Venäläistä koronarokotetta testattiin menestyksekkäästi – lisää työtä kuitenkin tarvitaan, sanoo asiantuntija - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Venäläistä koronarokotetta testattiin menestyksekkäästi – lisää työtä kuitenkin tarvitaan, sanoo asiantuntija

Sputnik-koronarokotetta testattiin 76 ihmisellä.

Maailmalla on tällä hetkellä kehitetty koronavirusta vastaan noin 234 eri rokoteaihiota, joista tuoreimman tiedon mukaan 39 on kliinisissä, eli ihmisillä tehtävissä tutkimuksissa.­

4.9.2020 20:44

Venäjällä kehitetyn Sputnik-koronarokotteen ensimmäisissä testeissä kaikki rokotetut alkoivat kehittää vasta-aineita virukselle rokotuksen jälkeen eikä merkittäviä sivuvaikutuksia ilmennyt, kertoivat venäläistutkijat tiedelehti Lancetissa julkaistussa artikkelissa perjantaina.

Lancetin päätoimittaja Richard Horton totesi Twitterissä, että tutkimus on lupaava, mutta pieni.

– Laajat kolmannen vaiheen tutkimukset ovat käynnissä, ja niitä tarvitaan, Horton twiittaa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitää hyvänä asiana, että tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa ja arvostetussa lehdessä. Hänen mukaansa se kertoo, että tutkimus on tieteellisesti pätevä. Nohynek on kuitenkin Hortonin kanssa samoilla linjoilla siitä, että lisätietoa tarvitaan vielä.

Tutkimuksessa testejä tehtiin kahdella ryhmällä, jossa kummassakin oli 38 tervettä 18–60-vuotiasta ihmistä. Yhteensä testattavia henkilöitä on siis ollut 76.

– Eihän se vielä riitä osoittamaan tehoa ja turvallisuutta. Vaikka tämä näyttää hyvältä, niin muiden valmistajien tämän hetkisissä tehotutkimuksissa otoskoot ovat 30 000:sta 60 000:een. Sellaisista luvuista me puhumme, kun haluamme varmuutta siihen, ehkäiseekö tämä rokote todella covid-19-taudilta, Nohynek sanoo.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan koronavirusrokotteen kehitys on hyvässä vaiheessa maailmalla.­

Venäläisrokotteen nopea kehitys on STT:n mukaan herättänyt länsimaissa epäilyksiä siitä, että rokotteen testauksessa on oikaistu. Venäjä on torjunut väitteet parjauskampanjana venäläistä tutkimusta kohtaan.

Nohynekin mukaan rokotetta ei ole kehitetty sen nopeammin kuin muuallakaan. Hän huomauttaa, ettei kyse ole mistään läpimurrosta. Vastaavanlaisia rokotteita on hänen mukaansa maailmalla kehitteillä useita.

– Ihan vastaavanlainen tekniikka on käytössä Oxfordilla, Jansenilla ja kiinalaisella CanSinolla sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoilla. Ei tämä ole mitenkään liian nopeasti kehitetty tai liian kummallinen, Nohynek sanoo.

Maailmalla on tällä hetkellä noin 234 eri rokoteaihiota, joista tuoreimman tiedon mukaan 39 on kliinisissä, eli ihmisillä tehtävissä tutkimuksissa. Viimeiseen vaiheeseen eli tehotutkimusvaiheeseen on ehtinyt yhdeksän erilaista rokoteaihiota.

Nohynekin mukaan rokotekehitys on hyvässä vaiheessa ja tilanne näyttää lupaavalta. Yhdysvalloissa on arvioitu, että rokottamaan päästäisiin jo marraskuussa. Euroopassa ensimmäisiä rokotteita pistettäneen joulukuussa.

– Nopeasti nämä tutkimukset ovat menneet eteenpäin. Nopeammin kuin mitä ollaan aikaisemmin ajateltu. Tietenkään kaikkia ihmisiä ei voida rokottaa heti, koska rokote-eriä tulee saataville vähitellen. Sen vuoksi tarvitaan eettisesti perusteltu rokottamisen järjestys, jonka mukaan valitaan keitä rokotetaan ensimmäisten joukossa, Nohynek sanoo.

Uuden rokotteen kehitys koostuu useista vaiheista. Ensin rokotetta testataan eläimillä, koronaviruksen tapauksessa usein hamstereilla, hiirillä ja apinoilla. Tämän jälkeen sitä ryhdytään testaamaan ihmisillä.

Ihmisillä testatessa tutkimus koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään tarvittava annoskoko ja toisessa vaiheessa tutkitaan rokotteen aikaansaamaa vastustuskykyä ja turvallisuutta. Kolmannessa eli niin kutsutussa tehotutkimusvaiheessa katsotaan, suojaako rokote taudilta ja onko se riittävän turvallinen.

Vaikka venäläistutkimuksessa on tutkijoiden mukaan kyse sekä ensimmäisestä että toisesta vaiheesta, ovat otoskoot Nohynekin mukaan siihen nähden pieniä.

– Yleensä kakkosvaiheessa puhutaan yli sadoista tutkittavista ja tehotutkimusvaiheessa kymmenistä tuhansista.

Kun kaikki nämä vaiheet on menty läpi ja tutkimustuloksia on riittävästi, luovutetaan tutkimustulokset myyntiluvan antavalle taholle, eli kunkin maan lääkeviranomaiselle, joka tekee päätöksen rokotteen hyväksymisestä. EU-maissa myyntiluvat antaa keskitetysti Euroopan lääkeviranomainen EMA.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?