluaa AstraZenecan lisenssin. Virukset ovat hyvin saman tyyppisiä.

Suomalaisprofessoreiden ja Oxfordin aihioissa on eroja. Ensimmäinen on se, että suomalaisaihio käyttää ihmisen adenovirusta, Oxfordin aihio simpanssin. Ylä-Herttuala selittää, miksi:

– Heillä on siihen patentti. Jos joku haluaa käyttää sitä, siihen tarvitaan lisenssi. Millä hinnalla? En tiedä.

– Sen käyttäytymisestä ihmisessä ei olla ihan varmoja. Jos kuitenkin halutaan, täällä voisi tehdä Pohjoismaihin rokotteen. En lupaa sitä, mutta teknisesti se olisi täysin mahdollista.

AstraZeneca on ilmoittanut, ettei se ainakaan aluksi tavoittele voittoa rokotteellaan. Isot kansainväliset lääkeyhtiöt eivät kuitenkaan tee hyväntekeväisyyttä, vaan bisnestä.

– Hintalappu tulee perässä jossakin vaiheessa, Ylä-Herttuala arveli.

Toinen ero on siinä, että suomalaisrokote on kehitetty annosteltavaksi nenäsuihkeena, Oxfordin aihio pistoksena lihakseen. Nenäsuihkeessa rokote menee elimistöön samaa reittiä kuin koronaviruskin: suoraan hengitysteihin.

Entä sitten Venäjän ja Kiinan pitkälle edenneet hankkeet? Molemmat valtiot valmistautuvat jo laajoihin rokotuskampanjoihin, vaikka rokotteiden laajaa testausta ei ole saatu päätökseen.

Ylä-Herttuala ei asiantuntijana halua kommentoida niitä, sillä esimerkiksi Venäjän Sputnik V -rokotteesta ei ole julkaistu edes ensimmäisten testien tuloksia.

Valmiita, hyvin testattuja, tehokkaita, turvallisia ja myyntiluvan saaneita rokotteita joudutaan vielä odottamaan ensi vuoden syksyyn, Ylä-Herttuala arvioi. Edes AstraZenecan hanke ei luultavasti ole valmis jakeluun alkuvuodesta.

– Jonkinnäköiset faasi 3:n tulokset saadaan vuoden loppuun mennessä, ehkä. Mutta jos ne on tehty vain yhdessä populaatiossa tai suppealla ihmisryhmällä, niitä vaaditaan ehkä lisää, akatemiaprofessori arvioi.

 Epidemia, joka sulkisi yhteiskunnan niin kuin keväällä, ei ole enää todennäköinen. Sen verran on opittu tämän viruksen kautta elämään.

Kolmen professorin kotimainen vaihtoehto voi siis olla vielä kova sana.

– Siinä vaiheessa mekin olemme aika hyvin mukana kisassa – riippuen ihan siitä, mitä eläinkokeet vuoden loppuun mennessä kertovat.

Lopuksi lohdullinen sana kokeneelta rokotetutkijalta.

– Epidemia, joka sulkisi yhteiskunnan niin kuin keväällä, ei ole enää todennäköinen. Sen verran on opittu tämän viruksen kautta elämään, Ylä-Herttuala sanoi.

Artikkelia muokattu klo 11.30 ja 17.10: Lisätty tietolaatikko.

FinVector Oy on ollut aina kansainvälisessä omistuksessa

FinVector Oy on Kuopiossa toimiva biotekniikkayhtiö, jonka erikoisalaa on geenilääkkeiden kehitys ja tuotanto. Liikevaihto viime vuonna oli 25,1 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää noin 220 henkilöä.

1. FinVectorin perusti professori Seppo Ylä-Herttuala vuonna 1993 nimellä Ark Therapeutics. Yhtiö kansainvälistyi vuonna 2001, kun sen omistajaksi tuli sveitsiläinen Frederik Paulsen -säätiö. Säätiön taustalla on ruotsalainen Paulsenin lääketehtailijasuku, jonka omistuksiin kuuluu muun muassa Ferring Pharmaceuticals.

2. FinVector kehittää geenilääkettä virtsarakon syövän hoitoon. Lääke on lisensioitu Ferringille. Ylä-Herttualan, professori Kari Alitalon ja professori Kalle Sakselan työryhmän kehittämän koronavirusrokotteen oikeudet sen sijaan ovat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistolla. FinVectorilla on mahdollisuus toimia rokotteen sopimusvalmistajana.

3. Varatoimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan FinVectoria on vuosien saatossa rahoitettu lähes 200 miljoonan euron arvosta ulkomaisella pääomalla. Avustuksia yhtiö on saanut historiansa aikana noin 10 miljoonaa euroa. Niistä puolet on tullut Euroopan unionista. Summaan sisältyy noin 3,5 miljoonaa euroa teknologiarahoittaja Tekesin (nyk. Business Finland) lainoja, jotka yhtiö on jo maksanut takaisin.

4. Nykyisin FinVectorin omistajaksi on merkitty Sveitsiin rekisteröity holdingyhtiö Trizell SA Group, joka hallitsee FinVectorin lisäksi brittiläistä biotekniikkayhtiötä Trizell Ltd:tä. FinVector ja Trizell Ltd toimivat läheisessä yhteistyössä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?