Palomies Jari Saario lähtee hurjapäiseen soutu-urakkaan Riiasta Helsinkiin – mutta millä ihmeen Pikku Myy -paatilla! - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Palomies Jari Saario lähtee hurjapäiseen soutu-urakkaan Riiasta Helsinkiin – mutta millä ihmeen Pikku Myy -paatilla!

Järkyttävän kovakuntoisen palomiehen piti soutaa joulukuussa Atlantin yli, mutta korona on romuttamassa projektin rahoituksen. Niinpä hän ideoi ”kevyen sormiharjoituksen” lähivesillä pitääkseen yhteistyökumppanit lämpiminä.

4.9. 7:30

Homman nimi on 400 kilometrin soutu Riiasta Helsinkiin. Arvioitu kesto on viikosta kahteen, vastatuulilla jopa kolmeen.

Startti on lauantaina 5.9. puolenpäivän jälkeen Riian laivasatamasta.

Jari Saarion ihanteellinen soutureitti on noin 400 km. Tuulet saattavat mutkistaa matkaan lisäkilometrejä.­

  • Artikkelin pääkuvana olevalla videolla Jari Saario esittelee kaupunkisoutuveneensä, jolla aikoo hurauttaa Riiasta Helsinkiin.

    Jari Saarion, 48, tavoite on vetäistä koko reissu nollan pysähdyksen taktiikalla, sillä mukaan on pakattu hyvät eväät: 50 litraa vettä ja 50 kuivapussia pasta bolognesea.

    – Rantaudun vain pakon edessä, Saario sanoo.

    Jari Saario on väkivahva jässikkä, jonka haave on soutaa yli Atlantin.­

    – Veden ja kuivamuonan lisäksi en ota muuta evästä. En edes energiavalmisteita. No, kahvia tietysti, Saario naurahtaa.

    Seikkailunhaluisen karpaasin tämän kertainen yllätys on venetyypin valinta. Nyt ei istuta liukupenkillä Sulkava-luokan kevyessä vaneriveneessä, vaan tavallisessa joka pojan soutuveneessä.

    Skipperin komea kaupunkisoutuvene on Terhi 440. Pituus 440, leveys 175, paino 150 kg.­

    – Joo, tämä on Skipperin kaupunkivene, jonka kuka tahansa voi vuokrata, Saario kertoo.

    Totta se on, paatin keulassa on iso kuva kiukkuisesta Pikku Myystä. Vene on muumikuvioitu, koska Skipperi on osa Muumien ja John Nurmisen Itämeriohjelmaa.

    Kiukkuinen Pikku Myy antaa soutajalle virtaa.­

    Vene on tukeva, mutta ei nopea, sillä Saario ei tuunaa, eikä trimmaa sitä lainkaan. Mutta mikä tärkeintä, alus on merikelpoinen.

    – Tämä kestää hyvin meren ylityksen. Tämä on kuin Titanic eli uppoamaton alus. Jos mennään ympäri, voin istuskella pohjan päällä, odottaa tyynempiä kelejä ja uida rantaan.

    – Airot on vähän hammastikkumallia, mutta kun soutaa 12–14 tuntia päivässä, ei haittaa jos ne on vähän pienemmät, kunhan matka etenee koko ajan.

    Unet veneen pohjalla

    Jos säät sallivat hyvävauhtisen ja täysipainoisen soutamisen, Saario kiskoo 50–60 kilometriä vuorokaudessa ensin pitkin Riianlahtea ja sitten Suomenlahtea.

    Perintösenkin kokoinen Jari Saario mahtuu nukkumaan swiitissään jalat suorana.­

    Saario joutuu uinumaan parhaassakin tapauksessa vähintään seitsemän yötä muoviveneen pohjalla ennen kuin pääsee kellahtamaan omaan sänkyynsä. Monelle tulee selkä kipeäksi jo pelkästä myötätunnosta.

    – Ei siinä mitään kummempaa ole kuin puhallettava makuualusta veneen pohjalle, mies makuupussiin ja hypotermiapeitto päälle, Saario selvittää ja kertoo swiittinsä vuoteen sallivan jopa jalkojen suoraksi ojentamisen.

    Kippari esittelee petivehkeitään, puhallettavaa makuualustaa ja hypotermiapeitettä. Makuupussi on penkin alla.­

    – Pyrin nukkumaan kuusi tuntia yössä. Loput vuorokauden tunnit soudan.

    Hän aikoo laskea ankkurin öiksi. Köyden pituus on 75 metriä, jolla tapaa pohjan kauempanakin rannikosta. Jos on myötätuulta, hän antaa veneen ajelehtia.

    ”Korvien välistä kiinni”

    Saario ei ole mikään tuuleen huutelija. Hän tietää mistä puhuu, sillä on soutanut Helsingistä Tallinnaan ja takaisin sekä Kööpenhaminasta Helsinkiin.

    – Kaikki ne vedot ovat olleet ihan omanlaiset. Kyllä tästäkin tulee kova urakka, kun alus on ihan erilainen.

    – Korvien väli ratkaisee tämänkin. Ei tämä niin kunnosta ole kiinni.

    Nämä pitävät soutajan kurssissa: pallokompassi valolla ja käsinavigaattori.­

    ”En viitsi katso säätiedotuksia”

    Viime kesänä Saarion kunniahimoinen, yhtäjaksoinen Kööpenhamina-Helsinki -regatta meni pitkäksi poikkeuksellisten sääolojen takia. Usean viikon puhaltanut kova vastatuuli pakotti palomiehen pistäytymään välillä töissäkin, koska hänen kesälomansa loppui kesken.

    Tällä kertaa Saariolla on lomansa kanssa pelivaraa lauantaista eteenpäin kaksi ja puoli viikkoa.

    – En viitsi katso säätiedotuksia. Luotan, että tällä kertaa olisi parempi tuuri.

    – Katsotaan Riiassa miten tuulet menee. Niitä on turha murehtia etukäteen. Mennään päivä kerrallaan.

    Satakiloinen teräsmies

    Saario on satakiloinen, 188-senttinen teräsmies. Hänen maastavetorutiiniaan voi kuka tahansa käydä testaamassa (20 x 200 kiloa) ja sisäsoudun yleisen sarjan Suomen mestari ottanee haasteita vastaan siinäkin lajissa.

    – Paino tulee putoamaan paljon, mutta ei ihan älyttömiä noin lyhyessä ajassa. Kyllä se yli 90 pitää olla vielä, kun tulen laituriin.

    Saario teki pikapäätöksen Riian soudusta viikko sitten. Vaimo ja tyttäret eivät kuulemma aplodeeranneet.

    Mutta saat varmaan taas lämpimät halaukset, kun tulet maaliin?

    – Ei sitä tiedä, Saario naurahtaa.

    Pienellä rahdilla liikkeelle

    ”Jääkaapissa” on jo osa viiden litran vesipakkauksista.­

    Jari Saario ottaa mukaansa veneen pohjalle seuraavanlaista varustusta: pallokompassi valolla, käsinavigaattori, otsalamppu, kuivapuku vesiurheiluun, paukkuliivit, puhallettava makuualusta, makuupussi, hypotermiapeite, saappaat, käsineitä, vaatekerrasto x 2, ämpäri, retkikeitin, 50 litraa vettä, 50 kuivapussia muonaa, pikakahvia, ankkuri + köysi 75 m, airopari x 2, ja kännykkä.

    Rahtia tulee mukaan vain pakollinen määrä.­

    Ilta-Sanomat raportoi verkkosivuillaan Jari Saarion soutuseikkailun etenemisestä.

    Juttua korjattu 4.9. klo 15.37: Vene on muumikuvioitu, koska Skipperi on osa Muumien ja John Nurmisen Itämeriohjelmaa.

    Osion tuoreimmat

    Luitko jo nämä?